Eduskunnan puhemies

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eduskunnan puhemies
Riksdagens talman
Tunnus
Tunnus
Matti Vanhanen 2017 06.jpg
Nykyinen
7. kesäkuuta 2019 lähtien
Nimittäjä Eduskunta
Kauden pituus 1 vuosi
(uudelleenvalinta mahdollinen)
Perustettu 1907
Ensimmäinen P. E. Svinhufvud
Kotisivut www.eduskunta.fi
Suomi
Coat of arms of Finland.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


Teemasivu:Politiikka
 n  k  m 

Eduskunnan puhemies (ruots. riksdagens talman)[1] on Suomen eduskunnan jäsen, joka johtaa puhetta eduskunnan täysistunnoissa eli hän on eduskunnan puheenjohtaja.[2] Puhemies istuu istuntosalin edustalla korkeimmalla korokkeella ja poikkeaa muista kansanedustajista siten, ettei itse osallistu keskusteluun tai äänestyksiin eduskunnassa ja yleensä pysyttelee päivänpolitiikan ulkopuolella. Vaikka puhemieskin on valittu kansanedustajaksi jostain puolueesta, hän ei tehtävässään saa syrjiä tai suosia mitään puoluetta. Puhemies johtaa puhetta täysistuntojen lisäksi kansliatoimikunnassa sekä puhemiesneuvostossa, johon kuuluvat puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat.

Puhemiehestä katsoen korokkeen vasemmalla puolella on hallituksen aitio, oikealla puolella virkamiesaitio, jossa muun muassa tulkit työskentelevät. Korokkeen edessä pyöreän pöydän ääressä työskentelevät pöytäkirjasihteerit. Valtakunnan hierarkiassa eduskunnan puhemies on toinen heti presidentin jälkeen. Poliittista valtaa eduskunnan puhemiehellä ei kuitenkaan juuri ole.

Eduskunnan puhemies on viime vuosikymmeninä ollut toisen suuren hallituspuolueen jäsen ja tullut eri puolueesta kuin pääministeri. Eduskunnan järjestäytyessä ensimmäisen kerran vaalien jälkeen valitaan puhemieheksi suurimman puolueen edustaja, joka usein ryhtyy myös johtamaan hallitusneuvotteluja, ja josta voi tulla pääministeri. Hallituksen muodostamisen jälkeen suurimman puolueen edustaja on 1990-luvulta alkaen eronnut puhemiehen tehtävästä ja hänen tilalleen on valittu toisen suuren hallituspuolueen jäsen, minkä vuoksi on ollut useita lyhytaikaisia puhemiehiä.

Puhemiehen tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Puhemies ilmoittaa täysistunnossa hallituksen esityksen sekä valtioneuvoston kirjelmän, tiedonannon ja selonteon samoin kuin kertomusten antamisesta eduskunnalle sekä asetuksen tai muun alemmanasteisen säädöksen tai päätöksen ja kansalaisaloitteen toimittamisesta eduskunnan käsiteltäväksi. Puhemies ilmoittaa myös hallituksen esityksen ja eduskunta-aloitteen peruuttamisesta.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta puhemiehen on myönnettävä puheenvuorot ilmoittautumisjärjestyksessä. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske suullista kyselytuntia, ajankohtaiskeskustelua, pääministerin ilmoituksen tai valiokunnan saaman selvityksen johdosta käytävää keskustelua, joissa puhemiehellä on valta antaa puheenvuorot haluamassaan järjestyksessä sekä todeta keskustelu päättyneeksi.

Puhemies valvoo, että kukin puhuja pysyy käsiteltävässä asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puhemiehen tulee muistuttaa häntä asiassa pysymisen vaatimuksesta. Jollei puhuja noudata muistutusta, puhemies voi kieltää häntä jatkamasta puhettaan.

