Vihti
Vihti Vichtis |
|
---|---|
sijainti |
|
Näkymä Vihdin kirkonkylältä. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 927 |
Hallinnollinen keskus |
Vihdin kirkonkylä (–2004) Nummela (2004–) |
Perustettu | 1507 |
Kokonaispinta-ala |
567,06 km² 201:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 522,01 km² |
– sisävesi | 45,05 km² |
Väkiluku |
28 812 37:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 55,19 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,2 % |
– 15–64-v. | 61,8 % |
– yli 64-v. | 19,9 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 91,8 % |
– ruotsinkielisiä | 1,7 % |
– muut | 6,5 % |
Kunnallisvero |
7,80 % 273:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Erkki Eerola[6] |
Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
2021–2025[7] • Kok. • SDP • PS • Kesk. • Vihr. • Vas. • KD • RKP |
12 8 8 7 4 2 1 1 |
www.vihti.fi |
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 812 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,19 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8] ja sen suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.
Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja. Aikaisempia naapurikuntia ovat Karkkilaan vuonna 1969 liitetty Pyhäjärvi, Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969 liitetty Hyvinkään maalaiskunta, Lohjan kaupunkiin vuonna 1997 liitetty Lohjan kunta sekä Nummi ja Pusula, jotka yhdistettiin vuonna 1981 Nummi-Pusulaksi ja joka puolestaan liitettiin Lohjaan vuonna 2013.
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimen Vihti etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Sen on esitetty olevan ainakin
- muinaisskandinaavinen laina nimivartalosta vight-, ’pyhä’, jonka alkuperänä muinaisgootin weihs ’pyhä’ (Ralf Saxén 1910) [9][10]
- murremuoto sanasta vyyhti, jonka alkuperä on puolestaan germaanisperäinen sana vifti (Ralf Saxén 1910) [9][10]
- sanan vihta murremuoto ja merkinneen koivikkoa (Arvo Meri 1943) [9]
- germaanisperäinen laina alkuperäisellä merkityksellä ’noita’ ja samaa juurta kuin esimerkiksi englannin witch (Seppo Aallon mukaan 1992, Y. H. Toivosen vuodelta 1948 olevan kirjoituksen perusteella) [9][10]
- ansan aitaa merkinneen sanan vihi tai vihe murremuoto (Matti Vilppula 2007)[9]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. Ihmiset asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon. Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla, josta osoituksena ovat useat kivihaudat. Pronssikautisesta asutuksesta osoituksena ovat miekkalöydökset ja alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asututusta kunnan alueelle syntyi keskiajalla erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.[11][12][13][14]
Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507. Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään, jonne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela. Maanviljely hallitsi maataloutta, minkä ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.[11]
1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja, joista muodostui aateliskartanoita. Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta ja alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Suurtilojen yhteyteen alueelle syntyi lukuisia torppia, joita oli vuonna 1850 lähes 500. Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä alueen elinkeinot monipuolistuivat mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. Maataloudessa merkittävimpiä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla.[11] Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.[15]
1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja osuuskunnan teurastamo 1930-luvulla. Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä.[16][17] Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.[18] Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisen myötä.[11][14]
Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä. Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965.[13][14]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pinnanmuodot ja maaperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.[19]
Vihdin kallioperä on rikkonaista ja vaihtelevaa, sillä aluetta halkovat lukuisat murroslinjat. Yleisimmät maalajit ovat savi ja hiesu, joita on kertynyt murtumalaaksoihin ja järvien rannoille. Suurimmat viljavainiot ovat Jokikunnan ja Haimoon seuduilla. Kuntaa halkoo lounaasta koilliseen Lohjanharju, joka muodostaa Nummelassa laajoja sora- ja hiekkakenttiä. Hiidenveden luona Lohjanharju kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järven pintaa korkeammalle.[19]
Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi ja Enäjärvi. Näiden lisäksi merkittäviä järviä ovat Vihtijärvi, Poikkipuoliainen, Palojärvi ja Averia. Kaikkiaan Vihdissä on 85 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä.[20]
Vihdin vesistöt jakautuvat neljään eri vesistöalueeseen. Hiidenvesi ja siihen laskevat Vanjoki, Vihtijoki ja lukuisat pienemmät joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöön. Vihdin kirkonkylä sijaitsee Hiidenveden rannalla. Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmari ja Palojärvi sekä näiden itäpuolelle jäävä pienten järvien sävyttämä metsäseutu kuuluvat Siuntionjoen vesistöalueeseen.[19]
Vihdin kaakkoisosan pienet järvet laskevat Nuuksion Pitkäjärveen ja kuuluvat ja kuuluvat Mankinjoen vesistöön. Samaan vesistöön kuuluvat myös Siikajärven luoteispuolen vähäiset vesistöt. Vihdin itäosan Hangasjoki ja Härkälänjoki sekä Salmijärvi, Otalampi ja Tuohilampi kuuluvat Vantaanjoen vesistöön.[19]
Asemakaavoitetut taajamat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asemakaavoitettuja taajamia Vihdissä ovat kunnan neljä suurinta tilastollista taajamaa eli Nummela (noin 13 200 asukasta, Vihdin hallinnollinen keskus), Ojakkala (noin 1 400 asukasta), Otalampi (noin 890 asukasta) ja Vihdin kirkonkylä (noin 3 800 asukasta).
