Järvenpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Järvenpää
Träskända
Jarvenpaa.vaakuna.svg Järvenpää.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°28′20″N, 025°05′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 186
Hallinnollinen keskus Järvenpään keskustaajama
Perustettu 1951
– kaupungiksi 1967
Kokonaispinta-ala 39,93 km²
307:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 37,54 km²
– sisävesi 2,39 km²
Väkiluku 43 739
25:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 1 165 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,5 %
– 15–64-v. 65,8 %
– yli 64-v. 16,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,0 %
ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 5,1 %
Kunnallisvero 19,75 %
265:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen[6]
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Plus
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

11
10
8
8
5
4
3
2
www.jarvenpaa.fi

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 43 000[2] asukkaan kaupunki Etelä-Suomessa, Uudenmaan maakunnassa. Järvenpää kuuluu Keski-Uuteenmaahan, ja sen naapurikunnat ovat Mäntsälä koillisessa, Sipoo idässä ja Tuusula niin etelässä, lännessä kuin pohjoisessa.[8] Järvenpää on osa Helsingin metropolialuetta[9] ja se on yksi Helsingin seudun kehyskunnista. Järvenpään pinta-ala on 39,93 km², josta 37,54 km² on maata ja 2,39 km² sisävesiä.[1] Järvenpää on pinta-alaltaan on Suomen seitsemänneksi pienin kunta ja asukastiheydeltään neljänneksi tihein kunta.

Järvenpää sijaitsee noin 40 kilometriä Helsingin pohjoispuolella ja noin 70 kilometriä Lahden eteläpuolella.[10] Kaupunki on rakentunut Tuusulan­järven pohjoispäähän, ja sen kaupunkirakenne tukeutuu päärataan. Lähes koko Järvenpään väestö asuu Helsingin keskustaajaman alueella.[11]

Järvenpää tunnetaan muun muassa Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon asuinkuntana. Kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat useat kotimuseot, kuten Ainola, Ahola ja Villa Kokkonen. Järvenpäässä on myös taidemuseo, jonka pysyvässä kokoelmassa on esillä erityisesti Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään nimikkolintu on silkkiuikku.
Järvenpään nimikkokasvi keltavuokko Lemmenlaaksossa.

Järvenpään pinta-alasta on maata 94 % ja vettä 6 %. Kaupunki sijaitsee Tuusulan­järven pohjois­päässä. Tuusulanjärven lintujensuojelualue luontopolkuineen ja lintutorneineen aivan kaupungin keskustan tuntumassa on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualue. Myös Vanhankylänniemessä, niin ikään Tuusulanjärven rannalla, on luontopolku. Tuusulanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt niin maanviljelyn kuin yhdyskuntarakenteen vaikutuksesta, ja sen hoitoon on panostettu viime vuosina. Kaupungin itäosien halki virtaa Keravanjoki, jonka varrella sijaitseva Lemmenlaakson lehto on toinen Järvenpään Natura 2000 -luonnonsuojelualueista. Koko Järvenpää kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Tuusulanjärven ja Keravanjoen vesistöalueiden välinen vedenjakaja kulkee kaupungin luoteisosien selänteiltä keskustan kautta kaakkoon.[12]

Järvenpään maisemarakenne on etelärannikolle tyypillistä savikkotasankoa, josta kohoaa monin paikoin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Kallioselänteet muodostavat lähes pohjois-eteläsuuntaisia jonoja. Kaupunki on rakennettu monin paikoin lievästi kumpuilevaan maastoon. Alueella on paikoin myös hiekka- ja hietamaata sekä useita murroslaaksoja.[12][13]

Järvenpää kuuluu ilmastoltaan Etelä-Suomen mantereiseen osaan, jossa Suomenlahden lauhduttava vaikutus ei enää tunnu samalla tavalla kuin rannikolla. Savikon sisältämä vesi viilentää kaupungin paikallisilmastoa. Moreenimäet taas ovat savikkoa lämpimämpiä ja paahteisempia. Tuulet puhaltavat alueella pääsääntöisesti lounaasta.[12]

Järvenpäässä on noin 100 hehtaaria puistoja ja 250 hehtaaria puistometsiä. Kaupungin suurimpia puistoja on Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Järvenpään rantapuisto.

Luontoselvityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpäässä on vuoden 2020 yleiskaavan valmistelun yhteydessä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus (1997–2000) sekä kasvien biotooppikartoitus (2000–2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty vuonna 1996 ja kääpälajistoa vuonna 2002.[14] [15] [16] Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty 2005.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha mylly Haarajoella, Keravanjoen varrella.
Nykyisin museona toimiva Ahola oli kirjailija Juhani Ahon ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin koti vuosina 1897–1911.

Järvenpää oli aikaisemmin Tuusulaan kuulunut kylä, joka alun perin käsitti myös Kello­kosken. Sen taloista suurin oli aikoinaan Kyrölän ratsutila, joka 1700-luvulla laajeni Järvenpään kartanoksi.[17] Järvenpään kautta kulki vanhastaan myös maantie Helsingistä Heinolaan. Vuonna 1862 valmistui Suomen ensimm­äinen rauta­tie Helsingistä Hämeenlinnaan, ja alusta lähtien yksi radan väli­asemista oli Järven­päässä.[18]

Järvenpään kartanon omisti 1900-luvun alussa maan­viljelys­neuvos Bjarne Westermarck. Hän aikoi tehdä siitä Suomen maa­talouden kehittämis­keskuksen ja mallitilan, jossa suoritettai­siin koe- ja tutkimus­toimintaa.[19] Taloudellisista syistä hän joutui kuitenkin luopumaan suunnitelmastaan, ja päätti sen sijaan kehittää Järvenpään asemanseudusta asutuksen ja pien­teollisuuden keskuksen. Tähän hän katsoi olevan hyvät mahdollisuudet, koska alue sijaitsi kohtalaisen lähellä Helsinkiä hyvien liikenne­yhteyksien varrella.[19] Wester­marckin toimeksi­annosta maan­mittaus­insinööri Wolmar Svaetich laati yhdys­kunnalle asema­kaavan ja antoi myös teille nimet. Kartanosta erotettiin myös pienempiä maan­viljelys­tiloja, joista valtio osti kaksi ja perusti niille Maatalousnormaalikoulun ja Kotitalousopettajaopiston.[19]

Vuonna 1929 Järven­päässä oli jo noin 2 000 asukasta.[19]

Talvi­sodan jälkeen Järven­päähän ja sen lähistölle asutettiin suuri osa Teri­joen asukkaista. Muista luovutettujen alueiden asukkaista poiketen useimmat heistä eivät jatko­sodan aikanakaan päässeet palaamaan entiselle koti­seudulleen, koska Terijoki pysyi sota­toimi­alueena koko sodan ajan.[20] Siirtoväki käsitti sodan jälkeen noin kolmasosan Järvenpään asukkaista. Heille lunastettiin tontteja Ånäsin, Seutulan, Haara­joen ja Iso­kydön alueelta, kun taas Teriojalle ja Anttilaan muodostettiin rintama­mies­tontteja. Vuonna 1949 Järvenpäässä oli jo noin 4 000 asukasta.[21]

Kauppalan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kysymys Järvenpää erottamiseksi omaksi kunnakseen tai mahdollisesti kauppalaksi tuli esille jo 1920-luvulla samoihin aikoihin kun Keravakin erosi Tuusulasta. Vuonna 1923 järven­pääläiset ehdottivat erillisen Järvenpään kunnan perustamista, johon olisivat kuuluneet myös Tuomala, Nummenkylä ja Kellokoski.[22] Bjarne Westermarck teki vuonna 1927 ehdotuksen Järvenpään kauppalan perustamisesta.[21] Valtioneuvosto antoi asian selvittämisen sisäasiainministeriön tehtäväksi, mutta ministeriön asettama selvitys­mies hylkäsi ehdotuksen.[22]

