Vihti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vihti
Vichtis
Vihti.vaakuna.svg Vihti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.vihti.fi
Sijainti 60°25′00″N, 024°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus Nummela
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 567,06 km²
202:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 522,03 km²
– sisävesi 45,03 km²
Väkiluku 29 109
37:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 55,76 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 19,5 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 17,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 93,7 %
ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Sami Miettinen[6]
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP

10
10
10
5
4
2
1
1

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 29 109 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,03 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,76 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8]

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin

  • muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
  • sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
  • germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992 Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
  • ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007) [9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaismaisemaa Vihdissä.

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se oli aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. Vihdin kunta perustettiin vuonna 1867.[11]

Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti.

  • 1749: 1 403
  • 1850: 5 376
  • 1950: 11 003
  • 2004: 25 414
  • 2011: 28 544 (31.10.2011)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.

Vihdin väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
16 871
1985
  
19 267
1990
  
21 648
1995
  
22 895
2000
  
23 858
2005
  
25 935
2010
  
28 311
2016
  
28 887
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkipuoliainen on Vihdin eteläosassa sijaitseva järvi.
Nummela on Vihdin suurin taajama.

Vihti sijaitsee Karjaanjoen vesistöön kuuluvan Hiidenveden rannalla. Ensimmäiseen Salpausselkään kuuluva Lohjanharju kulkee Vihdin halki. Harjumuodostumalla sijaitsevan Nummelan taajaman toisella puolella on Karjaanjoen vesistöön kuuluva Hiidenvesi ja toisella puolella Siuntionjoen vesistöön kuuluva Enäjärvi. Itäisimmät osat Vihdistä kuuluvat Vantaanjoen vesistöalueeseen, ja Nuuksion suunnalla jotkut pikkujärvet laskevat Mankinjoen vesistöön.

Taajamia Vihdin kunnassa, asukasluvut 2005:

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapkylä, Haimoo, Huhmari, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jokikunta, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Kirkonkylä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Moksi, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Nummela, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Otalampi, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pietilä, Pääkslahti, Ridal, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vesikansa, Vihtijärvi, Vähäkylä

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[13]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,5 −2,7 1,8 8,7 15,9 19,6 22,4 20,5 14,8 8,5 2,4 −0,9 ka. 9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,5 −11,1 −7,3 −1,5 2,6 7,1 9,8 8,8 4,8 1,5 −2,9 −7,4 ka. -0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,6 −6,5 −2,6 3,5 9,8 14 16,7 14,8 9,8 5,0 0 −3,8 ka. 4,6
Sademäärä (mm) 52 35 37 28 38 58 70 83 60 70 64 52 Σ 647
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,5
−9,5
−2,7
−11,1
1,8
−7,3
8,7
−1,5
15,9
2,6
19,6
7,1
22,4
9,8
20,5
8,8
14,8
4,8
8,5
1,5
2,4
−2,9
−0,9
−7,4
S
a
d
a
n
t
a
52
35
37
28
38
58
70
83
60
70
64
52


Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta. Lisäksi nuorten asiaa Vihdissä ajaa Uudenmaan vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1997.

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[14][15][16]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[17] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdissä ja erityisesti sen suurimassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut, Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari, Jani Sievinen.

Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.

Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.

Jokavuotisia tapahtumia Vihdissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[18]
  • Päivölän kirjallisuuspäivät[19]
  • Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla[20]
  • Tellus Fest[21]
  • Yöjalka Fest[22]
  • Nummelan vappukarnevaali[23]
  • Vappuvaellus[24]
  • Viljonpäivän konsertti[25]
  • Averian maraton[26]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muijalan eritasoliittymä

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatien 1 eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen läpi kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.

Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin puolen tunnin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle Helsingistä kestää noin 40 minuuttia. Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kentälle tehtiin luistinrata.

Tunnettuja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia vihtiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kunnanjohtaja 1.8.2017. Vihdin kunta. Viitattu 10.9.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Vihti Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  9. a b c d e KATSAUS SIKURIN JA KOLKON KYLIEN HISTORIAAN
  10. a b c Taustatietoa Vihdistä. Luoteis-Uusimaa Kesälehti, 2016, s. 6.
  11. Vihdin historiaa vihti.fi. Viitattu 17.6.2016.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 36-57. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  14. Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  15. Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  16. KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  17. VISIT VIHTI - Vihti - Nähtävyydet www.visitvihti.fi. Viitattu 13.6.2017.
  18. wuosisatamarkkinat www.wuosisatamarkkinat.fi. Viitattu 13.6.2017.
  19. Päivölän kirjallisuuspäivät Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  20. Vihdin Juhannus Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  21. Tellus Fest www.tellusfest.com. Viitattu 13.6.2017.
  22. Yöjalka Fest Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  23. Koko perheen Wappukarnevaali JCI Vihti. Viitattu 13.6.2017.
  24. toimitus: Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  25. maria.aittoniemi@media.fi: Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  26. toimitus: Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017.
  27. a b Nähtävyydet Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
  28. Konian luolakirnu, Vihti | Retkipaikka Retkipaikka. 13.8.2012. Viitattu 13.6.2017.
  29. Ymparisto > Konianvuori www.ymparisto.fi. Viitattu 13.6.2017.
  30. Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti | Retkipaikka Retkipaikka. 23.6.2014. Viitattu 13.6.2017.
  31. Rokokallio 27 Crags. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]