Geta (kunta)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geta
Geta.vaakuna.svg Geta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.geta.ax
Sijainti 60°22′30″N, 19°50′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Pinta-ala ilman merialueita 87,45 km²
302:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 605,98 km²
189:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 84,54 km²
– sisävesi 2,91 km²
– meri 518,53 km²
Väkiluku 489
305:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 5,78 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 62,5 %
– yli 64-v. 22,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 5,6 %
ruotsinkielisiä 87,4 %
– muut 7,0 %
Kunnallisvero 17,5 %
304:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Erik Brunström

Geta [je:ta] on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Getan väkiluku on 489 (31. toukokuuta 2017)[2] ja pinta-ala 605,98 km², josta 84,54 km² maata, 2,91 km² sisävesiä ja 518,53 km² merta (1. tammikuuta 2017).[1] Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 87,4 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[4]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geta sijaitsee Manner-Ahvenanmaan pohjoispäässä. Sen eteläpuolella ovat Hammarland, Finström ja Saltvik, joista Getalla on maaraja ainoastaan Finströmin kanssa runsaan kilometrin levyistä kannasta pitkin. Getan keskustasta on sinne päättyvää päätietä 4 pitkin noin 40 kilometriä Maarianhaminaan ja runsaat 20 kilometriä pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Getan keskuspaikka on Vestergeta, jossa sijaitsevat kirkko, kunnantoimisto, koulu, pankki ja kauppa. Pääosa Getan asukkaista on vanhastaan saanut toimeentulonsa maa-, metsä- ja puutarhataloudesta sekä kalastuksesta. Getan huomattavin maatila on ollut Bolstaholmin kartano. Kunnan asutus on keskittynyt Godbystä tulevan päätien ja sen sivuteiden varsille.[6]

Getasta on päivittäinen linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Kesäisin liikennöi myös polkupyörälautta Hällöstä Hammarlandin Skarpnåtöhön.

Getan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Getan maisemakuva on muiden Manner-Ahvenanmaan pohjoisosan kuntien tavoin kumpuileva ja sitä leimaavat korkeat kalliot kitukasvuisine mäntyineen. Getan vuoret ovat jo kauan olleet tunnettu matkailukohde ja niiden korkein kohta ulottuu 107 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vuorten laelta avautuvat laajat näköalat länteen ja pohjoiseen Selkämerelle. Vuorilla olevat näkötorni ja Soltunan matkailumaja on rakennettu 1930-luvun alussa ja ne on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Vuorten rinteen alaosassa lähellä meren rantaa on monin paikoin vaarallisia jyrkänteitä ja rotkoja, joista tunnetuin on Djupviksgrottenin luola.[6]

Getan länsiosa muodostuu muutamista suurehkoista ja useista pienistä saarista. Suurimpia saaria ovat Andersö, Isaksö, Dånö, Dånö Gamlan ja Hällö sekä osittain Hammarlandin puolella oleva Lökö. Getan alueella on muutamia pikkujärviä, joista huomattavin on runsaasta linnustostaan tunnettu Bolstaholmsträsk.[6]

Getassa sijaitsee toinen erittäin harvinaisen kivikkokurjenpolven kahdesta nykyisin tiedossa olevasta esiintymästä Suomessa. Kunnan alueelta on tavattu eräitä muitakin harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, kuten kirjopikarililja ja kanerva- eli kangaskäärme. Viimeksi mainittua ei ole havaittu lainkaan Manner-Suomessa.

Soltuna, Geta

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Getan alueella ajoittuvat toiselle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua, jolloin eräillä luodoilla on asustanut kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Pysyvämpi asutus lienee alkanut rautakauden loppuvaiheissa. Kunnan alueelta löydetyt kalmistot osoittavat ensimmäisten asukkaiden tulleen Ruotsista. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Getan asukasluku oli suurimmillaan yli tuhat henkeä, mutta kunnan melko syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi jo 1900-luvun alkupuolella pienentyä lähinnä Ruotsiin suuntautuneesta muuttoliikkeestä johtuen. [6] Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Getassa asui 587 henkilöä [8], mutta kymmenen vuotta myöhemmin enää 470 henkeä. [9]. Vuoden 1985 lopussa Getassa oli 456 asukasta. [10] Viimeisten vuosikymmenten aikana Getan asukasluku on jälleen noussut; vuoden 2001 alussa kunnassa asui 478 henkeä. [11]

Geta mainittiin Finströmin seurakuntaan kuuluvana kappelina 1480-luvulla. Getan seurakunta itsenäistyi vuonna 1906, mutta nykyisin Geta ja Finström muodostavat jälleen yhteisen seurakunnan, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan. [12]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Getan väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
471
1985
  
443
1990
  
478
1995
  
461
2000
  
478
2005
  
444
2010
  
475
2013
  
495
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Getassa ei ole lainkaan taajamia.[14]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 16 kylää: Andersö, Bolstaholm, Dånö, Finnö, Gräggnäs, Höckböle, Isaksö, Labbnäs, Möckelgräs, Olofsnäs (Olsnäslähde?), Pantsarnäs, Rankoskär, Skinnarböle, Snäckö, Vestergeta ja Östergeta.[15]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Getan kirkko
  • Dånön kotiseutumuseo
  • Getan vuoret (Getabergen), näkötorni
  • Djupviksgrottenin luola

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 193–198. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  11. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  12. Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  15. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]