Uudestaan asia nousi esille, kun Järven­pään asukasluku toisen maailman­sodan jälkeen nopeasti kasvoi. Kun paikalliset olosuhteet suuresti poikkesivat tavallisesta maalais­kunnasta, katsottiin yhä tarpeelli­semmaksi muodostaa paikka­kunnasta erillinen kauppala. Huhtikuussa 1949 pidetyssä kokouksessa asukkaat päättivät toimittaa valtio­neuvostolle asiaa koskevan kirjelmän. Valtioneuvosto tekikin 17. helmikuuta 1950 päätöksen Järven­pään kauppalan perustamisesta, mikä tuli voimaan vuoden 1951 alussa.[21]

Kysymys uuden kauppalan rajoista herätti kuitenkin paljon kiistoja. Aloitteen­tekijöiden mielestä siihen olisi pitänyt sisällyttää Järvenpään ja Tuomalan kylät kokonaisuu­des­saan, osa Vanhasta­kylästä sekä Kello­kosken tehdas­yhdys­kunta ja sen läheisyydestä osia Mäntsälänkin alueesta. Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 61 km² ja asukasluku lähes 8 400.[21] Erään ehdotuksen mukaan Jokelakin olisi liitetty uuteen kauppalaan.[22] Myös Tuusulan kunta hyväksyi kauppalan perustamisen mutta edellytti, ettei siihen pitänyt liittää maan­viljelys­seutuja, ja sen ulko­puolelle olisi jätettävä Kello­koski, Tuomala ja Saunakallion pohjois­puoliset alueet sekä maa­talous­oppi­laitosten alueet.[21] Tällöin kauppalan pinta-ala olisi ollut 28,5 km² ja asukas­luku noin 6 000.[21] Kauppalan etelä­rajana olisi ollut Terva­nokka Tuusulan­järven rannalla, pohjois­rajana Halkian­tie.[22] Myös kello­koskelaiset vastustivat koti­paikka­kuntansa liittämistä uuteen kauppalaan.[22]

Uuden kauppalan nimeksi ehdotettiin aluksi Tuusulaa, sillä arveltiin, että jäljelle jäänyt Tuusulan maalais­kunta olisi kuitenkin ennen pitkää jaettu naapuri­kuntien kesken.[22] Kun kuitenkin päädyttiin siihen, että supistu­neena­kin tämä kunta olisi vielä elin­voimainen, päätettiin nimi jättää sille ja kauppalan nimeksi valittiin Järven­pää.[22]

Valtioneuvoston 17. helmikuuta 1950 tekemän päätöksen mukaan kauppalaan kuuluivat Järven­pään kylän lisäksi Kello­koski sekä osia Vanhasta­kylästä ja Tuomalan kylästä. Valtio­neuvosto teki kuitenkin jo samana vuonna 30. kesäkuuta uuden päätöksen, jonka mukaan Kello­koski ja osa Nummen­kylästä jäivät Tuusulaan kuuluviksi.[21] Kauppalan pinta-alaksi tuli näin 41,4 km², ja asukasluvuksi vuoden 1951 alussa 8 244 henkeä.[21] Kysymykseen kuntarajan paikasta on kuitenkin kuluneiden 50 vuoden aikana palattu uudelleen useita kertoja.lähde?.

Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuoden 1967 alussa. Tuolloin Järvenpäässä oli 14 606 asukasta.[23] Vuoteen 1980 mennessä kaupungin väkiluku oli kasvanut noin 23 000:een ja vuonna 2015 kaupungin väkiluku oli ylittänyt jo 40 000:n asukkaan rajan.[24]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi kaupungin maamerkeistä on Pöytäalhon kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään vesitorni.
Näkymä Tuusulanjärveltä Järvenpään keskustaan.
Jampan kaupunginosaa.
Pientaloja Saunakalliossa kevättalvella 2016.