Mikäli puhemies katsoo, että jonkin asian käsittely tai äänestäminen tehdystä ehdotuksesta olisi vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätöstä, hänellä on oikeus kieltäytyä asian tuomisesta täysistuntoon hänen tällöin ilmoittaessa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein. Tältä osin puhemies siis varmistaa, että eduskunnan täysistunnossa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kantaa lain säätämisjärjestyksestä, jota ei voida ratkaista äänestyksellä täysistunnossa. Käytäntöjen vakiintuneisuutta tässä kohden osoittaa se, että puhemies ei tiettävästi ole vuoden 1939 jälkeen sallinut täysistunnossa äänestystä lain johtolauseen sen osan sanamuodosta, joka osoittaa, missä järjestyksessä laki on eduskunnassa käsiteltävä.[3] Esimerkiksi vuonna 2019 puhemies Paula Risikko lähetti tiedustelulait uudelleen hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan käsittelyyn, kun ilmeni ettei hallintovaliokunta ottanut mietinnössään huomioon kaikkia perustuslakivaliokunnan esiin nostamia huolia.[4][5][6]

Puhemies ja varapuhemiehet saavat olla läsnä valiokuntien kokouksissa. Tiedusteluvalvontavaliokunnan kokouksissa puhemies ja varapuhemiehet saavat kuitenkin olla läsnä vain, jos valiokunta niin erikseen päättää.

Puhemiehen tehtävät määritellään Suomen perustuslaissa sekä eduskunnan työjärjestyksessä.[7][8]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys puhemies löytyy Suomen perustuslain 34 §:stä. Puhemiehestä käytetään joskus myös nimitystä ''puheenjohtaja''.[9][10][11][12] Eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjojen mukaan istuntosalissa kyseistä nimitystä on tiettävästi käytetty ensimmäistä kertaa vuonna 1990 kansanedustaja Tellervo Renkon toimesta.[13][14] Vuonna 2019 eduskunnan toinen varapuhemies, perussuomalainen Juha Eerola, huomautti kansanedustaja Iiris Suomelaa kyseisen nimityksen käyttämisestä ja uhkasi ottaa käyttöön perustuslain antama oikeus "kieltää edustajaa jatkamasta puhetta", mutta ei sanonut mitään oman puolueen kansanedustajien samasta kielenkäytöstä.[15]

Joidenkin kielentutkijoiden mukaan mieheen viittaava nimitys "puhemies" on seksistinen.[16] Sanomalehti Aamulehti on ottanut sen tilalle käyttöön termin "puheenjohtaja",[17] ja kansanedustajat puhuttelevat toisinaan puhemiestä eduskunnassa "puheenjohtajaksi".[18][12] "Puhemies"-nimitystä on puolustettu sen perinteisyydellä ja arvokkuudella.[19] Suomen kielen lautakunta suosittelee sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttämistä ja laissa käytettyjen nimikkeiden vaihtamista sukupuolineutraaleiksi muiden uudistusten yhteydessä.[20] Julkisen sanan neuvoston mukaan media saa itse valita, mitä nimityksiä se käyttää, vaikka lakiin kirjattu nimitys olisi vanhentunut.[9]

Puhemiehen vaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä valitaan vuosittain valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ikäpuhemiehen johtaessa puhetta.[1][21]

Puhemiehistön koostumuksesta ei määrää mikään laki, vaan eduskunta voi valita puhemiehistön haluamallaan tavalla. Vuodesta 1991 alkaneen vakiintuneen käytännön mukaan puhemies on valittu toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, ensimmäinen varapuhemies suurimmasta hallituspuolueesta, ja toinen varapuhemies suurusjärjestyksessä suurimmasta puolueesta, joka ei ole vielä saanut itselleen paikkaa puhemiehistössä.[22][23] Historiansa aikana eduskunta on suorittanut valintoja myös toisin: esimerkiksi eduskuntakaudella 1983–1987 puhemiehenä toimi toiseksi suurimman puolueen kokoomuksen Erkki Pystynen, vaikka puolue olikin hallituksen ulkopuolella oppositiossa.[24]

Tämän käytännön kautta oppositiolla on ollut lähes poikkeuksetta edustaja puhemiehistössä, mutta ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi vuosina 2015–2017 puhemiehistön muodostivat kolmen suurimman eduskuntaryhmän eli hallituspuolueiden edustajat – tällöin neljänneksi suurimmalla eduskuntaryhmällä eli suurimmalla oppositiopuolueella SDP:llä ei ollut omaa edustajaa puhemiehistössä.[25]

Myöskään toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue ei välttämättä saa edustusta puhemiehistössä. Esimerkiksi vuonna 2019 eduskunnan kolmanneksi suurin puolue kokoomus jäi puhemiehistön ulkopuolelle, sillä puhemiehen paikan toiseksi suurimpana hallituspuolueena saanut keskusta oli vasta neljänneksi suurin eduskuntaryhmä. Ensimmäisen varapuhemiehen paikan sai suurin puolue SDP ja toisen varapuhemiehen paikan toiseksi suurin puolue perussuomalaiset.[26] Vuosien 1972 ja 1975 vaalien jälkeen toiseksi suurin eduskuntaryhmä SKDL jäi puhemiehistön ulkopuolelle eduskunnan porvarillisen enemmistön vuoksi, minkä vuoksi toisen varapuhemiehen paikan sai toiseksi suurin porvaripuolue kokoomus, joka oli tuolloin neljänneksi suurin eduskuntaryhmä.