Näiden ohella Vihdin tärkeimpiä kyliä ovat Haimoo, Herrakunta, Huhmari/Palojärvi, Irjala-Pääkslahti, Jokikunta, Moksi, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Selki, Tervalampi, Vanjärvi, Vesikansa ja Vihtijärvi.[21]
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Selkeämpi olisi esittää luettelo rekisterikylistä täydellisenä, koska ylempänä olevista taajamista ja kylistäkään kaikki eivät ole maarekisterikyliä |
Muita kyliä kiinteistörekisterissä ovat Haapkylä, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ollila, Oravala, Pakasela, Pappila, Pietilä, Ridal, Ruskela, Salmi, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Veikkola, Vähäkylä.
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin ilmastolle ominaista on lyhyt ja leuto talvi sekä suhteellisen pitkä kasvukausi. Vihti sijaitsee mantereisen ja merellisen ilmaston välivyöhykkeellä, jossa lämpötilat ja sademäärät voivat vaihdella. Vihdin kylmin kuukausi, helmikuu, jää noin –5,5 asteen vaiheille. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 astetta. Vihdin sademäärä 681 mm kuuluu Uudenmaan alueella korkeimpiin lukuihin. Sateiden määrät jakautuvat melko tasiasesti eri vuodenajoille, mutta sateisinta aikaa on kuitenkin syksy.[22]
Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu −41,7 °C ja lämpöennätys +33,8 °C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.
Vihdin ilmastotilastoa
|
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin kasvillisuus on suotuisan ilmaston ansiosta rehevää. Vihdin yleisin metsätyyppi on muun Länsi-Uudenmaan tavoin käenkaali-mustikkatyyppi. Viljelykseen soveltuvat alueet on yleisesti raivattu pelloiksi, mutta paikoin on jäljellä myös lehtoja ja lehtomaisia metsiä. Alueen maisemaan kuuluvat myös järvenrantojen vhemaat tervaleppäkasvustot ja harjualueiden kuivat mäntykankaat.[22]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin asutuksen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä etelään päin ja kuntakeskus on siirtynyt Vihdin kirkonkylästä Nummelaan.[23][24]
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2020 lopussa Vihdissä oli 29 160 asukasta, joista 21 923 asui taajamissa, 6 838 haja-asutusalueilla ja 399:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vihdin taajama-aste on 76,2 %.[25] Vihdin taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:[26]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
---|---|---|
1 | Nummela* | 14 359 |
2 | Vihdin kirkonkylä | 3 417 |
3 | Ojakkala | 1 438 |
4 | Otalampi | 1 117 |
5 | Veikkola* | 412 |
6 | Haimoo | 376 |
7 | Huhmari | 329 |
8 | Olkkala | 226 |
9 | Oinasjoki | 210 |
10 | Klaukkala* | 39 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Nummelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Lohjan kaupungin alueelle. Veikkolan taajama ulottuu pääosin Kirkkonummen kunnan alueelle. Itäisessä Vihdissä, lähellä Nurmijärven Klaukkalaa ja Lepsämää sijaitseva pieni alue on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[26]
Väkiluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihti on Helsingin seudun kehyskunta, jonne muiden kehyskuntien tapaan on 2000-luvulla muuttanut paljon etenkin lapsiperheitä, ja jonka väkiluku on kasvanut jatkuvasti.
