Jännevirran silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jännevirran silta
Jännevirran uusi silta valmistui 2018.
Jännevirran uusi silta valmistui 2018.
Ajokaistoja 2
Ylittää Jännevirta
Sijainti Kuopio, Siilinjärvi
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Siltatyyppi teräksinen langerpalkkisilta, teräksiset palkkisillat ja teräksinen kääntösilta
Pisin jänneväli 100[1] m
Pituus 226[1] m
Leveys 8,4[1] m
Alituskorkeus 1,4[2] m
Avattu liikenteelle 1951
Koordinaatit 62°58′17″N, 027°49′49″E
Haus LennartHell.svg
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Jännevirran entinen silta vuonna 2003.

Jännevirran silta on Kuopion ja Siilinjärven rajalla oleva valtatie 9:n silta, joka ylittää Saimaan syväväylän Jännevirran kylän kohdalla. Silta valmistui vuonna 1951. Se oli alun perin seitsenaukkoinen ja yhdessä aukossa on Suomen ensimmäinen teräksinen langerpalkkisilta. Sillassa on myös kääntösiltaosa.

Vanha silta tuli 2000-luvulla käyttöikänsä päähän ja se oli liian kapea. Huhtikuun 2015 lopussa sillan langerpalkkiosuudessa havaittiin vaurio, jonka johdosta sillan käyttöön tuli rajoituksia. Se korvattiin uudella kiinteällä sillalla, jonka rakentaminen alkoi vuoden 2016 aikana ja se valmistui syyskuussa 2018.

Vanhan sillan rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännevirran sillan on suunnitellut diplomi-insinööri Bruno Kivisalo. Salmen yli kuljettiin aiemmin moottorilossilla. Sillan suunnittelu aloitettiin 1936 ja rakentaminen 1938, mutta sota keskeytti rakennustyöt. Ne jatkuivat vasta 1940-luvun lopulla ja silta valmistui 1951. Sillan pohjoispuolella salmen Siilinjärven puoleisella rannalla on vielä jäljellä vanha lossilaituri ja aivan valtatien vieressä, tien eteläpuolella on lossikuskien asuinrakennus ja siltavahdin talo piharakennuksineen.[3]

Vanhan sillan rakenne ja mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan kokonaispituus on 226 metriä ja se oli alkujaan seitsemänaukkoinen. Sillan hyödyllinen leveys on 8,4 metriä. Sillan keskellä on Suomen ensimmäinen langerpalkkisilta, sen jännemitta oli alun perin 100 metriä. Valmistuessaan sillassa oli Suomen toiseksi pisin holvi- tai kaarisillan aukko Färjsundin sillan betoniholvin jälkeen. Sijoitus muuttui kolmanneksi vuonna 1993, kun Ison-Pörrin silta valmistui. Vuonna 1990 Jännevirran langerpalkkisiltaan lisättiin 2 välitukea,[1] joka paransi osuuden kantavuutta. Sillan muita rakenteita korjattiin 1995.[2] Sillan kaaren korkeus on 15 metriä.[3]

Langerpalkkisillan lisätuennan jälkeen 100 metrin aukosta tuli kolme aukkoa, joista keskimmäinen on 53,9 metriä ja reuna-aukot 23,1 metriä kumpikin. Sillan kiinteällä osuudella Siilinjärven puoleisessa päässä on kaksi teräspalkkisiltaa, joiden molempien jännemitat ovat 20,25 metriä. Avattava silta on Kuopion puoleisessa päässä. Rannasta lukien kaksi ensimmäistä aukkoa ovat 20 ja 19,5 metriä pitkät. Näiden jälkeen tulee kääntösiltaosuus ja liitos langerpalkkisiltaan, yhteiseltä jännemitaltaan noin 39,7 metriä. Sillan alikulkukorkeus on 1,4 metriä. Silta avataan vain pyynnöstä.[2]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillan keskimääräinen vuorokausiliikenne on 6 860 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2013). Nostosilta avataan noin 400–500 kertaa vuodessa.[4]

