Lars Sonck
| Lars Sonck | |
|---|---|
 Arkkitehti Lars Sonck. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. elokuuta 1870 Kälviä |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1956 (85 vuotta) Helsinki |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
| Merkittävät työt | Ainola, Kallion kirkko, Mikaelinkirkko, Pyhän Yrjön kirkko, Tampereen tuomiokirkko, Eiran sairaala ja Helsingin Puhelinyhdistyksen talo |
Lars Eliel Sonck (10. elokuuta 1870 Kälviä – 14. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lars Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström.[1] Sonckin ura alkoi 23-vuotiaana, kun hän vuonna 1894 voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Muita kuuluisia suunnitelmia ovat muun muassa Tampereen Johanneksen kirkko (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Kallion kirkko (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä, Pyhän Yrjön kirkko (1928) Maarianhaminassa, Kultaranta (1917), josta tuli myöhemmin tasavallan presidentin kesäasunto, Uuno Klamin kesähuvila (1945), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) sekä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla.
Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys 1930.
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1890-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Sonck suunnitteli mm. Hyvinkään parantolan, kylpylähotellin Loviisaan (Mossebacka), Avelan talon Tornioon ja kansakoulun Kuusankoskelle (Mäkikoulu), Iittalan lasitehtaan johtajan talon, josta myöhemmin tuli Kalvolan kunnantalo sekä veljelleen ns. Vuorelan talon Viitasaarelle. Näissä rakennuksissa on yhteneviä piirteitä Luumäellä sijaitsevan Kotkaniemen kanssa, joka perimätiedon mukaan on Lars Sonckin piirtämä. Myös Pöllyvaaran vuonna 1914 valmistunut näkötorni Kajaanissa oli Sonckin suunnittelema. Torni purettiin vuonna 1949.
Sonck suunnitteli seitsemän vesitornia, joista rakennettiin kolme: Puolimatkan vesitorni Hyvinkäällä, Pietarsaaren vesitorni ja Rauman vesitorni, joka on osa nykyistä tornia.[2][3][4]
Lisäksi Sonck piirsi vuonna 1922 muun muassa Sarvilinnan huvilan Kustaviin.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta elämää: suojeltuun L2-satamamakasiiniin asettui viereen rakennetun Clarion-hotellin kongressikeskus.[5]
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen tuomiokirkko, 1902–1907.
Kallion kirkko Helsingissä.
Pyhän Yrjön kirkko Maarianhaminassa.
Mikaelinkirkko (1899–1905) Turussa.
Ainola, säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Järvenpäässä.
Mikael Agricolan kirkko Helsingissä.
Presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalissa.
Villa Vallmogård Kauniaisissa.
Eiran sairaala (1905) Helsingissä.
Sataman hallintorakennus (piirretty 1929) Jätkäsaaressa Helsingissä.
Sonckin kortteli 1920, Etu-Töölössä, Helsingissä.
Villa Grönberg (1936) Vantaalla
Hyvinkään parantola (1906), tuhoutunut suurilta osin talvisodassa.
Arkkitehdin 1914 serkulleen piirtämä talo Kurkijoella
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Korvenmaa, Pekka: ”Sonck, Lars (1870–1956)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 195–197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Varhaiset vesitornit Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 7.3.2015.
- ↑ Rauman veden www-palvelu rauma.fi. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 15.6.2009. ()
- ↑ Lars Sonckin kynänjälki kurottaa yhä kohti taivasta Yle.fi. 18.2.2013. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ Salmela, Maija: Norjalainen hotelliketju rantautuu Suomeen – toiveissa Guggenheimin rakentaminen Helsinkiin Helsingin Sanomat. 3.3.2016. Viitattu 26.10.2016.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korvenmaa, Pekka: Innovation versus Tradition: The Architect Lars Sonck. Works and Projects. Diss. Helsinki, 1991.
- Korvenmaa, Pekka: Lars Sonck: Arkkitehti. Toimittanut Risto Pekkanen. Espoo: Atlasart, 2020. ISBN 978-952-7345-05-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tietoa Lars Sonckin töistä Ahvenanmaalla (ruotsiksi)
- Ainola.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pp.htv.fi (arkistoitu versio)
- Sydaby.eget.net (ruotsiksi)
- Sonck, Lars hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