- 1749: 1 403
- 1850: 5 376
- 1950: 11 003
- 2004: 25 414
- 2011: 28 544 (31.10.2011)
- 2018: 29 204 (ennakkoväkiluku 31.8.2018)
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2024 tilanteen mukainen.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Vihdin seurakunta
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin kuului Vihdissä vuoden 2023 lopussa 18 351 jäsentä, mikä on 63,7 % koko Vihdin asukasluvusta, kun koko maan keskiarvo oli 63,5 %.[28] Evankelis-luterilaista kirkkoa Vihdissä edustaa Vihdin seurakunta.[29]
Vapaakirkollisten liikkeiden piirissä Vihdissä toimii useita seurakuntia. Suomen Vapaakirkkoon kuuluu Vihdin vapaaseurakunta.[30] Helluntaiherätyksen piirissä toimii noin 170 jäsenen itsenäinen Nummelan helluntaiseurakunta.[31][32] Adventismin piirissä vaikuttavat vuonna 1976 perustettu Hopeaniemen adventtiseurakunta sekä vuonna 2000 perustettu Nummelan adventtiseurakunta Sykkivä sydän. Adventistit ovat vastanneet Vihdissä myös Hopeaniemen kuntoutumiskeskuksen toiminnasta. Nykyisin adventtiseurakunta hallinnoi Kopun kartanoa, jossa toimii Kopun toimintakeskus.[33][34]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vihdin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Nummelassa Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän rukoushuone.[35] Katolisen kirkon piirissä Vihti kuuluu Helsingin Pyhän Marian seurakunnan toiminta-alueeesen.[36]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin kunnankirjaston toimipisteitä ovat Vihdin pääkirjasto, Vihdin kirkonkylän kirjasto ja kirjastoauto. Tämän lisäksi on tarjolla Lukki-kirjastokimpan verkkokirjasto.[37][38] Vihdissä on kunnan ylläpitämä Vihdin museo sekä useita kotimuseoita kuten Salmelan rusthollimuseo ja Koiviston museomäki.[39] Vihdissä toimii yksi harrastajateatteri, Vihdin teatteri, ja useita harrastajakuoroja kuten Vihdin viihdekuoro, Vihdin kamarikuoro, Hiiden laulu, Nummelan naiskuoro, Vihtijärven kappelikuoro, Vihdin miehet ja tyttökuoro Piritat.
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdissä ja erityisesti sen suurimmassa taajamassa Nummelassa on vahvat uintiperinteet. Kunnan tunnetuin urheilija on Nummelan Kisaajia edustanut Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari Jani Sievinen.
Vihdin Pallon naisten pesäpallojoukkue voitti Suomen mestaruuden vuonna 1998.
Vihtiläinen jalkapalloseura NuPS pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla, Kakkosessa.
Rasti-Vihti on suunnistusseura, joka on kasvattajaseurana niittänyt mainetta maailmanmestarisuunnistajien Kari Sallisen ja Jani Lakasen ansiosta. Raili Sallinen on myös saavuttanut maailmanmestaruuden hiihtosuunnistusviestissä.
Vihdin salisusien miesten edustujoukkue pelaa salibandyn kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomisarjassa.[40]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joka vuosi toistuvia tapahtumia Vihdissä ovat:
- Vihti-päivät ja Wuosisatamarkkinat[41]
- Päivölän kirjallisuuspäivät[42]
- Vihdin kirkonkylän Juhannusjuhla[43]
- Tellus Fest[44]
- Yöjalka Fest[45]
- Vappuvaellus[46]
- Viljonpäivän konsertti[47]
- Averian maraton[48]
- Hiiden Hurmos
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Vihdissä vuonna 1988.[49] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Vihdissä vuonna 1996.[50]
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla fläskpannukakku, sallaatti ja paistetut silakat.[51] Perunapuuro tunnetaan Vihdin seudulla nimellä melakkapuuro.[52]
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatie 1 eli E18-tien, Poriin johtavan valtatie 2 sekä Hanko-Hyvinkää-tien eli valtatie 25 solmukohdassa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Matka Helsinkiin kestää Vihdin suurimmasta taajamasta Nummelasta noin 45 minuuttia.