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

Jarvenpaa neighbourhoods.jpg
  1. Wärtsilä
  2. Nummenkylä
  3. Pietilä
  4. Haarajoki
  5. Jamppa
  6. Peltola
  7. Isokytö
  8. Mylly
  9. Saunakallio
  10. Sorto
  11. Pajala
  12. Loutti

13. Pöytäalho
14. Terhola
15. Satumetsä
16. Mikonkorpi
17. Kaakkola
18. Keskusta
19. Kinnari
20. Satukallio
21. Vanhakylä
22. Lepola
23. Kyrölä
24. Terioja
25. Ristinummi

Järvenpäässä on Invalidiliiton omistama 1950-luvun alussa toteutettu Invan asuinalue, joka on rakennettu arkkitehti Esko Suhosen suunnitelmien mukaan.[25]

Postinumerot alkavat Järvenpäässä numeroilla "044". Järvenpään kantakaupungissa on käytössä postinumerot 04400–04440, Nummenkylän seudulla 04460 ja Haarajoella 04480.

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Valtuuston puheenjohtaja on Eemeli Peltonen (sd.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Helinä Perttu (kok). Järvenpään kaupunginjohtajana toimii Olli Naukkarinen.[6]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
LKP
Lib.
SKL
KD
Kesk. SMP
PS
J+a SKP Vihr. Muut
1976 15 12 9 4 3 76,2 %
1980 14 15 8 3 1 1 1 75,1 %
1984 14 16 6 2 3 2 68,0 %
1988 16 15 3 1 1 3 2 2b 63,2 %
1992 17 11 5 2 2 2 3 9 66,5 %
1996 17 14 4 2 2 9 3c 57,6 %
2000 14 12 3 2 5 9 1 5d 49,8 %
2004 14 13 3 1 1 7 7 1 4 54,8 %
2008 13 14 2 2 6 2 5 7 57,6 %
2012 11 12 3 1 4 6 7 7 54,9 %
2017 10 11 3 2 5 4 8 8 56,2 %
a Järvenpää 2000 – sitoutumattomien ja vihreiden yhteislista (1988,1992,1996),
  Järvenpää 2000+ (2000, 2004, 2008), Järvenpää Plus (2012, 2017)
b Demokraattinen Vaihtoehto (2)
c Nuorsuomalainen Puolue
d PRO Järvenpää (4), Remonttiryhmä (1)
Lähteet: Tilastokeskus[26][27], Oikeusministeriö[28]

Vuonna 1976 rakennettu, kosteus- ja sisäilmaongelmista kärsinyt Järvenpään kaupungintalo sai purkuluvan syksyllä 2019. Kaupungin teknisen toimen toimitilat sijaitsevat Seutulantalolla, ja sivistys- sekä lasten ja nuorten palvelujen toimitilat sijaitsevat Yhteiskouluntie 13:ssa. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö muutti uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen JUSTiin. Osa kaupungin toimitiloista sijaitsee väistötiloissa Järvenpää-talolla ja Mannilantiellä.[29]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään keskustassa juhlitaan kävelykatu Jannen syntymäpäivää 15.8.2015.
Järvenpään rantapuisto.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Järvenpään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
23 281
1985
  
27 220
1990
  
31 525
1995
  
34 436
2000
  
35 915
2005
  
37 505
2010
  
38 680
2015
  
40 900
2016
  
41 529
2020
  
43 739
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Järvenpään väestönkasvu oli vuonna 2017 Manner-Suomen nopeinta (2,5 % kasvua vuodessa).[30] Vuonna 2019 laaditun ennusteen mukaan Järvenpään väkiluku kasvaisi edelleen voimakkaasti ja vuonna 2040 se olisi 52 674 henkilöä.[31]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Järvenpäässä oli 42 572 asukasta, joista 41 825 asui taajamissa, 49 haja-asutusalueilla ja 698 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Järvenpään taajama-aste on 99,9 %.[32] Järvenpään taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[33] Järvenpään keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Järvenpään lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 41 825 asukasta.[33] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[34]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Järvenpään asukkaista 94 prosentilla äidinkieli oli suomi ja yhdellä prosentilla ruotsi.[35] Järvenpää on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Järvenpää kuuluu yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan, Järvenpään seurakuntaan.[36] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Järvenpään alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[37]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää sijaitsee Lahdenväylän eli valtatien 4 varrella. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Myös Tuusulanväylä (kantatie 45) yhdessä seututien 145 kanssa johtaa Järvenpäähän. Järvenpäästä Pornaisiin johtaa seututie 146, Jokelaan yhdystie 1421 ja Kellokoskelle Pohjoisväylä eli yhdystie 1456. Keravalle Järvenpäästä on matkaa kymmenen kilometriä, Hyvinkäälle 25 kilometriä, Helsinkiin 40 kilometriä ja Lahteen 70 kilometriä.