Mikäli vallassa on ollut enemmistöhallituksen sijasta vähemmistöhallitus, puhemiehen paikka on mennyt vastaavasti hallituspuolueiden sijasta jollekin oppositiopuolueelle. Esimerkiksi Paasion II hallituksen aikana puhemiehenä oli suurimman oppositiopuolueen keskustan V.J. Sukselainen ja Miettusen III hallituksen aikana suurimman oppositiopuolueen SDP:n Veikko Helle.

Puhemiehen palkkio ja muut etuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan puhemiehelle maksetaan toimen asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Sen suuruus on vaalikauden 2019–2022 alusta alkaen 13 390 euroa kuukaudessa. Varapuhemiesten palkkio on 10 441 euroa kuukaudessa.[27] Puhemiehen palkkio on veronalaista ansiotuloa.

Kulukorvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkion lisäksi puhemiehelle, kuten muillekin kansanedustajille, maksetaan kerran kuukaudessa kulukorvaus, joka on tarkoitettu kansanedustajan tehtävistä aiheutuneiden kustannusten maksamiseen. Kulukorvaus on verotonta.[27]

Suomen valtiollinen protokolla

Matkustusoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemiehellä, kuten muillakin kansanedustajilla, on oikeus käyttää maksutta edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja kaukoliikenteen linja-autoja. Lisäksi hänellä on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus. Eduskunnan puhemiehellä on lisäksi käytössään virka-auto.