Julkinen liikenne Vihdissä perustuu bussiyhteyksiin. Nummelasta Helsinkiin pääsee arkiaamuisin ja Helsingistä Nummelaan iltapäivisin 15 minuutin välein. Bussiliikennettä on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko–Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.
Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvisin kentälle jäädytetään matkaluistelurata.
Etäisyyksiä Vihdistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forssa 60 km
- Helsinki 52 km
- Hyvinkää 45 km
- Karkkila 15 km
- Lohja 20 km
- Pori 190 km
- Salo 85 km
- Turku 135 km
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2018 Erkki Eerola.[53] Ylintä päätösvaltaa Vihdin kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto, joka päättää kunnan strategisista linjauksista ja suunnitelmista, toiminnan ja talouden linjauksista ja resursseista, hallinnon järjestämisestä ja toimielinten jäsenten valinnoista. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Eerikki Viljanen (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Heidi Nieminen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Tuija Sundberg (kok.)[54]
Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja hoitaa toimintoja taloudellisesti ja tehokkaasti eri lakien, kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Leevi Pursiainen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Veli-Matti Laitinen (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Anu Rajajärvi (sd.).[55]
Lautakunnat vastaavat toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä ja valvonnasta, toimintalinjojen ja painopistealueiden määrittämisestä, voimavarojen yhteensovittamisesta ja tasapainottamisesta sekä talousarvion toteuttamisesta. Vihdin kunnassa toimivia lautakuntia ovat elinvoimalautakunta, sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja ympäristölautakunta.[56] Lautakuntien lisäksi Vihdin kunnassa toimii vuonna 1997 perustettu nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.[57]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[58][59][60]. Vaalit uusittiin 6. syyskuuta 2009.
Vaalikaudelle 2023–2027 Vihdistä valittiin yksi kansanedustaja: Keskustan Eerikki Viljanen. Viljanen on toiminut kansanedustajana aikaisemmin kaudella 2015–2019.[61]
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[62] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Vuosi | KOK | SDP | PS | KESK | VIHR | VAS | KD | RKP | muut | |||||||||
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |
2000 | 2 460 | 25,8 | 2 662 | 27,9 | 0 | 0 | 2 396 | 25,1 | 968 | 10,1 | 610 | 6,4 | 310 | 3,2 | 78 | 0,8 | 69 | 0,6 |
2004 | 2 956 | 27,7 | 3 082 | 28,9 | 56 | 0,5 | 2 560 | 24,0 | 798 | 7,5 | 782 | 7,3 | 329 | 3,1 | 91 | 0,9 | – | – |
2008 | 2 970 | 25,0 | 2 499 | 21,0 | 623 | 5,2 | 2 781 | 23,4 | 892 | 7,5 | 844 | 7,1 | 609 | 5,1 | 136 | 1,1 | 538 | 4,5 |
2012 | 3 083 | 25,9 | 2 258 | 19,0 | 1 498 | 12,6 | 2 420 | 20,4 | 1 049 | 8,9 | 923 | 7,8 | 469 | 3,0 | 180 | 1,5 | – | – |
2017 | 2 972 | 23,2 | 2 653 | 20,7 | 1 476 | 11,6 | 2 849 | 22,3 | 1 212 | 9,5 | 793 | 6,2 | 408 | 3,2 | 197 | 1,5 | 227 | 1,8 |
2021 | 3 265 | 26,3 | 2 314 | 18,6 | 2 258 | 18,2 | 2 034 | 16,4 | 1 038 | 8,4 | 529 | 4,3 | 436 | 3,5 | 200 | 1,6 | 338 | 1,1 |
Kunnanjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Risto Leinonen | 1965–1992 |
Marketta Kokkonen | 1992–1995 |
Arno Miettinen | 1995–2005 |
Petri Härkönen | 2005–2008 |
Kimmo Jarva | 2008–2011 |
Sami Miettinen | 2012–2018 |
Erkki Eerola | 2018- |
Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin kunnan ystävyyskuntia ovat:[63]
Tunnettuja paikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontokohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nuuksion kansallispuisto sijaitsee suurimmaksi osaksi Vihdin alueella
- Konianvuori[64][65][66]
- Rokokallio[64][67][68]
- Salmen ulkoilualue
Kulttuurinähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nummelan lentokenttä
- Vihti Ski Center, laskettelukeskus
Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[69]
Tunnettuja vihtiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
|
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918, s. 119–137. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
- Rikkinen, Kalevi ym. (toim.): Finlandia: Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa, s. 245–248. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07487-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kunnanjohtaja 19.11.2018. Vihdin kunta. Viitattu 8.1.2019.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Vihti Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
- ↑ a b c d e Katsaus sikurin ja Kolkon kylien historiaan Luodetlahden sukuseura.
