Kaarlo Saari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Saari
Kaarlo Saari.jpg
Kansanedustaja
1.3.1910–25.9.1918, 1.5.1924–25.2.1927
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Vaasan läänin eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt20. kesäkuuta 1857
Karjala Tl
Kuollut25. helmikuuta 1927 (69 vuotta)
Helsinki
Ammatti kansakoulunopettaja

Kaarlo Saari (vuoteen 1878 Lystman, 20. kesäkuuta 1857 Karjala Tl25. helmikuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1918 ja 1924–1927.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren vanhemmat olivat seppä Karl Lystman (s. 1827) ja Vilhelmiina Mäkelä (s. 1832). Hän työskenteli isänsä apulaisena, kunnes lähti 18-vuotiaana lukkarin ja urkurin oppiin Uusikirkkoon. Saari suoritti paikkakunnalla myös kansakoulun, jonka jälkeen hän kävi vuoden reaalikoulua Uudessakaupungissa. Vuonna 1878 Saari aloitti opinnot Jyväskylän seminaarissa, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1882. Seuraavana kesänä Saari kävi vielä teollisuuskurssin Näsin käsityöseminaarissa Lerumissa.[2][3]

Syksyllä 1883 Saari aloitti kansakoulunopettajana Kurikassa, jossa hän työskenteli ensin kirkonkylän kansakoulussa ja vuodesta 1909 lähtien Polvenkylän kansakoulussa. Virkansa ohella Saari toimi Kurikan seurakunnan kanttorina vuoteen 1912 saakka. Hän oli myös aktiivisesti mukana kunnallis- ja yhdistyselämässä. Saari oli Kurikan kunnanvaltuuston jäsen, sekä toimi muun muassa holhouslautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1900 lähtien. Vuonna 1894 Saari oli mukana perustamassa Kurikan Nuorisoseuraa ja 1903 hän perusti Kurikan Käsityöläisten Osuuskassan, jonka tarkoituksena oli tukea nykyaikaista kotiteollisuutta. Saari toimi kassan esimiehenä vuoteen 1917 asti, jolloin siitä tuli osakeyhtiö.[2][3]

Saari lähti työävenliikkeen toimintaan marraskuun 1905 suurlakon jälkeen. Vuonna 1906 Saari oli perustamassa Kurikan työväenyhdistystä, jonka puheenjohtajana hän toimi 1908–1909.[2] Kansanedustajaksi Saari valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1910.[1] Kun eduskunta hajotettiin elokuussa 1917, osallistui Saari niin sanotun Mannerin eduskunnan kokouksiin. Sisällissodan käynnistyttyä Saari lähti helmikuussa 1918 kansanvaltuuskunnan palvelukseen, vaikkei kannattanut aseellista kapinaa. Hän työskenteli koulutoimen ylihallituksen tilalle perustetun kouluneuvoston kamreenina ja sihteerinä vastuullaan opettajien palkkakysymykset. Huhtikuun alussa Saari siirtyi muun kansanvaltuuskunnan tavoin Viipuriin, jossa hänet vangittiin Viipurin taistelun jälkeen 5. toukokuuta. Saari oli aluksi Viipurin vankileirillä, josta hänet parin viikon kuluttua siirrettiin Helsinkiin. Lokakuussa Saari sai 6 vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta.[2] Hän vapautui presidentin armahduksen myötä elokuussa 1919.[4]

Saari valittiin jälleen eduskuntaan vuonna 1924. Hän kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Helsingissä kesken vaalikauden helmikuussa 1927.[5] Saari on haudattu Kurikan hautausmaalle.[6] Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Isak Penttala.[7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren ensimmäinen puoliso oli Kokkolassa syntynyt Naima Matilda Heidenberg (1867–1920), jonka kanssa hän avioitui 1887.[3] Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta, joista tunnettuja olivat liikemiehet Eero Saari ja Yrjö Saari.[8] Vuonna 1922 Saari meni naimisiin ensimmäisen puolisonsa sisaren Helmi Hildur Heidenbergin (1869–1931) kanssa.[3] Sisarusten isä oli ruotsalaissyntyinen kauppias Gustaf Napoleon Bernadotte Heidenberg (1836–1915).[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaarlo Saari. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 1.3.2017.
  2. a b c d Saari, Kaarlo – Valtiorikosylioikeuden akti (25098) 1918 Valtiorikosylioikeuden aktit. 29.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 27.9.2021.
  3. a b c d Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 648–649. Helsinki: WSOY, 1955.
  4. Myönnettyjä armonanomuksia. Suomen Sosialidemokraatti, 18.8.1919, nro 186, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.9.2021.
  5. Kaarlo Saari †. Suomen Sosialidemokraatti, 26.2.1927, nro 47, s. 11–12. Kansalliskirjasto Viitattu 27.9.2021.
  6. Kansanedustaja Kaarle Saaren hautaus. Suomen Sosialidemokraatti, 8.3.1927, nro 55, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 27.9.2021.
  7. Edustaja Kaarle Saaren kuoleman johdosta. Vaasa, 26.2.1927, nro 47, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 27.9.2021.
  8. Poijärvi, L. Arvi P. ; Havu, Ilmari  ; Jääskeläinen, Mauno (toim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 646–647. Helsinki: Otava, 1949.
  9. Parviainen, Erkki: Kokkolan kuninkaallinen? – Gustaf Napoleon Bernadotte Heidenberg tuli 8-vuotiaana poikasena Tukholmasta Kokkolaan 9.9.2020. Kokkola-lehti. Viitattu 27.9.2021.