Luettelo Suomen eduskunnan puhemiehistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan puhemiehen koroke istuntosalissa. Keskellä puhemies Sauli Niinistö vuonna 2008.
Puhemies Toimikausi Puolue Syntyi–Kuoli
1. Pehr Evind Svinhufvud.jpg P. E. Svinhufvud 1907–1913 Nuorsuomalainen puolue 1861–1944
2. Tokoi Albert Gebhard 1915.jpg Oskari Tokoi 1913–1914 SDP 1873–1963
3. Kaarlo Juho Ståhlberg 1919.jpg K. J. Ståhlberg 1914–1917 Nuorsuomalainen puolue 1865–1952
4. KullervoManner.jpg Kullervo Manner 1917 SDP 1880–1939
5. Johannes Lundson.jpg Johannes Lundson 1917–1918 Nuorsuomalainen puolue 1867–1939
6. Lauri Ingman.jpg Lauri Ingman 1918 Suomalainen puolue 1868–1934
7. Ernst-Nevanlinna.jpg Ernst Nevanlinna 1918 Suomalainen puolue 1873–1932
8. Lauri Ingman.jpg Lauri Ingman 1918 Kokoomuspuolue 1868–1934
9. Paavo Virkkunen 1918–1919 Suomalainen puolue 1874–1959
10. Lauri Kristian Relander.jpg Lauri Kristian Relander 1919–1920 Maalaisliitto 1883–1942
11. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1920–1921 Maalaisliitto 1873–1940
12. Wäinö Wuolijoki, 1937 (cropped from "Aero Oy-n Junkers "Kaleva" ja matkustajat (32610862242)").jpg Wäinö Wuolijoki 1921–1922 SDP 1872–1947
13. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1922 Maalaisliitto 1873–1940
14. Wäinö Wuolijoki, 1937 (cropped from "Aero Oy-n Junkers "Kaleva" ja matkustajat (32610862242)").jpg Wäinö Wuolijoki 1922–1923 SDP 1872–1947
15. Paavo Virkkunen 1923–1924 Kokoomuspuolue 1874–1959
16. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1924–1925 Maalaisliitto 1873–1940
17. Wäinö Wuolijoki, 1937 (cropped from "Aero Oy-n Junkers "Kaleva" ja matkustajat (32610862242)").jpg Wäinö Wuolijoki 1925–1926 SDP 1872–1947
18. Paavo Virkkunen 1926–1927 Kokoomuspuolue 1874–1959
19. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1927–1928 Maalaisliitto 1873–1940
20. Paavo Virkkunen 1928–1929 Kokoomuspuolue 1874–1959
21. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1929 Maalaisliitto 1873–1940
22. Paavo Virkkunen 1929–1930 Kokoomuspuolue 1874–1959
23. JuhoSunila.jpg J. E. Sunila 1930 Maalaisliitto 1875–1936
24. Kyösti Kallio.png Kyösti Kallio 1930–1936 Maalaisliitto 1873–1940
25. Vaino Hakkila.jpg Väinö Hakkila 1936–1945 SDP 1882–1958
26. Karl-August Fagerholm.jpg K.-A. Fagerholm 1945–1948 SDP 1901–1984
27. Urho Kekkonen 1955.jpg Urho Kekkonen 1948–1950 Maalaisliitto 1900–1986
28. Karl-August Fagerholm.jpg K.-A. Fagerholm 1950–1956 SDP 1901–1984
29. Vieno Johannes Sukselainen.jpg V. J. Sukselainen 1956–1957 Maalaisliitto 1906–1995
30. Karl-August Fagerholm.jpg K.-A. Fagerholm 1957–1958 SDP 1901–1984
31. Vieno Johannes Sukselainen.jpg V. J. Sukselainen 1958 Maalaisliitto 1906–1995
32. Karl-August Fagerholm.jpg K.-A. Fagerholm 1958–1962 SDP 1901–1984
33. Kauno Kleemola.jpg Kauno Kleemola 1962–1965 Maalaisliitto 1906–1965
34. Karl-August Fagerholm.jpg K.-A. Fagerholm 1965–1966 SDP 1901–1984
35. PuhemiesRafael-Paasio-1963.jpg Rafael Paasio 1966 SDP 1903–1980
36. Johannes Virolainen 1955.jpg Johannes Virolainen 1966–1968 Keskustapuolue 1914–2000
37. Vieno Johannes Sukselainen.jpg V. J. Sukselainen 1968–1970 Keskustapuolue 1906–1995
38. PuhemiesRafael-Paasio-1963.jpg Rafael Paasio 1970–1972 SDP 1903–1980
39. Vieno Johannes Sukselainen.jpg V. J. Sukselainen 1972–1976 Keskustapuolue 1906–1995
40. Veikko Helle 1976–1978 SDP 1911–2005
41. Ahti Pekkala 1978–1979 Keskustapuolue 1924–2014
42. Johannes Virolainen 1955.jpg Johannes Virolainen 1979–1983 Keskustapuolue 1914–2000
43. Erkki Pystynen 1983–1987 Kokoomus 1929–
44. Ilkka Suominen.jpg Ilkka Suominen 1987 Kokoomus 1939–
45. Matti Ahde.jpg Matti Ahde 1987–1989 SDP 1945–
46. Kalevi-Sorsa-1975 (cropped).jpg Kalevi Sorsa 1989–1991 SDP 1930–2004
47. Esko Aho (cropped).jpg Esko Aho 1991 Keskusta 1954–
48. Ilkka Suominen.jpg Ilkka Suominen 1991–1994 Kokoomus 1939–
49. Riitta Uosukainen.jpg Riitta Uosukainen 1994–1995 Kokoomus 1942–
50. Paavo lipponen 15.1.2002 (cropped).jpg Paavo Lipponen 1995 SDP 1941–
51. Riitta Uosukainen.jpg Riitta Uosukainen 1995–1999 Kokoomus 1942–
52. Jukka Mikkola.jpg Jukka Mikkola 1999 SDP 1943–2018
53. Riitta Uosukainen.jpg Riitta Uosukainen 1999–2003 Kokoomus 1942–
54. Jäätteenmäki Anneli 2014-02-06 1.jpg Anneli Jäätteenmäki 2003 Keskusta 1955–
55. Paavo lipponen 15.1.2002 (cropped).jpg Paavo Lipponen 2003–2007 SDP 1941–
56. Timo Kalli.jpg Timo Kalli 2007 Keskusta 1947–
57. Sauli Niinistö.jpg Sauli Niinistö 2007–2011 Kokoomus 1948–
58. Ben Zyskowicz Sanomatalo Mediatori 2017 06.jpg Ben Zyskowicz 2011 Kokoomus 1954–
59. Plenum toppmotet. Nordiska Radet session i Helsingfors 29.10.2012 (1) (cropped).jpg Eero Heinäluoma 2011–2015 SDP 1955–
60. Juha Sipilä 18-4-2015.JPG Juha Sipilä 2015 Keskusta 1961–
61. Maria Lohela 2015.jpg Maria Lohela 2015–2018 Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus 1978–
62. Paula Risikko 2019.jpg Paula Risikko 2018–2019 Kokoomus 1960–
63. Antti Rinne.jpg Antti Rinne 2019 SDP 1962–
64. Matti Vanhanen 2017 06.jpg Matti Vanhanen 2019– Keskusta 1955–