- ↑ a b c Taustatietoa Vihdistä. Luoteis-Uusimaa, Kesälehti, 2016, s. 6.
- ↑ a b c d Rikkinen ym. 1983, s. 245–248
- ↑ Kerttu Itkonen: Kertomus Vihdin pitäjän kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnista kyppi.fi. 1966. Museovirasto.
- ↑ a b Historia vanjarvi.fi. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ a b c Vihdin historiaa vihti.fi. Viitattu 17.6.2016.
- ↑ A. J. Hipping: Vihdin pitäjä, s. 156–157. alkuteos: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, 1845. Suomentanut W. J. P. Hidén. Vihti-seura, 1965. Vihti-seuran julkaisuja 1
- ↑ Myllyniemi, Seppo 1990, s. 119–137
- ↑ Olkkala - Kartanoiden myöhemmät omistussuhteet olkkala.kylanetti.fi. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Myllyniemi, Seppo 1990, s. 158–162
- ↑ a b c d Rikkinen ym. 1983, s. 247
- ↑ Vihti Järvi-meriwiki. Viitattu 14.3.2021.
- ↑ Vihdin kylät Vihdin kunta. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ a b Rikkinen ym. 1983, s. 23
- ↑ Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä Vihdin Uutiset. Arkistoitu 28.4.2018. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, s. 21. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Jäsentilasto 2023 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Seurakunnat - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Nummelan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Kopun toimintakeskus Nummelan adventtiseurakunta. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Helsingin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Seurakunnan toiminta-alue Pyhän Marian katolinen seurakunta. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Kirjasto Vihdin kunta, vihti.fi. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Hakemisto: Kirjastot - Kimpoittain kirjastot.fi. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Visit Vihti - Vihti - Nähtävyydet visitvihti.fi. Arkistoitu 20.6.2016. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ https://salibandy.fi/fi/sarjat/suomisarja/
- ↑ wuosisatamarkkinat wuosisatamarkkinat.fi. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Päivölän kirjallisuuspäivät Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Vihdin Juhannus Vihdin kunta. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Tellus Fest tellusfest.com. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Yöjalka Fest Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ toimitus: Vappuvaellus jälleen kirkonkylällä Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ maria.aittoniemi@media.fi: Viljonpäivän konsertti kuuluu painaviin perinteisiin Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Paula Havu oli Averian maratonilla miehiäkin nopeampi Vihdin Uutiset. Viitattu 13.6.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 84. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
- ↑ Mikko Rita: Erkki Eerola Vihdin kunnanjohtajaksi Yle. 11.12.2018. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Kunnanvaltuusto Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Lautakunnat vihti.fi. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Hallinto ja päätöksenteko Vihdin kunta. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.11.2008. Viitattu 13.4.2009.
- ↑ Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.4.2009. Viitattu 13.4.2009.
- ↑ KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13.4.2009.
- ↑ Vihdin Eerikki Viljanen (kesk.) meni läpi Vihdin Uutiset. 3.4.2023. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2008 (Koko maa - puolueiden kannatus) Yle vaalitulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 11.11.2010.
- ↑ Ystävyyskunnat Vihdin kunta. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ a b Nähtävyydet Vihdin kunta. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Konian luolakirnu, Vihti Retkipaikka. 13.8.2012. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Ymparisto > Konianvuori ymparisto.fi. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Uudenmaan upein luolakohde – Rokokallio, Vihti Retkipaikka. 23.6.2014. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Rokokallio 27 Crags. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Myllyniemi, Seppo 1990, s. 36–57
- ↑ a b c d Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Elias-kirjailijat www.eliaskirjailijat.fi. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 14.3.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihti Wikimedia Commonsissa
- Vihdin kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Vihdin avainluvut
- Visitvihti.fi
- Hagerlund.net: Vihdin uimarantojen esittelyt
|
|