Suomen päärata kulkee Järvenpään keskustan halki, ja Lahdenväylän rinnalle vuonna 2006 rakennettu Lahden oikorata sivuaa kaupunkia sen itälaidalla. Pääradan asemia ovat pääaseman lisäksi Ainolan, Saunakallion ja Purolan rautatieasemat, joskaan Purolassa ei ole ollut henkilöliikennettä maaliskuun 2016 jälkeen. Asemilla pysähtyvät Helsingin seudun lähiliikenteen Helsingin ja Riihimäen/Tampereen välillä kulkevat R- ja T-junat, pääasemalla myös D-junat. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta, josta on yhteys Z-junalla Helsinkiin ja Lahteen. Lähimmät kaukojunaliikenteen asemat sijaitsevat Tikkurilassa ja Riihimäellä, joilla pysähtyvät myös kaikki Järvenpään kautta kulkevat paikallisjunat; Tikkurilan aseman kautta on myös yhteys I-junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Bussiyhteyksiä on runsaasti Helsinkiin Hyrylän kautta. Samat bussivuorot palvelevat myös Mäntsälän suuntaan.

Järvenpää on päättänyt liittyä HSL:n seutuliikennealueeseen vuoden 2022 alusta lähtien. Tuusulan liityttyä HSL:n jäseneksi vuoden 2018 alusta Järvenpään läpi Jokelan ja Kellokosken taajamiin kulkevissa junissa ja busseissa on käynyt HSL:n D-vyöhykkeen sisältävät liput. Järvenpääläiset eivät kuitenkaan ole voineet ostaa edullisempia ABCD-kausilippuja, sillä kaupunki ei ole HSL:n jäsen. Samasta syystä HSL:n liput eivät vielä käy Järvenpään sisäisissä busseissa.[38]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää on jaettu kolmeen perusopetusta järjestävään alueeseen. Järvenpään keskusta-alueet ja Tuusulanjärven länsipuoliset alueet kuuluvat Kartanon alueeseen, jossa toimivia kouluja ovat Harjulan koulu (luokat 1–6), Mankalan koulu (luokat 1–6) ja Kartanon koulu (luokat 1–9). Kaakkoinen Järvenpää kuuluu Yhteiskoulun alueeseen, jossa toimivat Kinnarin koulu (luokat 1–6), Kyrölän koulu (luokat 1–6) ja Järvenpään yhteiskoulu (luokat 1–9). Pohjoinen Järvenpää kuuluu Koivusaaren alueeseen, jossa toimivat Anttilan koulu (luokat 1–6), Haarajoen koulu (luokat 1–6), Saunakallion koulu (luokat 1–6) ja Koivusaaren koulu (luokat 7–9). Juholan erityiskoulu kuuluu alueellisesti Yhteiskoulun alueeseen, mutta se kattaa koko kaupungin.[39]

Järvenpään lukio on Suomen kolmanneksi suurin lukio. Ammatillista koulutusta Järvenpäässä tarjoavat Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda sekä ammatillinen erityisoppilaitos Spesia. Järvenpään Opisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja sekä satoja erilaisia kursseja ja luentoja.[40] Lisäksi Järvenpäässä toimii Seurakuntaopisto ja Luther-opisto, jotka sijaitsevat Tuusulanjärven rannalla. Seurakuntaopiston tiloissa toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö vuoden 2015 loppuun saakka.[41]