Luettelo Suomen eduskunnan varapuhemiehistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset varapuhemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemies Toimikausi Puolue Syntyi–Kuoli
Nils Robert af Ursin 1907–1908 SDP 18541936
Yrjö Sirola 1908–1909 SDP 18761936
Akseli Listo 1909 Suom. 18561921
Yrjö Sirola 1909–1910 SDP 18761936
Väinö Tanner 1910 SDP 18811966
Karl Söderholm 1910–1911 RKP 18591948
Oskari Tokoi 1911–1913 SDP 18731963
Lauri Ingman 1913–1914 Suom. 18681934
Oskari Tokoi 1914–1917 SDP 18731963
Lauri Ingman 1917–1918 Suom. 18681934
Pekka Ahmavaara 1918 Nuors. 18621929
Santeri Alkio 1918–1919 ML 18621930
Anton Kotonen 1919–1921 SDP 18761936
Oskari Mantere 1921–1922 EP 18741942
Wäinö Wuolijoki 1922–1923 SDP 18721947
Paavo Virkkunen 1924–1925 Kok. 18741959
Jalo Lahdensuo 1925–1928 ML 18821973
Rieti Itkonen 1928–1929 SDP 18891951
Väinö Hakkila 1929–1930 SDP 18821958
Antti Tulenheimo 1930–1932 Kok. 18791952
Väinö Hakkila 1932–1936 SDP 18821958
Juho Koivisto 1936–1937 ML 18851975
Jalo Lahdensuo 1937–1938 ML 18821973
Viljami Kalliokoski 1938–1940 ML 18941978
Mikko Tarkkanen 1940–1945 ML 18861967
Cay Sundström 1945 SKDL 19021959
Eino Pekkala 1945–1946 SKDL 18871956
Toivo Kujala 1946 SKDL 18941959
Lennart Heljas 1946–1947 ML 18961972
Urho Kekkonen 1947–1948 ML 19001986
Alpo Lumme 1948–1949 SDP 18901973
Penna Tervo 1949–1950 ML 19011956
Viljami Kalliokoski 1950–1953 ML 18941978
Lennart Heljas 1954–1956 ML 18961972
Väinö Leskinen 1956–1957 SDP 19171972
Lennart Heljas 1957–1958 ML 18961972
Toivo Kujala 1958–1959 SKDL 18941959
Paavo Aitio 1959–1966 SKDL 19181989
Wiljam Sarjala 1966 Kesk. 19011977
Veikko Kokkola 1966–1970 SDP 19111974
Nestori Kaasalainen 1970–1971 Kesk. 19152016
Johannes Virolainen 1971–1972 Kesk. 19142000
Esko Niskanen 1972 SDP 19282013
Veikko Helle 1972–1976 SDP 19112005
Ahti Pekkala 1976–1978 Kesk. 19242014
Veikko Helle 1978–1983 SDP 19112005
Pirkko Työläjärvi 1983–1985 SDP 1938
Matti Louekoski 1985–1987 SDP 1941
Elsi Hetemäki-Olander 1987–1991 Kok. 1927
Saara-Maria Paakkinen 1991–1995 SDP 19412005
Sirkka-Liisa Anttila 1995–1996 Kesk. 1943
Mikko Pesälä 1996–1999 Kesk. 1938
Sirkka-Liisa Anttila 1999–2003 Kesk. 1943
Liisa Jaakonsaari 2003 SDP 1945
Seppo Kääriäinen 2003 Kesk. 1948
Markku Koski 2003–2006 Kesk. 1952
Sirkka-Liisa Anttila 2006–2007 Kesk. 1943
Ilkka Kanerva 2007 Kok. 1948
Seppo Kääriäinen 2007–2011 Kesk. 1948
Jutta Urpilainen 2011 SDP 1975
Pekka Ravi 2011–2015 Kok. 1949
Timo Soini 2015 PS 1962
Mauri Pekkarinen 2015–2019 Kesk. 1947
Juho Eerola 2019 PS 1975
Tuula Haatainen 2019– SDP 1960

