Luonnonmaa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luonnonmaa
Maantiede
Sijainti Itämeri
Valtio
Valtio Suomi
Kunta Naantali
Väestö
Väkiluku 1 697 (2006)
Luonnonmaalla sijaitseva Kultarannan puutarha vuonna 2009

Luonnonmaa on saari Naantalissa kaupungin keskustan lounaispuolella. Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta saari oli pinta-alaltaan noin puolet Naantalin kaupungin kokonaispinta-alasta, mutta on paljon harvemmin asuttu kuin kaupungin mannerpuoli. Luonnonmaan asukasluku on 1 697 (2006), mikä on vain 12,1% Naantalin kaupungin kokonaisväkiluvusta. Luonnonmaan kaupunginosia ovat Haijainen, Kaivola, Isokylä, Keitilä, Kirstilä, Kukola, Kultaranta, Käkölä, Viiala ja Viialanranta.

Saari kuului aikaisemmin Naantalin maalaiskuntaan, joka liitettiin Naantaliin kaupunkiin vuonna 1964. Vuonna 1934 rakennettiin Ukko-Pekan silta, joka yhdistää Luonnonmaan mantereeseen. Vuonna 1970 valmistunut Särkänsalmen silta yhdistää Luonnonmaan Otavan saaren Merimaskun ja Rymättylän kuntiin, jotka liitettiin Naantaliin vuoden 2009 alusta.

Tasavallan presidentin kesäasunto, Kultaranta, sijaitsee Luonnonmaalla Kultarannan kaupunginosassa. Turun Korjaustelakka sijaitsee Kukolassa.

Vuonna 2015 aloitettiin uuden Kukolanvainion pientaloalueen rakentaminen Kaivolaan. Alueelle on kaavoitettu 78 pientalotonttia, joista 36 valmistuu vuonna 2016. Alueelle rakennetaan myös uutta kevyen liikenteen väylää sekä leikkipuisto.[1] Raision kaupunki omistaa kaksi virkistysaluetta Luonnonmaalla, Kultaranta Golfin vieressä sijaitsevan 5,5 hehtaarin Kesärannan ja Luonnonmaan eteläosassa sijaitsevan 54 hehtaarin Villan tilan.[2]

Luonnonmaan maisema on perinteistä pellon ja metsän vaihtelua. Metsät koostuu enimmäkseen kuivasta kallioisesta metsästä.lähde?

Luonnonmaan ja Otavan välillä on Kotkanaukolla ilmajohtolinja, jonka sähköverkkoyhtiö Caruna aikoo korvata uudella 540 metrisellä 20 kilovoltin sähkökaapelilla, joka sijoitetaan merenpohjaan Särkänsalmen sillan eteläpuolelle. Samalla paikalla on myös teleoperaattori DNA:n merikaapeli. Ilmajohtolinja puretaan merikaapelin valmistuttua.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Savolainen, Päivi: Kohtalaista kiinnostusta tonttikaupoille. Rannikkoseutu, 22.3.2016, nro 23, s. 6–7. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  2. Koski, Joni: Raisio harkitsee virkistysalueiden myyntiä. Rannikkoseutu, 23.6.2009, nro 47, s. 3. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  3. Koski, Joni: Naantali: Caruna vaihtaa ilmajohdon maakaapelin. Rannikkoseutu, 12.4.2016, nro 28, s. 5. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lännenmaa, Rauli ym. (toim.): Tuntematon Luonnonmaa : kotiseutukirja. Naantali: Luonnonmaa-yhdistys, 1995. ISBN 952-90-7062-4.
  • Termonen, Mari: Naantalin luonnonmaan kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turun maakuntamuseo : Varsinais-Suomen liitto, 2008. ISBN 978-951-595-135-9 (Turun maakuntamuseo, sid.), ISBN 952-5599-37-X (Varsinais-Suomen liitto, sid.)
Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.