Särkänsalmen silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Särkänsalmen silta
Näkymä Särkän saaresta Luonnonmaalle ja Särkänsalmen sillalle.
Näkymä Särkän saaresta Luonnonmaalle ja Särkänsalmen sillalle.
Ajokaistoja 2
Ylittää Särkänsalmen
Sijainti Naantali
Siltatyyppi Palkkisilta
Pituus noin 240 m
Korkeus alikulkukorkeus16,5 [1] m
Liikenne päivässä 5 600 ajoneuvoa ja kesällä noin 7 100 ajoneuvoa[2]
Avattu liikenteelle 14. heinäkuuta 1970
Koordinaatit 60°27′40.3″N, 021°55′38.4″E
Haus LennartHell.svg
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Särkänsalmen silta on Naantalissa seututiellä 189 (Rymättyläntie) sijaitseva noin 240 metriä pitkä silta. Silta yhdistää toisiinsa Luonnonmaan ja Särkän saareen, josta kulkee pengertie Rymättylän ja Merimaskun pääsaaren Otavaan. Ennen vuoden 2009 kuntaliitoksia silta oli Naantalin ja Merimaskun rajalla.

Sillan alittavan vesiväylän syvyys on 5 metriä, ja sillan suurin sallittu alikulkukorkeus 16,5 metriä. Sillan alitse olisi kuitenkin mahdollista ajaa 17,0-metrisellä veneellä.[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänsalmen siltaa kulkevan seututien 189 eli Rymättyläntien keskivuorokausiliikennemäärä oli vuonna 2005 noin 5 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, kesällä noin 7 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.[2] Rymättylästä ja Merimaskusta mantereelle suuntautuva liikenne kulkee pääasiassa Särkänsalmen sillan kautta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kulkeminen Otavan ja Luonnonmaan välillä tapahtui Särkänsalmessa Järvensuun Rantalan kestikievarin kohdalta, nykyisestä sillasta kilometri lounaaseen. Kulkeminen tapahtui soutuveneillä ja pienillä lautoilla. Vuosina 1932–1934 rakennettiin uusi tie Naantalista Merimaskun kautta Rymättylään.[3] Uuden tien myötä Särkänsalmeen saatiin moottorilossi vuonna 1935, jolloin lossilinja siirtyi pohjoisemmaksi, paikalle joka on 250 metriä nykyisestä sillasta etelään.[2] Moottorilossin myötä linja-autoliikenne vilkastui. Lossiliikenteen loppuvaiheessa liikenteessä olivat alukset Särkänsalmi I ja Särkänsalmi II, isoin kantavuudeltaan 90 tonnia.[3]

Virallisesti silta avattiin 14. heinäkuuta 1970, jolloin sen vihki käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Silta maksoi 50 miljoonaa markkaa vuoden 2000 rahassa. Silta yhdisti entiset Merimaskun ja Rymättylän kunnat kiinteällä tieyhteydellä mantereeseen.[4] Uuden sillan myötä sen lähettyville Merimaskuun rakennettiin Hellemäen, Muntterinmäen ja Tärkkisen asuntoalueet.[3]

Vuosina 2006–2007 silta peruskorjattiin. Tällöin uusittiin sillan reunapalkit, kaiteet, vesieristykset, päällysteet, maa- ja välituen pinnoitukset sekä kannen alapuolinen teräsrakenne, joka pintakäsiteltiin uudelleen. Korjaustyö maksoi 1,5 miljoonaa euroa.[5]

Vuonna 2020 sillan sivuun lisättiin levike kävely- ja pyöräily-yhteyttä varten.[6]

Läppäsiltahanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänsalmeen tarkasteltiin 2000-luvun alussa kauko-ohjauksella avattavaa läppäsiltaa, jossa olisi 12-metrinen vapaa-aukko ja 15-metrinen poisvedettävä palasilta; aukon leveydeksi tulisi siis 27 metriä. Läppäsilta sijaitsisi muutama sata metriä sillasta länteen, nykyisellä pengertiellä. Pengertä jouduttaisiin kaivamaan noin 10 000 kuutiometriä, josta noin kolmannes käytettäisiin läppäsillan tukipenkereiden korotukseen. Uuden väylän pituudeksi tulisi noin 1,7 kilometriä ja kulkusyvyydeksi 3,2 metriä.

Läppäsillan myötä Naantalin vanhaankaupunkiin pääsisivät myös suuret, yli 16,5 metriä korkeat purjealukset ja Naantalin Kylpylään hotellilaivat.

Tiepiirin teettämän selvityksen mukaan työmatka-aika pitenisi läppäsillan avauksen takia enimmillään noin 10 minuuttia. Silta avattaisiin kuitenkin vain kolme kertaa päivässä ja välttäen tieliikenteen ruuhka-aikoja.[1]

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto päivitti suunnitelmia osana maakuntakaavan selvityksiä. Tuolloin aiemmat selvitykset läppäsillasta todettiin osittain vanhentuneiksi. Poisvedettävään palasiltaan perustuvan ratkaisun sijaan tarkasteltiin läppäsiltaa, joka sijoittuisi Särkän saaren länsipuolelle. Aiemmin tarkasteltuun ratkaisuun verrattuna hotellilaivojen kulku ei niiden leveyden vuoksi olisi mahdollista suunnitellun läppäsillan kautta.[7]

Särkänsalmen silta vuonna 2009 kuvattuna Särkän saaresta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ympäristöministeriö: Särkänsalmen läppäsiltahanke ymparisto.fi. 15.8.2002. Viitattu 10.4.2009.
  2. a b c Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus – Lähtötietoraportti (pdf) 20.12.2005. Naantalin kaupunki. Viitattu 28.6.2009.
  3. a b c Koskensalo, Timo: Särkänsalmen silta korvasi lossin 50 vuotta sitten. Rannikkoseutu, 14.7.2020, nro 54, s. 3. Raisio: Sanoma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  4. Turun Sanomat: Särkänsalmen siltaa kuljettu 30 vuotta: Kiinteä manneryhteys pelasti pienet kunnat turunsanomat.fi. 15.7.2000. Viitattu 10.4.2009.
  5. Tiehallinto: Särkänsalmen sillan korjaustyö käynnistyy tiehallinto.fi. 24.03.2006. Viitattu 10.4.2009.
  6. Salmi, Riitta: Kevyt liikenne Särkänsalmen sillan laidan ulkopuolelle. Turun Sanomat, 22.10.2020. Turun Sanomat.
  7. Tvrdy, Päivänen, Vesterinen et al.: Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys 2018. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]