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään kaupunginkirjasto toimii Pöytäalhon kaupunginosassa, aivan kaupungin keskustassa osoitteessa Kirjastokatu 8. Se kuuluu Kirkes-kirjastoverkkoon yhdessä Tuusulan ja Mäntsälän kirjastojen kanssa.[42]

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen.[43] Vuoden 2017 alussa avattu Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus (JUST) sijaitsee Pöytäalhon kaupunginosassa. Se palvelee akuuttipotilaita päivittäin kello 8–20; muina aikoina järvenpääläisiä palvelee Hyvinkään sairaala.[44]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibeliuksen kotimuseo Ainola.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpää on laajalti tunnettu taiteilijoiden kotimuseoista, kuten Jean Sibeliuksen Ainolasta, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan syyskuussa 1904. Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Vuonna 1901 samoille alueille valmistui Eero Järnefeltin perheen ateljee-koti Suviranta. Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Ainola ja Ahola ovat kesäisin avoinna yleisölle, kun taas Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin esittelykohteena toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Talo on kesäisin rajoitetusti avoinna yleisölle, ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Kaupungin keskustassa toimii Ainolan sisarhuvila, myyntinäyttelytilana toimiva Villa Cooper.

Järvenpään keskustassa sijaitsevan taidemuseon kokoelmiin kuuluu etenkin Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia teemanäyttelyitä ja oheisohjelmaa, kuten taiteilijatapaamisia, työpajoja ja yleisöluentoja.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960-luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpialähde? esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on douglaskuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt tornin kelloille kuusi eri sävelmää. Tämä 625-paikkainen kirkko on kirkkohallituksen päätöksellä suojeltu aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

Kinnarin kaupunginosassa sijaitseva Järvenpään moskeija on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu rakennus. Sen rakensivat tataarit 1940-luvulla, ja siinä on myös minareetti.[45][46]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään keskustassa sijaitsevassa Järvenpää-talossa järjestetään ympäri vuoden kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä. Siellä järjestetään mm. joka naistenpäivä naistenpäivämessut. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään niin ikään Järvenpää-talossa.

Toukokuun alussa kaupungin keskustassa järjestetään Järvenpää-päivä ja syksyllä Maa elää -toritapahtuma. Kevättalvella pidetään Värinää-viikot.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kaupungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan "blueskadulta", lisäksi konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa Järvenpäässä järjestetään Meidän Festivaalin (ent. Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivaali), jonka taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanalaatikko, suolasilakkakastike, palvikinkku, hokkaloora (perunalaatikko) ja rosolli.[47]

Järvenpään K-Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.[48]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään liikuntapalveluihin kuuluvat muun muassa Pajalassa sijaitevat jäähalli, uimahalli ja Liikuntakeskus Piironen, Rampakan kuntoportaat sekä useat urheilukentät ja kuntoradat.[49]

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään palloiluseuroista Haukat pelaa pääsarjatasoa ringetessä. Seuran jääkiekon edustusjoukkue pelasi kauteen 2005–2006 asti Mestiksessä ennen sen toiminnan lopettamista. Nykyisin sen jääkiekkotoiminta on keskittynyt junioreihin. Jalkapallossa Järvenpään Palloseura pelaa Kakkosessa etelälohkossa. Lisäksi seuran tytöt pelaavat B-junioreiden SM-sarjassa. Koripallossa Järvenpään Koripalloseura pelaa II-divisioonassa. Koripalloseura on voittanut junioreiden Suomen mestaruuden vuosina 2008 (A-pojat) ja 2009 (B-pojat). Pesäpallossa Kinnarin Pesis 2006 pelaa miesten Suomisarjassa ja tytöt sekä pojat pelaavat nuorten SM-sarjoissa.

Järvenpääläisiä kamppailulajiseuroja ovat Järvenpään Hapkido, Akagi, Kehäkarhut, Sisu Gym, Järvenpään Taidoseura ja Sandokai Ry JuJutsu Karate-Do. Järvenpään Voimailijoista on tullut useita SM-tason painijoita sekä myös kansainvälistä menestystä.

