Turun Osuuskauppa
| Turun Osuuskauppa | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osuuskauppa |
| Perustettu | 1901 |
| Toimitusjohtaja | Niklas Österlund[1] |
| Kotipaikka | Turku |
| Toimiala | päivittäis- ja erikoistavarakauppa, liikennemyymälä-, matkailu- ja ravitsemis- sekä tavaratalokauppa |
| Liikevaihto | 731 milj. € (2022) |
| Henkilöstö | yli 2 600 (2022) |
| Omistaja | Yli 171 000 jäsentä |
| Kotisivu | https://www.tok.fi |
Turun Osuuskauppa (TOK) on Varsinais-Suomessa toimiva, S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa. Turun Osuuskauppa, tuttavallisemmin TOK, on asiakasomistajien omistama alueellinen osuuskauppa, jonka tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Asiakasomistajia Turun Osuuskaupalla on jo yli 171 000. Turun Osuuskauppa on vahvasti mukana Varsinais-Suomen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä.
Osuuskaupalle tärkeitä arvoja ovat jatkuvuus, pitkäjänteisyys ja vastuullisuus. Tulos ohjataan oman toimialueen investointeihin, palveluja käyttävien asiakasomistajien palkitsemiseen, henkilöstön ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen, yhteiskunnallisten vastuiden kantamiseen sekä monimuotoisen harrastus- ja yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen. TOK on yksi alueensa suurimmista palvelualan työnantajista ja työllistää yli 2 600 henkilöä.[2]
Turun Osuuskauppa toimii päivittäis- ja erikoistavarakaupassa, liikennemyymälä-, matkailu- ja ravitsemis- sekä tavaratalokaupassa. Turun Osuuskauppa on osa S-ryhmää.Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto oli noin 731 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa Turun Osuuskaupan palveluksessa oli 2 670 henkeä.[3] Asiakasomistajia oli vuonna 2022 yli 171 000. Turun Osuuskauppa perustettiin lokakuussa 1901 Turussa nimellä Vähäväkisten Osuusliike.[4] Se on Suomen ensimmäinen osuustoimintalain aikana perustettu osuuskauppa.
Fuusioiden kautta Turun Osuuskauppaan ovat liittyneet Raision Osuusliike vuonna 1927, Piikkiön Osuuskauppa vuonna 1930, Rymättylän Osuuskauppa vuonna 1932, lietolainen Härkätien Osuuskauppa vuonna 1963, Littoisten Osuuskauppa ja Naantalin Osuuskauppa vuonna 1965, nousiaislainen Osuuskauppa Noustenmaa vuonna 1974, Vahdon Osuuskauppa vuonna 1979, sauvolainen Osuuskauppa Aitta vuonna 1980, mynämäkeläinen Osuuskauppa Apaja, pöytyäläinen Osuuskauppa Maapohja ja Vakka-Suomessa toiminut Osuuskauppa Vakkaseutu vuonna 1984 sekä loimaalainen Saviseudun Osuuskauppa vuonna 1985.[5] Handelslaget Öboden, ruotsinkielinen osuuskauppojen yhteenliittymä Turunmaan saaristossa pilkottiin kahtia vuonna 1989, jolloin Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd siirtyivät Salon Seudun Osuuskaupan alueeseen sekä Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen TOK:n alueeseen. Samana vuonna Koski Tl:n ja Marttilan alueet siirtyivät keskinäisellä sopimuksella TOK:lta Salon Seudun Osuuskaupalle. Viimeinen itsenäinen paikallisosuuskauppa alueella oli Vehmaan Osuuskauppa, joka liittyi TOK:iin vuonna 2007.[6] Osuuskauppojen nykyiset toimialueet löytyvät luettelosivulta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Osuuskauppa perustettiin vuonna 1901 edistysmielisten turkulaisten toimesta. Aluksi se toimi nimellä Vähäväkisten Osuusliike. Vuonna 1918 nimi muuttui Turun Osuuskaupaksi.
