Kumlinge

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kumlinge
Kumlinge.vaakuna.svg Kumlinge.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kumlinge.ax
Sijainti 60°15′35″N, 020°46′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 99,36 km²
299:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 865,88 km²
130:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 98,98 km²
– sisävesi 0,38 km²
– meri 766,52 km²
Väkiluku 314
309:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 3,17 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,8 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 32,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 5,8 %
ruotsinkielisiä 89,9 %
– muut 4,2 %
Kunnallisvero 19 %
289:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Christian Dreyer

Kumlinge on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kumlingessä on 314 asukasta (30. huhtikuuta 2018)[2] ja sen pinta-ala on 865,88 km² (1. tammikuuta 2018), josta 98,98 km² maata, 0,38 km² sisävesiä ja loput 766,52 km² merta.[1] Kumlingen naapurikunnat ovat Brändö, Saltvik, Sottunga ja Vårdö.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 89,9 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumlinge sijaitsee suunnilleen Ahvenanmantereen ja Manner-Suomen puolivälissä. Länsipuolella on Teilin ja itäpuolella Lappveden merenselkä. Kunnan pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. [7] Pääsaarella sijaitsevat kunnantoimisto, kauppa, apteekki, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa koulu. Muut suurehkot saaret, joihin on säännölliset kulkuyhteydet, ovat Enklinge, Seglinge ja Björkö. Enklingessä ja Seglingessä toimineet koulut on suljettu. Pienempiä saaria, joista suurin osa on asumattomia, on useita satoja. Kumlingen saaret ovat pinnanmuodoiltaan matalia ja yleisilmeeltään karuja. Korkein maastonkohta kunnan alueella on 22 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva kallionhuippu Björkön saaren pohjoisosassa.[8]

Kumlimgen molemmat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Enklingen saarella: Blacksundin Natura-alue ja Näsetin luonnonsuojelualue.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 5 kylää: Björkö, Enklinge, Kumlinge, Prästgården ja Seglinge.[10]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kumlingen saaret olivat esihistoriallisella ajalla vielä veden peitossa. Pysyvä asutus saapui alueelle vasta keskiajalla Ahvenanmantereelta. Sitkeästi eläneen muistitiedon mukaan Kumlingessa olisi sijainnut keskiajalla luostari, mutta mitkään asiakirjatiedot tai arkeologiset tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Vuoden 1537 maakirjan, jossa mainittiin jo kaikki Kumlingen nykyiset kylät, mukaan pitäjässä oli 107 veroa maksanutta taloa, mistä on päätelty väkiluvun olleen tuolloin 600–800 henkeä.[8]

Kumlinge mainittiin alkujaan Sundiin kuuluvana kappeliseurakuntana. Kumlingen seurakunta itsenäistyi 1400-luvun alkupuolella ja siitä erosi Brändö vuonna 1864. [11] Nykyisin Kumlinge ja Brändö muodostavat yhdessä Ahvenanmaan pohjoisen saaristoseurakunnan.

Suomen sodan aikana, 9. toukokuuta 1808, pastori Henrik Johan Gummeruksen talonpojat piirittivät Kumlingen kirkonkylässä sitä miehittämään tulleen venäläisen 472 miehen joukko-osaston. Talonpojat tulittivat venäläisiä läheiseltä Fälbergetiltä kahdella pienellä tykillä, kunnes nämä suostuivat antautumaan. Fälbergetillä on vuonna 1920 pystytetty taistelun muistokivi. Vuonna 1809 venäläiset kuitenkin saapuivat Kumlingeen uudelleen ja tällöin ruotsalainen armeijaosasto poltti useita kyliä yrittäessään estää heidän etenemistään. [8]

Kumlingesta on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Kumlinki.[12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kumlingen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
454
1985
  
465
1990
  
465
1995
  
439
2000
  
405
2005
  
355
2010
  
364
2015
  
317
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Kumlingessa ei ole lainkaan taajamia.[14]


Liikenneyhteydet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virstanpylväs Kumlingessa Kuninkaantien postireitin varrella

Kumlinge sijaitsee saaristossa, joten kunnan alueelle pääsee lähinnä vesitse Ålandstrafikenin liikennöimillä lautoilla joko Brändöstä, Föglöstä, Lumparlandista, Sottungasta tai Vårdöstä. Kumlingellä on kuitenkin myös oma ympäri vuoden käytössä oleva lentokenttä.

Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautalla pääsaaren ja Enklingen välillä sekä lossilla pääsaareen liittyvän Snäckön ja Seglingen välillä. Kumlingeen kuuluvaan Björkön saareen on lossiyhteys Brändöön kuuluvan Lappon kautta.

Kumlingessa on koko peruskoulun (luokka-asteet 1-9) kattava koulu.[15] Lukuvuonna 2017-2018 sitä kävi 24 oppilasta. Koulurakennus on valmistunut 1953 ja remontoitu perusteellisesti 2000-luvun alussa.[16]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
  7. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 4, s. 142–146). Porvoo: WSOY, 1971.
  9. Fredad natur (myös linkitetys kuvaukset ja kartta) Älands landskapsegering. Viitattu 27.1.2018. (ruotsiksi)
  10. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
  12. Suomen virallinen tilasto. VI: Väestösuhteet vuonna 1921, s. 19. Helsinki: Tilastollinen Päätoimisto, 1923. Verkkoversio (viitattu 8.8.2011).
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  15. Grundskolor på Åland Alandliving. Viitattu 4.3.2018.
  16. Om skolan Viitattu 4.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]