Järvenpäässä järjestetään Tuusulanjärven luistelumaraton yhdessä Tuusulan kunnan kanssa vuosittain helmi-maaliskuussa osana Suomen Luisteluliiton Tour de Skate -sarjaa.

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. a b Jaskari, Kai: Järvenpään kaupunginjohtajaksi valittiin Olli Naukkarinen – "Hoidan hommat asiallisesti mutta pilkettä on silmäkulmassa" 12.2.2018. Yleisradio. Viitattu 13.2.2018.
  7. Kuntavaalit 2017, Järvenpää Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  9. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI[vanhentunut linkki]
  10. Google Maps google.fi.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2019.
  12. a b c d Järvenpään viheralueohjelma 2009–2017 Järvenpään kaupunki. 2009. Viitattu 28.11.2019.
  13. Paikkatietoikkuna kartta.paikkatietoikkuna.fi.
  14. http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/353.pdf Yhdistelmäkartta kasvi- ja eläinkartoitusaineistosta (pdf-tiedosto, 542 kt)
  15. http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/352.pdf Virkistys- ja viheralueverkko (pdf-tiedosto, 415 kt)
  16. http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1070
  17. Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia 3: Suomen sodasta 1808–1924 itsenäisyyden ajan alkuun, s. 179. Tuusulan kunta, 1995. ISBN 951-96452-4-1.
  18. Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia 3: Suomen sodasta 1808–1924 itsenäisyyden ajan alkuun, s. 354. Tuusulan kunta, 1995. ISBN 951-96452-4-1.
  19. a b c d Antti Rosenberg: ”Järvenpää kasvaa kauppalaksi”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 32–37. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
  20. Antti Rosenberg: ”Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 72–73. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
  21. a b c d e f g h Antti Rosenberg: ”Järvenpään itsenäistyminen kauppalaksi”, Tuusulan historia 4: 1920-luvun alusta 1980-luvulle, s. 8–-11. Antti Rosenberg, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
  22. a b c d e f g Antti Rosenberg: Järvenpään historia : kylästä kaupungiksi 1951–1985, s. 7–10. Antti Rosenberg, 2000. 952-91-2046-X.
  23. Järvenpään historiaa
  24. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2018.
  25. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto rakennuslupaan
  26. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  27. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
  28. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 27.10.2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kunnallisvaalit 2017 (Oikeusministeriö 3.5.2017)
  29. Järvenpään kaupungintalon purkulupaprosessi käynnistyi Mun Jäke. 16.9.2019. Viitattu 28.11.2019.
  30. Järvenpää kasvaa nopeimmin Manner-Suomen kaupungeista Kuntalehti. 16.2.2018. Kuntalehti. Viitattu 15.4.2020.
  31. Järvenpään väestöennuste KUUMA-johtokunta. 25.5.2019. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Viitattu 15.4.2020.
  32. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  33. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  34. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  35. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 Tilastokeskus. 31.12.2016. Viitattu 28.11.2019.
  36. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  37. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  38. Järvenpää päätti liittyä HSL:ään vuoden 2022 alusta alkaen HSL. 22.10.2019. Viitattu 28.11.2019.
  39. Koulut Järvenpään kaupunki.
  40. Järvenpään Opisto Järvenpään kaupunki.
  41. Diak jättää Seurakuntaopiston kampuksen
  42. Kirkes = Keski-Uudenmaan kirjastoverkko Järvenpään kaupunki
  43. Sairaalat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
  44. Hyvinkää Akuutti Järvenpään kaupunki, jarvenpaa.fi. Viitattu 28.11.2019.
  45. Missä on lähin moskeija? Yle 25.10.2013.
  46. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suomen+ainoa+oikea+moskeija+J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4/HS20091201SI1UL023l6
  47. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 54. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  48. Järvenpään K-Citymarket valittiin maailman parhaaksi ruokakaupaksi: ”Aivan huippujuttu!” Helsingin Sanomat. 8.11.2019. Viitattu 29.11.2019.
  49. Liikuntapalvelut Järvenpään kaupunki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]