Sillan rakennevaurio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhasta sillasta katkesi huhtikuun 2015 lopussa jänneteräs, ja sillan liikennettä jouduttiin rajoittamaan sulkemalla vaurion puoleinen kaista käytöstä.[5] Katkennut vetoteräs ei kuulunut sillan alkuperäiseen rakenteeseen, vaan langerpalkkisiltaan oli vuonna 1980 lisätty neljä jänneterästä jäykistyspalkkien vierelle, kaksi kummallekin puolen siltaa. Terästen halkaisija on 38 millimetriä. Tiesuola oli ruostuttanut poikki yhden teräksistä. Sillan toinen kaista pysyy suljettuna kunnes sen kantokyky on varmistettu ja tehty tarvittavat korjaukset.[6][7] Sillan vauriotutkimuksessa toukokuun alussa paljastui lisäksi, että sillan betonisten tukirakenteiden ja terässillan liitoskohdassa on betonivauroita, jotka korjataan myöhemmin kesällä 2015. Jänneteräs uusitaan heti, korjauksen on alustavasti arvioitu vievän kolme viikkoa ja sen jälkeen sillan molemmat kaistat voidaan ottaa käyttöön. Sillalle jää kuitenkin nopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa.[8] Sillan liikennettä ohjaavat tilapäiset liikennevalot eivät ota huomioon liikennemäärien vaihtelua, ja 9-tielle onkin muodostunut etenkin viikonlopun ruuhkaliikenteessä pitkiä jonoja. Perjantaisin sillan ylittää noin 10 000 autoa, iltapäivän vilkkaimpaan ruuhka-aikaan klo 16 ja 18 välillä noin 1 000 autoa tunnissa.[9] Pohjois-Savon Ely-keskuksen mukaan on mahdollista, että sillalle tulee vaurioiden korjauksesta huolimatta painorajoitus, jonka estäisi raskaiden ajoneuvoyhdistelmien sillanylityksen. Painorajoituksen tarkoituksena on turvata sillan käyttökelpoisuus siihen saakka, kunnes uusi silta valmistuu.[10]

Jännevirran uusi silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi silta on 577 metriä pitkä.

Vanhan sillan eteläpuolelle rakennettiin uusi kiinteä teräsbetonirakenteinen silta, jonka alituskorjaus on 24,5 metriä.[11] Hankkeeseen sisältyi myös noin 2,5 kilometriä uutta tielinjausta.[12]

Liikennevirasto hyväksyi uuden sillan yleissuunnitelman helmikuussa 2015. Uuden sillan vaatiman tiesuunnitelman oli tarkoitus olla valmis marraskuussa 2015 ja siltasuunnitelman elokuussa 2016. Sillan rakentaminen alkoi syksyllä 2016. Tie- ja siltahankkeen kokonaiskustannuksiksi oli arvioitu noin 46 miljoonaa euroa,[13] josta sillan osuus oli noin 75 prosenttia. Hanke toteutui kuitenkin 31 miljoonan euron rahoituksella. Sillan rahoituksesta päätti vuonna 2015 työnsä aloittanut uusi eduskunta.[14] Uudesta sillasta tuli Suomen kuudenneksi pisin silta 577 metrin pituudellaan.[15] Uusi silta avattiin liikenteelle 20.9.2018, ja vanhan sillan purku aloitettiin pian sen jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtatie 9:n parantaminen Jännevirran sillan kohdalla, Kuopio ja Siilinjärvi, Yleissuunnitelman tarkistaminen. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2014. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia, s. 496–497. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  2. a b c Yleissuunnitelman tarkastaminen, 2014, s. 8
  3. a b ”6.46”, Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi: Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, s. 87–88. Pohjois-Savon liitto, 2005. ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2014).
  4. Yleissuunnitelman tarkastaminen, 2014, s. 14.
  5. Niiranen, Pekka & Nurmi, Riikka: Vanhaa siltaa kannatteleva jänniteteräs katkesi Jännevirralla – toinen kaista suljetaan 29.4.2015. Yle. Viitattu 29.4.2015.
  6. Tenhunen, Asta: Jännevirran sillassa paha vaurio Savon Sanomat. 29.4.2015. Savon Media Oy. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 30.4.2015.
  7. Tenhunen, Asta: Jännevirran pahan siltavaurion syy paljastui Savon Sanomat. 30.4.2015. Savon Media Oy. Arkistoitu 2.5.2015. Viitattu 30.4.2015.
  8. Salokangas, Keijo: Selvitys: Jännevirran silta pystytään korjaamaan – mutta nopeusrajoitusta ei nosteta ennalleen 8.5.2015. Yle. Viitattu 9.5.2015.
  9. Salokangas, Keijo: Jännevirran silta ruuhkauttaa liikennettä: letka ulottuu kilometrien päähän 8.5.2015. Yle. Viitattu 9.5.2015.
  10. Launonen, Antti: Valtatien sillan sulkeminen johtaisi katastrofiin – "Jonoja tulee, se on varma" 5.5.2015. Savon Media Oy. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 9.5.2015.
  11. Yleissuunnitelman tarkastaminen, 2014, s. 3.
  12. Yleissuunnitelman tarkastaminen, 2014, s. 4.
  13. Valtatie 9:n Jännevirran sillan suunnittelu etenee 2015. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 29.4.2015.
  14. Malinen, Markku: Jännevirran siltarahat uuden eduskunnan käsissä – suunnittelutyö alkaa 11.3.2015. Yle. Viitattu 29.4.2015.
  15. Tiihonen, Marita: Jännevirran jättisilta etenee vauhdilla Savon Sanomat. 4.3.2015. Savon Media Oy. Arkistoitu 9.7.2015. Viitattu 29.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]