Suomen presidentinvaali 1946
![]() | ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
|
Suomen poliittinen järjestelmä |
![]() Osa politiikan artikkelisarjaa: |
|
Laillisuusvalvojat
Muita aiheita
|
|

Suomen presidentinvaali jouduttiin järjestämään ennenaikaisesti vuonna 1946, koska tasavallan presidentti Gustaf Mannerheim oli ilmoittanut eroavansa huonon terveytensä vuoksi (ja varmistuttuaan, ettei joutunut tuomittavaksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä). Hänen seuraajakseen valittiin Kokoomuspuolueen ehdokas, pääministeri Juho Kusti Paasikivi.[1]
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1919 presidentinvaalin suoritti eduskunta. Vuonna 1939 julistetun sotatilan takia vaaleja ei katsottu voitavan pitää normaalissa järjestyksessä, vaan säädettiin poikkeuslaki, jonka nojalla vaalin toimitti eduskunta. Lisäksi saman lain mukaan tällöin valitun presidentin toimikausi ulottui vain 1944 alkaneen kauden loppuun eli vuoteen 1950.
Eduskunnan suorittama vaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskunta suoritti presidentin vaalin 9. maaliskuuta 1946. J. K. Paasikivi sai 159 ääntä ja valittiin uudeksi presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella.[2]
Ehdokas | Puolue | Äänet |
---|---|---|
J. K. Paasikivi | Kokoomuspuolue | 159 |
K. J. Ståhlberg | Edistyspuolue | 14 |
Tyhjät äänet [2] | 11 |
Vaalin tulosta pidettiin selvänä jo etukäteen. Äänestyksestä oli poissa 15 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta. Ståhlberg oli edistyspuolueen eduskuntaryhmän enemmistön ehdokas vähemmistön kannattaessa Paasikiveä.[3]
Paasikivi antoi presidentinvakuutuksensa eduskunnassa 11. maaliskuuta 1946.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen presidentit -sarja: Paasikivi oli yrmy diplomaatti Artikkelit. 6.12.2017. Apu–lehti. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ a b c Paasikiven päiväkirjat, osa 1, s. 285. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13291-8.
- ↑ J. K. Paasikivi tasavallan presidentiksi. Uusi Suomi, 10.3.1946, s. 1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|