Silta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rakennelmaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Metrojuna Vartiokylänlahden ylittävällä Vuosaaren metrosillalla

Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen tai esteiden yli sallien myös kulun itsensä ali. Siltoja suunnitellaan ylittämään jokia, salmia, syviä laaksoja sekä myös teitä, rautateitä ja muita hankalia tai vaarallisia alueita tai kohtia. Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko eli peräkkäisten tukien vapaa väli on vähintään 2 metriä. Tätä pienemmät luokitellaan rummuiksi. Silta, joka ei ylitä vettä vaan ainoastaan maata ja/tai rakennelmia, kutsutaan maasillaksi eli viaduktiksi.

Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Tiehallinto koordinoi yleisille teille suunniteltavia siltoja: katuverkon sillat ovat kuntien vastuulla. Suomen rautateillä on runsaat 2000 siltaa, joita hallinnoi Ratahallintokeskus. Raippaluodon silta on yli kilometrin mittaisena Suomen pisin silta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holvisilta hakatusta kivestä Tokiossa Japanissa

Ensimmäiset vesistöjen ylittämiseen käytetyt rakenteet lienevät olleet luonnon itsensä tekemiä ja luonnosta matkittuja: kiviä, joita pitkin on päässyt astumaan tai hyppimään, ja puita, jotka ovat kaatuneet esimerkiksi joen yli. Näitä ajatuksia yhdistelemällä, ja ottamalla oppia talonrakennustekniikasta, ovat syntyneet ensimmäiset varsinaiset sillat. Jo ammoisina aikoina jokeen asetettuja astinkiviä on yhä vielä muun muassa Kreikan matalissa joissa, eikä liene ollut suuri harppaus yhdistää nämä jollakin katteella, kivilaatoilla tai puilla.

Ennen holvin käyttöönottoa kaikki suuremmat siltarakennelmat tehtiin puusta, ja puu on yhä käytössä oleva siltamateriaali. Varhaisista puusilloista paras kuvaus lienee Gaius Julius Caesarin Gallian sodassa (De bello Gallico), jossa kuvataan puusilta, jota pitkin legioonat ylittävät Reinin. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin rauta, rautabetoni ja vihdoin teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina. Köysiin ja sittemmin teräsvaijereihin perustuvat riippu- ja vinoköysisillat ovat myös hyvin vanha keksintö, joita suositaan etenkin vuoristo-olosuhteissa, ja milloin jännevälit ovat hyvin pitkät.

Nykyään suurin osa uusista silloista tehdään teräsbetonista, ja ne usein vielä jännitetään rakenteen sisässä kulkevilla teräspunoksilla.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa siltoja samoin on tehty jo esihistoriallisella ajalla. Kiviset sillat liittyivät yleensä muinaisiin maanteihin, joista tunnetuin on Hämeen härkätie, puisia ylityspaikkoja ja pitkospuita tehtiin paikallisiinkin tarpeisiin. Vanhimpiin sillaksi arvioituihin rakenteisiin kuuluu vuoden 500 jaa. paikkeilla rakennettu 49 metriä pitkä kivilatomus "Jättiläisen tie" Vähässäkyrössä. Suomen vanhin yhä käytössä oleva silta on vuodelta 1777 ja se sijaitsee Espoonkartanossa.

Avattavat sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta voidaan suunnitella avattavaksi. Avaamistapoja on monenlaisia: silta voidaan esimerkiksi nostaa pystyyn vipuvarren tavoin, jolloin toinen sillan päistä toimii kiintopisteenä. Tätä kutsutaan läppäsillaksi. Nostosillaksi kutsutaan siltaa, jonka päällysrakenne nostetaan paikoiltaan hissin tavoin ylöspäin. Kääntösilta on useimmiten keskeltä tuettu, tuen ympäri kääntyvä rakenne. Silta voidaan tehdä avattavaksi mikäli esimerkiksi joessa kulkee paljon isoja laivoja suhteellisen harvoin.

Sillan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan rakenteet voidaan karkeasti jakaa päällys- ja alusrakenteisiin. Päällysrakenteiden tehtävänä on siirtää kuormat silta-aukon yli alusrakenteille, joiden tehtävänä on siirtää kuormat eteenpäin kantavalle maaperälle. Päällysrakenteeseen kuuluvat kannatin- ja kansirakenne sekä varusteet ja laitteet. Alusrakenteisiin kuuluvat paalut, maatuet, välituet, kantamuurit holvi- ja kaarisilloissa, pylonit köysisilloissa ja peruslaatat kehäsilloissa.

Siltatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Könkämäenon ylittävä Peeran riippusilta Enontekiöllä, Keinovuopion suuntaan
Alakestilän arboretumin silta Limingassa
Puinen polkusilta Koivujoen yli Ylikiimingissä.
  • Palkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena ovat pituussuuntaiset palkit (puuta, teräsbetonia, terästä) ja näiden päällä varsinainen pintarakenne. Palkit kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
  • Kotelopalkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena on sillan koko profiili: silta on yleensä suorakulmaisen profiilin muotoinen teräsbetonirakenne. Kotelomaisuuden ansioista silta toimii rakennusteknisesti kuten palkki. Silta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
  • Ristikkosilta tai ristikkopalkkisilta on silta, jossa kantavana rakenteena toimivat teräsprofiileista niitatut tai hitsatut ristikkorakenteet. Tavallisesti yksi ristikkorakenne muodostaa yhden jänteen, joka tuetaan päistään. Pitkiin siltoihin käytetään useita ristikoita, joiden välissä on tukipilarit. Monet rautatiesillat ovat ristikkosiltoja.
  • Laattasillan kantava vaakarakenne on massivinen laatta, yleensä teräsbetonia. Laatta kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.
  • Holvisilta muodostuu yhdestä tai useammasta peräkkäisestä holvikaaresta.
  • Kaarisillan kantava rakenne on palkkimainen kaari.
  • Riippusiltaa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu. Pylonilta toiselle voi kulkea kannatinvaijeri, johon varsinaiset kannen pystysuorat ripustusvaijerit on kiinnitetty.
  • Vinoköysisillassa kannattavat pystysuorat pylonit, joihin sillan kansirakenteet on ripustettu vinoilla teräsvaijereilla tai -tangoilla.
  • Ansassilta on vanha puinen siltatyyppi, jossa kantta kannattavat joko tukiansaat alapuolelta tai riippuansaat yläpuolelta; myös yhdistelmiä esiintyy
  • Putkisilta on joko aaltoteräslevystä tehty silta tai teollisuudessa käytettävä putkien kannatinrakenne
  • Ponttonisilta on silta joka kelluu joko erillisten ponttonien päällä, tai on rakennettu veneiden päälle.
  • Renkkusilta on puurakenteinen tiesilta, usein tilapäinen tai helposti purettava.
  • Maasilta eli viadukti on siltarakennelma, joka ei ylitä vesistöä, vaan johtaa laakson taikka toisen tien tai rautatien ylitse, jolloin tiet risteävät toisensa eri tasossa. Sellaisia on varsinkin moottoriteiden eritasoliittymissä sekä rautatien ja maantien risteyskohdissa.
  • Rullasillan kansi liikkuu pituussuunnassa kiskoilla pyörien varassa ja silta voidaan tarvittaessa siirtää syrjään ja vetää sitten taas paikalleen. Rullasiltoja on käytetty lähinnä kanavien ylittämiseen.
  • Polkusilta on vesiesteen ylittämiseen tarkoitettu tilapäinen tai pysyvä silta, usein käytössä retkeilyyn tarkoitettujen reittien varrella. Pioneerien perustehtäviin kuuluu polkusiltojen rakentaminen joukkojen siirtymisten yhteydessä. Suunnistukseen tarkoitetuissa kartoissa erotetaan erikseen tiestöön liittyvät ja liittymättömät polkusillat.

Suomen pisimmät sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta Kokonaispituus (m) Sijainti Valmistumisvuosi
Raippaluodon silta 1 045 Mustasaari 1997
Tähtiniemen silta 924 Heinola 1993
Kärkistensalmen silta 788 Korpilahti 1997
Saimaan silta 781 Puumala 1995
Lapinlahden silta 597 Helsinki 1965
Joutsensilta 560 Oulu 1996
Mansikkakosken silta 557 Imatra 1971[1]
Kytömaan rautatieristeyssilta 557 Tuusula 2005[2]
Piijoen ratasilta 543 Helsinki 1974
Suvantokadun silta 542 Joensuu 1974
Tervolan silta 494 Tervola 1975
Junatien metrosilta 481 Helsinki 1975
Kirjavanjärven silta 481 Vihti 1976
Kuokkalan silta 480 Jyväskylä 1989
Kaitaisten silta 477 Taivassalo 1982
Lövön silta 473 Kemiönsaari 2011
Tattarisuon silta 470 Helsinki 1970
Komminselän silta 461 Varkaus 1972
Aavasaksan silta 459 Ylitornio-Ruotsi 1965
Pekkalan silta 453 Joensuu 1983

Maailman pisin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman pisin silta on Danyang–Kunshan-silta Kiinassa Nanjingin ja Shanghain välillä. Se on vuonna 2011 avattu 164,8 kilometriä pitkä maasilta, jolla kulkee osa Pekingin ja Shanghain välisestä suurnopeusrautatiestä.[3][4]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mansikkakoskensilta (Luettu 4.9.2012.)
  2. Kytömaan rautatieristeyssilta - Pöyry (Viitattu 14.12.2013)
  3. 12 Longest Bridges In The World 5.5.2013. Wonders World. Viitattu 9.1.2014.
  4. Ian Brown: The World’s Longest Bridge 27.6.2012. Google Sightseeing. Viitattu 9.1.2014.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta siltoja Suomessa.