Toiset varapuhemiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemies Toimikausi Puolue Syntyi–Kuoli
Ernst Palmén 1907–1908 Suom. 18491919
Akseli Listo 1908–1909 Suom. 18561921
Karl Söderholm 1909 RKP 18591948
Akseli Listo 1909–1910 Suom. 18561921
Karl Söderholm 1910 RKP 18591948
Akseli Listo 1910–1913 Suom. 18561921
Karl Söderholm 1913 RKP 18591948
Emil Schybergson 1913–1914 RKP 18561920
Lauri Ingman 1914–1917 Suom. 18681934
Väinö Jokinen 1917 SDP 18791920
Santeri Alkio 1917–1918 ML 18621930
Emil Schybergson 1918 RKP 18561920
Pekka Ahmavaara 1918–1919 Kok. 18621929
Paavo Virkkunen 1919–1921 Kok. 18741959
Eero Hatva 1922 ML 18721945
Oskar Mantere 1922 EP 18741942
Jalo Lahdensuo 1923–1924 ML 18821973
Wäinö Wuolijoki 1924–1925 SDP 18721947
Paavo Virkkunen 1925 Kok. 18741959
Jalo Lahdensuo 1926 ML 18821973
Jaakko Keto 1926–1927 SDP 18841947
Rieti Itkonen 1927–1928 SDP 18891951
Ragnar Furuhjelm 1928–1929 RKP 18791944
Paavo Virkkunen 1929 Kok. 18741959
Juho Sunila 1929–1930 ML 18751936
Gunnar Sahlstein 1930 Kok. 18791935
Väinö Hakkila 1930–1933 SDP 18821958
Ernst von Born 1933–1939 RKP 18851956
Edwin Linkomies 1939–1943 Kok. 18941963
Toivo Horelli 1943–1945 Kok. 18881975
Vihtori Vesterinen 1945 ML 18851958
Lennart Heljas 1945–1946 ML 18961972
Toivo Kujala 1947–1958 SKDL 18941959
Onni Peltonen 1958 SDP 18941969
Johannes Virolainen 1959–1961 ML 19142000
Kusti Eskola 1961–1962 ML 19112003
Jussi Saukkonen 1962–1964 Kok. 19051986
Niilo Kosola 1964–1966 Kok. 19111996
Paavo Aitio 1966–1968 SKDL 19181989
Leo Suonpää 1968–1970 SKDL 19111996
Olavi Lähteenmäki 1970–1975 Kok. 19092006
Anna-Liisa Linkola 1975–1979 Kok. 19141999
Juuso Häikiö 1979–1983 Kok. 19172003
Veikko Pihlajamäki 1983 Kesk. 19222007
Mikko Pesälä 1983–1991 Kesk. 1938
Ritva Laurila 1991 Kok. 19322014
Mikko Pesälä 1991–1994 Kesk. 1938
Seppo Pelttari 1994 Kesk. 1941
Riitta Uosukainen 1995 Kok. 1942
Matti Louekoski 1995–1996 SDP 1941
Kerttu Törnqvist 1996–1999 SDP 19422002
Riitta Uosukainen 1999 Kok. 1942
Jukka Mikkola 1999–2003 SDP 19432018
Ilkka Kanerva 2003–2007 Kok. 1948
Johannes Koskinen 2007–2010 SDP 1954
Tarja Filatov 2010–2011 SDP 1963
Anssi Joutsenlahti 2011–2015 PS 1943
Ben Zyskowicz 2015 Kok. 1954
Paula Risikko 2015–2016 Kok. 1960
Arto Satonen 2016–2018 Kok. 1966
Tuula Haatainen 2018–2019 SDP 1960
Paula Risikko 2019 Kok. 1960
Juho Eerola 2019– PS 1975