Toiminta-ajatus on pysynyt alusta alkaen samana. Tehtävänä on aina ollut tuottaa palveluja ja etuja osuuskaupan jäsenille, nykyään asiakasomistajille. Jäsen on siis yhtä aikaa sekä asiakas että omistaja. Osuuskauppa toimii omalla alueellaan, alueensa asukkaiden asialla.
Tiesitkö, että..?
Ensimmäinen Turun Osuuskaupan myymälä nro 1 avattiin Raunistulaan vuonna 1902. Saman vuoden lopussa osuuskaupalla oli viisi myymälää ja kaksi leipomoa. Myymälästä nro 4, joka avattiin Aninkaistenkadun varteen, tuli sen ajan päämyymälä. Henkilökunnan määrä oli tuolloin 20. Vuoteen 1924 asti myymälät olivat olleet elintarvikemyymälöitä, mutta samana vuonna ensimmäinen rautatavaroiden myymälä aloitti toimintansa ja lisäksi perustettiin kaksi erikoisosastoa. Vuonna 1938 avattiin ensimmäinen TOK:n ravintola. Ravintolat menestyivät alusta asti hyvin. Vuonna 1956 otettiin käyttöön ensimmäinen TOK:n myymäläauto. Autossa myytiin lähes kaikkia elintarvikkeita, mutta maitoa ja piimää ei saanut myydä, sillä tuotteiden tuli olla pakattuja. Parhaimmillaan autoja oli käytössä kuusi. 1960 avattiin ensimmäinen TOK:n huoltoasema, Shell-Kunnostaja. 1963 valmistui Wiklundin tavaratalo, joka oli valmistuessaan Suomen toiseksi suurin tavaratalo. 1971 avattiin Turun ensimmäinen automarket Sokos Turku. Automarketeille tyypillistä oli sijainti kaupungin ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella.
1930-luvulla panostettiin erityisesti henkilökunnan koulutukseen. Kirjekursseja tuettiin ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuutta pidettiin kaksikielisessä kaupungissa tärkeänä.
1989 otettiin käyttöön porrastettu ostohyvitys, joka sai nimen Bonus. 1997 avattiin TOK:n ensimmäinen Prisma-keskus.[7]
Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuusi Prisma-hypermarkettia: Itäharjulla, Länsikeskuksessa ja Tampereentiellä Turussa, Piispanristillä Kaarinassa, Loimaalla ja kauppakeskus Myllyssä Raisiossa
- Sokos-tavaratalo: Sokos Wiklund Turussa, Emotion Mylly, Kauppakeskus Mylly, Raisio ja Emotion Skanssi, kauppakeskus Skanssi, Turku.
- 21 S-marketia ja 28 Sale-myymälää.
Turun Osuuskaupan omistamia hotelleja ovat muun muassa Turussa sijaitsevat Original Sokos Hotel Wiklund, Original Sokos Hotel Kupittaa, Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone ja Radisson Blu Marina Palace. Osuuskauppa omistaa myös useita ravintoloita ja kahviloita sekä 3 ABC-liikennemyymälää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hallinto ja johto Turun Osuuskauppa. Viitattu 22.8.2014.
- ↑ Etusivu TOK. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ Turun Osuuskaupan tulos edellisvuoden tasolla (Turun Osuuskaupan tiedote) TOK. 13.2.2023. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ TOK, Historia Turun Osuuskauppa. Viitattu 8.3.2023.
- ↑ ASIAKASOMISTAJAN OMA KAUPPA Yritysesite 2008. 2007. Turun Osuuskauppa (TOK). Viitattu 30.6.2018.
- ↑ Vehmaan Osuuskauppa sulautuu TOK:iin 6.10.2006. Turun Sanomat. Viitattu 30.6.2018.
- ↑ Historia TOK. Viitattu 8.3.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||