Houtskari
| Houtskari Houtskär |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 101 |
| Hallinnollinen keskus | Houtskarin kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – Kirkkoherrakunta | 1867 |
| – Kunnallishallinto | 1870 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Iniö Korppoo Nauvo Parainen Houtskari |
| – syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa |
| Pinta-ala |
566,81 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 119,93 km² |
| – sisävesi | 0,71 km² |
| – meri | 446,17 km² |
| Väkiluku |
621 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 5,18 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
Houtskari (ruots. Houtskär) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on ollut vuodesta 2003 lähtien kaksikielinen, sitä ennen ainoastaan ruotsinkielinen. Asukkaista 86 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 14 prosenttia suomea.
Houtskarissa oli vuoden 2008 lopussa 621 asukasta.[2] Saaren pinta-ala on 566,81 km², josta 119,93 km² maata, 0,71 km² sisävesiä ja loput 446,17 km² merta.[1] Naapurikunnat ovat Ahvenanmaan maakunnan puolelta Brändö, Kökar ja Sottunga sekä Varsinais-Suomesta Iniö ja Korppoo.
Houtskari koostuu noin 700 saaresta. Kunnassa on merkittävästi vapaa-ajan asutusta esim. noin 800 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa kesämökkiä. Luonto on vaihtelevaa, ja kasvilajien määrä on runsas mm. kalkkipitoisen maaperän sekä hyvän ilmaston ansiosta. Houtskari sijaitsee osittain Saaristomeren kansallispuiston alueella.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joitakin kivestä ladottuja jatulintarhoja ja niin kutsuttuja ryssänuuneja on Houtskarin alueella siellä täällä, mutta ne ovat tuskin peräisin esihistorialliselta ajalta. Paikallinen perimätieto kertoo ensimmäisten pysyvien asukkaiden tulleen Taalainmaalta Ruotsista.[4]
Houtskarin nimi on muuntunut seudun vanhasta suomalaisnimestä "Hautasaari tai Hautasalo".[5] Historiallisissa asiakirjoissa Houtskari mainitaan ensimmäisen kerran Korppoon kappeliseurakuntana vuonna 1554.[6] Piispa Isak Rothovius määräsi vuonna 1627 Korppoon kappalaisen muuttamaan Houtskariin, ja vuonna 1639 määrättiin Houtskariin rakennettavaksi uusi kirkko entisen lahonneen tilalle.[4] Itsenäinen seurakunta Houtskarista tuli vuonna 1867[7] ja kunnallishallinto Houtskariin perustettiin vuonna 1870[8].
Kalastuksen ja merenkulun kukoistuskaudella 1900-luvun alkuvuosikymmenillä Houtskarista vietiin kalaa Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Suomenlahden pohjoisiin rannikkokaupunkeihin. Kalanpyydyksiä ja veneitä valmistettiin kotiteollisuutena yli oman tarpeen.[4]
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[9] joka vuoden 2012 alussa otti käyttöön uudestaan nimen Parainen.
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Berghamn, Björkö, Hyppeinen[10] (Hyppeis), Hönsnäs, Jungfruskär, Järvis, Kittuinen[11][12] (Kittuis), Kivimo, Lempnäs, Medelby, Mossala (Mussala[13]), Nåtö, Näsby, Roslax, Saverkeit, Stor-Pensar, Sördö, Träskby, Äppelö
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Houtskarin pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kolapojkar eli hiillostetut silakat sekä kirnupiimävelli.[14]
Valokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Venevaja, Näsby -
Kylätie, Kittuis -
Vanha rakennus, Träsk -
L/A Merituuli saapumassa Houtskarin lauttarantaan. -
Näsbyn kirkko -
Näsbyn satama
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 99–102. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
- ↑ http://veta.yle.fi/svenskfinland/artikel.php?id=3&subject=1000km[vanhentunut linkki]
- ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mårtensson, Bernt: Houtskär som kapellförsamling. Teoksessa: En bok om Houtskär I: Bygdens öden till slutet av 1900-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 1997. ISBN 952-90-9370-5. (ruotsiksi)
- ↑ Mårtensson, Bernt: Självständig kommun. Teoksessa: En bok om Houtskär II: Bygdens öden till slutet av 1800-talet. Houtskari: Houtskarin kunta, 2000. ISBN 952-90-9370-5. (ruotsiksi)
- ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27. kesäkuuta 2007 kello 17:20. YLE Uutiset. Viitattu 27. kesäkuuta 2007.
- ↑ Västaboland.fi (s.27)[vanhentunut linkki] Viitattu 14.4.2011
- ↑ Kittuisten yhteysaluslaituri (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.4.2011
- ↑ Merikartat/merikarttojen pävityspalvelu (s.2) (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.4.2011
- ↑ Länsi-Turunmaan kaupunki/Mussala/rantakaava[vanhentunut linkki] Viitattu 10.4.2011
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- (sv) Kurt Zilliacus, Ortnamnen i Houstskär : en översikt av namnförrådets sammansättning / Kurt Zilliacus., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Houtskari Wikimedia Commonsissa