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puhemiehet (kirja), eduskunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2007 julkaistu teos puhemiesten muotokuvista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 34 § Suomen perustuslaki (731/1999) www.finlex.fi. Viitattu 8.6.2019.
  2. "puhemies" Kielitoimiston sanakirjassa
  3. Mikael Hidén: Lakien perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä. Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen, 2.3.2017. Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari. Artikkelin verkkoversio.
  4. Tiedustelulait lähetetään takaisin valiokuntien käsittelyyn – Risikko: "Emme jätä mitään kiviä kääntämättä" Yle Uutiset. Viitattu 20.9.2019.
  5. Analyysi: Risikko antoi laiskanläksyn hallintovaliokunnalle ja ojensi perustuslakioppineita – kenen syytä tiedustelulakisotku on? Yle Uutiset. Viitattu 20.9.2019.
  6. Eduskunnan virkamiehet käyvät läpi tiedustelulakien mahdolliset ongelmat, sanoo puhemies Risikko – Raportti asiasta saadaan huomenna Helsingin Sanomat. 13.2.2019. Viitattu 20.9.2019.
  7. Edita Publishing Oy: FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 www.finlex.fi. Viitattu 6.7.2019.
  8. Edita Publishing Oy: FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: Eduskunnan työjärjestys 40/2000 www.finlex.fi. Viitattu 6.7.2019.
  9. a b STT: Medialla on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut, sanoo JSN:n puheenjohtaja – ei ota suoraa kantaa keskusteluun sukupuolineutraalista kielestä | SSS.fi sss.fi. Viitattu 26.6.2019.
  10. Heidi Vaalisto: Niinistö tuomitsee käpälöinnin Ilta-Sanomat. 4.2.2008. Viitattu 26.6.2019.
  11. Näkökulma: Nuoret, älkää syyttäkö poliitikkoja eläkepopulismista vaan äänestäkää 80 prosentin innolla, kuten 70-vuotiaat – tätä kaikkea eläkeläisille vaalikiimassa luvataan www.iltalehti.fi. Viitattu 26.6.2019.
  12. a b Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat www.eduskunta.fi. Viitattu 26.6.2019.
  13. Valtiopäivät 1990, Pöytäkirjat 5. Istunnot 135–162. 28.11.–20.12.1990. s. 5884. Valtion painatuskeskus, 1992. ISSN 078-9944.
  14. Eduskunta: Digitoidut valtiopäiväasiakirjat 1907−2000 (Sivu 4/4.) Avoin data. Viitattu 20.9.2019.
  15. Mika Lehto: Iiris Suomela kutsui eduskunnan puhemiestä taas puheen­johtajaksi ja sai pyynnön muuttaa tapansa – ”Saa nähdä” 19.9.2019. Ilta-Sanomat.
  16. MTV UUTISET: Sukupuolineutraalien titteleiden vastustus yllätti kielentutkijat: "Kyse on kielellisestä seksismistä" mtvuutiset.fi. 19.9.2017. Viitattu 13.6.2019.
  17. Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit – eduskunnan puhemies on jatkossa puheenjohtaja Aamulehti – Pääkirjoitukset. 16.9.2017. Viitattu 1.12.2018.
  18. Salla Jantunen: Vihreiden Iiris Suomela kokee puhemies-termin sukupuolittuneeksi – Rouva puhemies Riitta Uosukainen vastaa: ”En yhtään siinä kärsinyt” Ilta-Sanomat. 12.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  19. Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä? Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.6.2019.
  20. Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi – Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 13.6.2019.
  21. 2 luku 4 § eduskunnan työjärjestys (40/2000) www.finlex.fi. Viitattu 8.6.2019.
  22. Eduskunnan puhemieheksi nousemassa keskustan Vanhanen, perussuomalaiset arvostelevat Helsingin Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 8.6.2019.
  23. Eduskunta järjestäytyy: Puhemiehistökiista leimuaa yhä Helsingin Sanomat. 27.4.2011. Viitattu 13.7.2019.
  24. Keskustan puhemiehen paikka harmittaa perussuomalaisia: ”Keskusta häviää vaalit ja onnistuu siitä huolimatta kähmimään valtapaikat” www.iltalehti.fi. Viitattu 13.7.2019.
  25. Mika Lehto-IS, STT: Eduskunnan puhemies valittu – he saivat protestiääniä Ilta-Sanomat. 29.5.2015. Viitattu 13.7.2019.
  26. Matti Vanhanen eduskunnan puhemieheksi: Salikeskusteluun kaivataan asiallisuutta ja toisten kunnioittamista Yle Uutiset. Viitattu 13.7.2019.
  27. a b Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset Eduskunta. Viitattu 22.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]