Sottunga

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sottunga
Sottunga.vaakuna.svg Sottunga.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sottunga vuonna 2004
Sottunga vuonna 2004
www.sottunga.ax
Sijainti 60°07′50″N, 20°40′00″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Hallinnollinen keskus Sottunga
Perustettu 1959
Pinta-ala ilman merialueita 28,06 km²
308:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 342,44 km²
252:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 28,04 km²
– sisävesi 0,02 km²
– meri 314,38 km²
Väkiluku 93
311:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 3,32 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 3,1 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 35,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 2,1 %
ruotsinkielisiä 91,7 %
– muut 6,3 %
Kunnallisvero 18 %
300:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Christer von Essen

Sottunga on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Parainen ja Vårdö. Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6] Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.

Ahvenanmaan maakuntahallitus on ilmoittanut, että Sottungan kunta liitetään johonkin ympäröivään kuntaan viimeistään vuoden 2019 vaaleihin mennessä sen talousvaikeuksien vuoksi.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa, jossa Kihdin selkä erottaa sen Turun saaristosta. Eteläpuolella on Kökarinselkä ja luoteessa kunnan alue ulottuu Vårdön ja Kumlingen väliselle Teilin merenselälle. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta: siellä oli 93 asukasta 30. huhtikuuta 2018.[2] Enimmillään Sottungassa on asunut noin 400 asukasta 1920-luvulla. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen; asukkaista 91,7 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.[4]

Sottungan pinta-ala on 342,44 km² (1. tammikuuta 2018), josta 28,04 km² maata, 0,02 km² sisävesiä ja loput 314,38 km² merta.[1] Sottunga koostuu useista saarista, joista vain kolmella on asutusta. Normaalisti sanalla Sottunga tarkoitetaan suurinta näistä saarista. Toiseksi suurin saari on pääsaaresta luoteeseen sijaitseva Mosshaga. Sottungan saaret ovat matalia: korkein maastonkohta ulottuu vain 15 metrin korkeudelle merenpinnasta.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 6 kylää: Finnö, Husö, Hästö, Mosshaga, Sottunga ja Södö.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin selitys Sottunga-nimen alkuperästä on, että sana sottunga on ollut asuttua paikkaa tarkoittava yleisnimi.[10] Ensimmäiset asukkaat saapuivat Sottungan saarille 1000- ja 1100-lukujen tienoilla. Kyseessä on todennäköisesti Ahvenanmantereelta tulleiden eränkävijöiden tilapäinen asutus, joka vakiintui aikaa myöten.[8]

Sottunga mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1400-luvulla ja Föglön seurakuntaan kuuluvana kappelina vuonna 1544. Sottungan seurakunta itsenäistyi vuonna 1914, mutta nykyisin Sottunga, Föglö ja Kökar muodostavat Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.[11]

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oleskeli Sottungassa vuonna 1800 muutaman päivän odottaessaan myrskyn tyyntymistä matkallaan Pietariin. Kuninkaan nimikirjaimet ja vuosiluku on hakattu Södön saaren rantakallioon.[8]

Södön saarelta kaivettiin rautamalmia vuosina 1843-1847. Parhammillaan kaivos työllisti 35 miestä.[12]

Sottungasta on 1900-luvun alkupuolella käytetty suomenkielistä nimeä Sottunka.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät elinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus, joista saa toimeentulonsa yli neljäsosa sottungalaisista. 2010-luvun puolessavälissä Sottungassa oli Suomen paras huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa oli 0,91 ei-työssäkäyvää henkilöä. Silti jatkuvasti kasvavat vanhustenhoitokulut käyvät liian kalliiksi: Ahvenanmaan maakunta tuki vuonna 2016 Sottungan vanhustenhoitoa 200 000 eurolla. [7][14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat sijoitustoimintaa harjoittava Horsvik Ab ja Sottunga Skärgårdsturism Ab. Muiden yhteisövero-osuus ei ylittänyt tuhatta euroa.[15]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sottungan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
149
1985
  
150
1990
  
133
1995
  
127
2000
  
129
2005
  
127
2010
  
119
2013
  
99
2016
  
96
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Vuoden 2016 taajamarajauksen mukaan Sottungassa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2016 lopussa Sottungassa oli 96 asukasta, joista 91 asui haja-asutusalueilla ja 5 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienuudestaan huolimatta kunnassa on useita palveluita: päiväkoti sekä vasta remontoitu peruskoulu, jossa on periaatteessa luokat 1–9. Vuonna 2018 yläasteen oppilaita on kaksi. Heitä opetetaan vuoropäivin Sottungassa ja Föglössä. Ala-asteen oppilaita ei ole tänä lukuvuonna lainkaan. Koulun liikuntasalia saavat käyttää muutkin kunnan asukkaat.[18] Keskustassa on myös osuuskauppa ja postikonttori, jossa toimii myös lääkekaappi. Etätyöntekoa tuetaan kattavan laajakaistaverkon avulla.[19]

Vuonna 2012 lakkautetun pankkikonttorin tiloissa toimii kesäisin taidegalleria. Helikopterin laskeutumispiste löytyy hätätapauksia varten. Sottungan kunta sähköistettiin vuonna 1959.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sottungaan pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan alueella myös Husön saarella.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husön laituri.
  • Sottungan puukirkko on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1661. Nykyinen kirkko on rakennettu palon jälkeen vuonna 1728. Kirkko on Suomen pienin puukirkko.
  • Kotiseutumuseo
  • Södön rautakaivokset 1800-luvulta[20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 151. Otava 1967, Helsinki.
  7. a b Suomen pienin kunta kaatuu vanhustenhoidon kuluihin 18.9.2016. Iltalehti. Viitattu 18.9.2016.
  8. a b c Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 153–155. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  9. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  10. Sottungan historia Sottungan kunta. Viitattu 5.4.2010.
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964). Helsinki: Otava.
  12. Södö gruvorna Sottunga. Viitattu 12.2.2018. (ruotsiksi)
  13. Väestösuhteet vuonna 1921, s. 19. Suomen virallinen tilasto 6: 57. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1923. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2011).
  14. Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä Iltalehti. 16.1.2016. Viitattu 3.3.2018.
  15. Sottunga yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  18. Sottunga grundskola Sottunga. Viitattu 3.3.2018.
  19. Näringsliv & service Sottunga. Viitattu 3.3.2018.
  20. Tekemistä Åland travel. Viitattu 12.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]