Kalle Myllymäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalle Myllymäki
Kansanedustaja
5.9.1922–12.10.1933
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1883
Teisko
Kuollut12. lokakuuta 1933 (50 vuotta)
Helsinki
Ammatti piirisihteeri, toimitusjohtaja

Kaarle (Kalle) Myllymäki (22. tammikuuta 1883 Teisko – 12. lokakuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1933.[1] Hän oli sisällissodan jälkeisten vuosien merkittävin hämeenlinnalainen sosialidemokraatti ja nautti arvostusta kautta poliittisen kentän.[2]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalle Myllymäen vanhemmat olivat Ruovedeltä kotoisin ollut talollinen Adolf Myllymäki (ent. Koivunen, 1849-1927) ja Orivedellä syntynyt Henriika Nieminen (ent. Jokiniemi, 1848-1927).[1] Hän työskenteli jo lapsena kotitilallaan. Vuosisadan vaihteessa Myllymäki lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa hän oli muun muassa maatöissä ja kaivosmiehenä. Myllymäki tutustui myös työväenliikkeeseen ja liittyi 1901 Amerikan sosialistisen työväenpuolueen jäseneksi. Hän kirjoitti amerikansuomalaisiin työväenlehtiin ja toimi kiertävänä puhujana. Palattuaan kotimaahan 1912 Myllymäki ryhtyi viljelemään Akaan Toijalasta hankkimaansa palstatilaa. Myllymäki ei lapsena käynyt kouluja, mutta suoritti myöhemmin yksityisen kansakoulukurssin ja kävi kauppakoulun, jonka ohella hän harjoitti itseopiskelua.[3][4][5][6]

Sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen sisällissotaa Myllymäki oli muun muassa Akaan kunnan taksoituslautakunnan jäsen.[7] Syksyllä 1917 hän toimi sosialidemokraattien vaalipuhujana.[8] Sisällissodan aikana Myllymäki kuului Toijalan punakaartin johtoon ja toimi miliisipäällikkönä.[9] Hän hoiti myös Tammelan kihlakunnan kruununvoudin ja henkikirjoittajan tehtäviä. Myllymäki pelastui valkoisten kostotoimilta pakenemalla kotiseudultaan ja piileskelemällä räätäri Edvard Metsolan kanssa Kalvolan metsissä joulukuun puoliväliin saakka. Myllymäki sai valtiorikosoikeudessa kolmen vuoden kuritushuonetuomion, mutta hänet armahdettiin jo vuodenvaihteen jälkeen.[3][10][11]

Kansanedustajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapauduttuaan Myllymäki muutti Hämeenlinnaan sosialidemokraattien piirisihteeriksi.[3] Maaliskuussa 1919 hän sai rikoslain sosialistipykälän nojalla sakkotuomion takavarikoitavaksi määrätyn vaalijulistuksen levittämisestä.[12] Piirisihteerin tehtäviensä ohessa Myllymäki työskenteli 1920-1921 Hämeen Kansan vastaavana toimittajana.[13] Hänet valittiin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon 1921 ja eduskuntaan 1922.[6] Myllymäestä tuli nopeasti puolueensa johtavia kansanedustajia. Hän toimi muun muassa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän sekä suuren valiokunnan puheenjohtajana.[1][2] SDP:n linjariitojen aikana Myllymäki lukeutui Väinö Tanneria tukeneeseen oikeistosiipeen. Eduskunnassa Myllymäki ajoi Hämeenlinnan etuja niin tarmokkaasti, että jopa kaupungin porvarit pitivät häntä ”omana miehenään”.[14] Vuonna 1925 Myllymäki jätti piirisihteerin tehtävät ja siirtyi Osakeyhtiö Hämeen Kansan toimitusjohtajaksi.[6]

Myllymäki oli presidentin valitsijamies vuosina 1925 ja 1931.[1] Hän vaikutti myös edistysmielisessä osuustoimintaliikkeessä. Myllymäki oli perustamassa Osuusliike Hämettä ja toimi sen hallintoneuvoston puheenjohtajana, jonka ohella hän kuului Kulutusosuuskuntien Keskusliiton hallintoneuvostoon.[6] Lisäksi Myllymäki oli muun muassa Suomen Kaupunkiliiton hallituksen jäsen ja toimi aktiivisesti Suomen Sosialidemokraattisessa Raittiusliitossa.[15]

Vatsasyöpään sairastunut Myllymäki oli kesäkuusta 1933 lähtien hoidettavana Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalassa, jossa hän kuoli myöhemmin syksyllä.[5][6] Myllymäki oli valittu eduskuntaan vielä heinäkuun vaaleissa. Hänen tilalle kansanedustajaksi nousi Akseli Kanerva.[1] Myllymäki on haudattu sukuhautaan Ahveniston hautausmaalle.[2]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalle Myllymäen puoliso oli Hankasalmessa syntynyt Elina Kauppinen (1886–1975), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907.[1] Pariskunnalla oli neljä lasta.[14] Heidän poikiaan olivat toimittajat Tenho ja Pauli Myllymäki.[16][17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Kalle Myllymäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.1.2016.
  2. ↑ a b c Myllymäki, Kalle Ahveniston hautausmaan virtuaalipolku. 2016. Hämeenlinnan seurakunnat. Viitattu 20.11.2024.
  3. ↑ a b c ”Sosialidemokraattiset kansanedustajat heinäk. 1 ja 3 p:nä 1922 valitussa eduskunnassa”, Työväen Kalenteri 1923, s. 105. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1922. Kansalliskirjasto.
  4. ↑ Kalle Myllymäki kuollut. Kansan Lehti, 13.10.1933, nro 237, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  5. ↑ a b Kalle Myllymäki. Suomen Sosialidemokraatti, 13.10.1933, nro 277, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  6. ↑ a b c d e Kalle Myllymäki kuollut. Hämeen Kansa, 14.10.1933, nro 196, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  7. ↑ Kuulutus. Tampereen Sanomat, 23.12.1916, nro 297, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  8. ↑ Vaalivalistustyö. Hämeen Voima, 13.9.1917, nro 92, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  9. ↑ Valtiorikosasiain Tiedusteluosaston Luettelo C, s. 79. Helsinki: Valtiorikosasiain Tiedusteluosasto, 1918. Kansalliskirjasto.
  10. ↑ Pidätettyjä punakaartilaiskarkulaisia. Hämeen Sanomat, 14.12.1918, nro 109, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  11. ↑ Tuomittuja kapinallisia. Hämetär, 31.12.1918, nro 115, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  12. ↑ Syyte vaalijulistusten levittämisestä. Hämeen Kansa, 21.3.1919, nro 11, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  13. ↑ Kaarna, Väinö; Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 22. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Kansalliskirjasto.
  14. ↑ a b † Kalle Myllymäki. Häme, 13.10.1933, nro 117, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  15. ↑ Kalle Myllymäki 50-vuotias. Raitis Kansa, 1933, nro 1, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.11.2024.
  16. ↑ Myllymäki, Tenho Työväen Arkisto. Viitattu 20.11.2024.
  17. ↑ Kuka kukin on 1978 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 608. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04755-8 Projekt Runeberg.
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalle_Myllymäki&oldid=22858839”