Nuoret Kotkat
| Nuorten Kotkien Keskusliitto NKK ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1943 |
| Toimiala | lapsijärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 10 000 |
| Toiminnanjohtaja | Antti Hytti |
| Puheenjohtaja | Reijo Paananen |
| Hallitus |
Miikka Lönnqvist, vpj. Gustaffson Ronja Hirvonen Tanja Hurskanen Venla Järvinen Vili Mäkinen Niina Päivinen Sari Raatikainen Leo Saarela Pia Salmela Eeva Suvanto Johanna |
| Jäsenlehti | Kotkaviesti |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry, lyhyesti Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lapsijärjestö, joka perustettiin Ruotsin esimerkkiä seuraten vuonna 1943. Järjestön toimintaa ohjaavia arvoja ovat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, solidaarisuus, kansainvälisyys ja demokratia. Nuoret Kotkat edistävät näitä arvoja osana sosialidemokraattista työväenliikettä. Toiminnassa järjestetään lapsille ja nuorille leirejä, kerhoja ja tapahtumia ympäri Suomea sekä tehdään yhteistyötä kansainvälisten sisarjärjestöjen kanssa. Merkittävä osa toiminnan järjestämisestä tapahtuu järjestön kouluttamien vapaaehtoisten voimin. Jäseniä järjestössä on tällä hetkellä noin 10 000.
Kotkaliike levisi Pohjoismaihin Itävallasta. Monet mallit – univormu, järjestörakenne ja suoritusmerkit – lainattiin partiojärjestöstä. Alkuperäinen nimi Rote Falken (suom. Punaiset Haukat) on peräisin Maksim Gorkin kirjoituksista, joissa hän kuvailee nuorten haukkojen kasvua. Suomen järjestön virallisessa historiikissa kerrotaan, että haukkaa pidettiin pohjoismaisessa maatalousyhteiskuntarakenteessa vihattuna kanavarkaana, siksi nimi vaihdettiin kotkaksi.
Järjestön ensimmäinen näyttävä esiintyminen oli sotasyyllisyysoikeudenkäynnin yhteydessä, kun Nuoret Kotkat ja Suomen Partiolaiset yhdessä hoitivat syytettyjen puolustuksen toimiston konekirjoitus- ja monistustehtäviä tehokkaalla tavalla toimittaja-kansanedustaja Yrjö Kilpeläisen tiukalla johdolla. Näin saatiin tiedotusvälineille tarkat ajantasaiset ja oikeat tiedot oikeudenkäynnin edistymisestä, koska virallinen tiedotus laahasi päiväkausia perässä muun muassa käännösvaikeuksien takia.lähde? Oikeudenkäynnin jälkeen järjestön suosio alkoi kasvaa. 1960-luvun pohjoismaiset nuorisoleirit muun muassa Larvikissa Norjassa keräsivät osanottajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rahoituksen lähde | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[1] | 628 000 € | 647 000 € | 647 000 € | 647 000 € | 647 000 € | 645 200 € | 642 000 € | 642 000 € | 642 000 € |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nuoret Kotkat, internetsivusto
- Soini, Yrjö: Kuin Pietari hiilivalkealla: Sotasyyllisyysasian vaiheet 1944 - 1948.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen myönnetyt avustukset vuosilta 2012-2020 (XLSX) (Linkki osoitteessa minedu.fi/nuorisojarjestot) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.4.2021.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||