Rafael Paasio
| Rafael Paasio | |
|---|---|
|
|
|
| Suomen pääministeri | |
|
Paasion I hallitus |
|
| Edeltäjä |
Johannes Virolainen Teuvo Aura |
| Seuraaja |
Mauno Koivisto Kalevi Sorsa |
| Eduskunnan puhemies | |
|
1966 |
|
| Edeltäjä |
K.-A. Fagerholm V. J. Sukselainen |
| Seuraaja |
Johannes Virolainen V. J. Sukselainen |
| Kansanedustaja | |
|
22.7.1948–26.9.1975 |
|
| Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Turun läänin eteläinen vaalipiiri |
| Tiedot | |
| Syntynyt |
6. kesäkuuta 1903 Uskela |
| Kuollut |
17. maaliskuuta 1980 (76 vuotta) Turku |
| Puolue | SDP |
| Puoliso | Mary Regina Wahlman (1936–) |
| Ammatti | päätoimittaja |
.jpg)
Kustaa Rafael Paasio (vuoteen 1906 Hällström; 6. kesäkuuta 1903 Uskela – 17. maaliskuuta 1980 Turku) oli merkittävä Sosialidemokraattisen puolueen poliitikko, eduskunnan puhemies ja pääministeri.
Eduskuntaan Paasio pääsi vuoden 1948 vaaleissa, mitä ennen hän oli ehtinyt toimia Turun kunnallispolitiikassa.
Paasio oli käynyt kansakoulun ja työskennellyt rakennuksilla, minkä jälkeen hän siirtyi lehtimiesuralla. Paasio toimi kirjaltajana Helsingissä vuosina 1920–1927 ja myöhemmin 1934–1938 Suomen Sosialidemokraatin levikkiasiamiehenä 1927–1932 sekä Palkkatyöläisen ilmoitushankkijana vuonna 1933. Päätoimittajana Paasio oli vuosina 1938–1942 Työläisnuorisossa, Sosialisti-lehdessä Turussa vuosina 1942–1951 sekä Turun Päivälehdessä vuosina 1952–1963.[1]
SDP:n puheenjohtajana Paasio oli vuosina 1963–1975.[1] Paasion kaudella puolue saavutti luontevat Moskovan-suhteet (tosin osittain Kekkosen ja Väinö Leskisen myötävaikutuksella). Puolueen sisäisissä kiistoissa Paasio oli ns. kolmannen linjan johtomies. Pelkistetysti sanottuna kolmaslinjalaisten tarkoituksena oli oikeiston (tannerilaisten ja leskisläisten) syrjäyttäminen vasemmiston (skogilaisten) hillitsemiseksi. Myös presidentti Mauno Koiviston voidaan katsoa lukeutuneen kolmaslinjalaisiin.lähde?
"Pari piirua vasemmalle" (ja Kekkosen taakse) oli Paasion ohjenuora. Kekkosen taakse asettuminen oli noina vuosina eräänlainen edellytys SDP:n uudelle tulemiselle.lähde?
SDP asetti Paasion presidenttiehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaaleihin.
Paasio meni naimisiin Mary Regina Wahlmanin kanssa vuonna 1936.[1] Sekä Rafael Paasion poika Pertti Paasio että hänen pojantyttärensä Heli Paasio ovat olleet kansanedustajina. Pertti Paasio on myös toiminut isänsä lailla SDP:n puheenjohtajana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rafael Paasio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rafael Paasio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Soikkanen, Hannu: Paasio, Rafael (1903–1980). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Edeltäjä: K.-A. Fagerholm V. J. Sukselainen |
Eduskunnan puhemies 1966 1970−1972 |
Seuraaja: Johannes Virolainen V. J. Sukselainen |
| Edeltäjä: Johannes Virolainen Teuvo Aura |
Suomen pääministeri 1966−1968 1972 |
Seuraaja: Mauno Koivisto Kalevi Sorsa |
N. R. af Ursin | J. A. Salminen | K. F. Hellsten | Taavi Tainio | Emil Perttilä | Edvard Valpas-Hänninen | Matti Paasivuori | Otto Ville Kuusinen | J. Pietikäinen | Kullervo Manner | Väinö Tanner | Kaarlo Harvala | Väinö Salovaara | Onni Hiltunen | Emil Skog | Rafael Paasio | Kalevi Sorsa | Pertti Paasio | Ulf Sundqvist | Paavo Lipponen | Eero Heinäluoma | Jutta Urpilainen | Antti Rinne
Paavo Aitio (SKDL) | Urho Kekkonen (ML) | Rafael Paasio (SDP) | Emil Skog (TPSL)
Eduskunnan suorittama vaali
1919: Väinö Tanner
Valitsijamiesten vaali
1925: Väinö Tanner | 1931: Väinö Tanner | 1937: Väinö Tanner | 1956: Karl-August Fagerholm | 1962: Rafael Paasio | 1968: Urho Kekkonen | 1978: Urho Kekkonen | 1982: Mauno Koivisto | 1988: Mauno Koivisto
Suora kansanvaali
1994: Martti Ahtisaari | 2000: Tarja Halonen | 2006: Tarja Halonen | 2012: Paavo Lipponen | 2018: Tuula Haatainen
| |||||||
