Frans Koskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frans Koskinen
Frans Herman Koskinen.jpg
Kansanedustaja
22.5.1907–31.1.1911
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt 8. maaliskuuta 1869
Maaria
Kuollut 26. huhtikuuta 1918 (49 vuotta)
Hollola
Ammatti päätoimittaja

Frans Herman Koskinen (aik. Tähti, 8. maaliskuuta 1869 Maaria26. huhtikuuta 1918 Hollola) oli päätoimittaja ja poliitikko, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista. Hän työskenteli Porissa ilmestyneen Sosialidemokraatin päätoimittajana 1908–1918 ja oli sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana 1907–1910.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskisen vanhemmat olivat renki Karl Gustav Tähti ja Vilhelmina Heikintytär. Hän työskenteli Maariassa ja Ruskossa tehdastyöläisenä, renkinä ja muurarina, Turun Vähäväkisten Osuusliikkeen varastonhoitajana 1902–1904 ja Loimaan Osuuskaupan hoitajana 1904–1907.[1][2] Koskinen oli mukana Maarian VPK:n toiminnassa,[3] ja kuului molempien osuusliikkeiden johtokuntiin.[4][5] Hän oli myös Turun Työväenyhdistyksen jäsen.[2] Koskinen valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuoden 1907 eduskuntavaaleissa, joiden aikana hän vielä asui Loimaalla. Vuonna 1908 Koskinen muutti Poriin ja aloitti Sosialidemokraatin päätoimittajana.[1]

Koskinen valittiin uudelleen eduskuntaan 1908, 1909 ja 1910.[1] Vuonna 1911 hän sai majesteettirikoksesta 7 kuukauden vankeustuomion Sosialidemokraatissa kesäkuussa 1908 julkaistun kirjoituksen johdosta.[6] Koskinen oli Porin Työväenyhdistyksen jäsen ja toimi Porin sosialidemokraatisen kunnallisjärjestön sekä Satakunnan sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtajana.[7]

Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana Koskinen valittiin Porin poliisitoimesta vastanneeseen järjestystoimikuntaan, ja johti maistraatin pyynnöstä perustettuja järjestyspartioita. Hän oli myös huhtikuussa perustetun Porin Työväenneuvoston puheenjohtaja. Lokakuussa 1917 Koskinen valittiin Porin Työväen Järjestyskaartin johtokuntaan, ja sisällissodan aikana hän kuului sen pohjalta muodostetun Porin punakaartin esikuntaan.[8]

Sodan alettua Koskinen luopui toimitustyöstä ja hänestä tuli Porin punaisten johtohahmoja.[2] Piiriesikunnassa Koskinen muun muassa laati yhden hyökkäyssuunnitelman Ahlaisten rintamalle.[9] Punaisten vetäydyttyä Porista 10. huhtikuuta alkaen, myös Koskinen lähti perheineen pakomatkalle kohti itää. Hän kuoli sydänkohtaukseen junassa Herralan rautatieasemalla 26. toukokuuta 1918.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskinen oli naimisissa Alma Johanna Liljan kanssa. Heille syntyi viisi lasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Frans Koskinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 23.4.2007.
  2. a b c d e Rajala, Pertti (toim.): Muistojulkaisu : 1918 vallankumoustaistelussa sortuneista Porin ja lähiseudun työläisistä, s. 27–29. Näköispainos. Pori; Porin Työväenjärjestöjen tuki, 2018. ISBN 978-952-94033-5-6. Pori: Kehitys, 1920.
  3. M. V. P. K:lla oli vuosikokous. Uusi Aura, 26.8.1897, nro 99, s. 3. Kansalliskirjasto Viitattu 8.5.2020.
  4. Vähäväkisten osuusliikkeen. Uusi Aura, 1.2.1902, nro 26, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 8.5.2020.
  5. Loimaan osuuskaupan. Uusi Aura, 22.3.1905, nro 68, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 8.5.2020.
  6. Sosialidemokraatin majesteettirikosjuttu. Sosialidemokraatti, 11.4.1911, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 8.5.2020.
  7. Rajala, Pertti: Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta, s. 77. Pori: Satakunnan Sosialidemokraatit, 2005. ISBN 952-91969-3-8.
  8. Seppälä, Aarne: Valosta varjoon ja vaikuttajaksi. Työväenliikkeen nousu suomalaisessa yhteiskunnassa : Porin Työväenyhdistys ry 1887–2005, s. 136–137, 142, 149. Pori: Porin Työväenyhdistys, 2005. ISBN 952-91908-9-1.
  9. Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 2, s. 45. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-2-9.