Järvenpään keskusta
| Keskus | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Keskus korostettuna. |
|
| Kaupunki | Järvenpää |
| Suuralue | Keskeiset kaupunginosat[1] |
| Kaupunginosa nro | 1 [2] |
| Väkiluku | 3 920[1] (31.12.2014) |
Keskus on Järvenpään keskustaa tarkoittava Järvenpään 1. kaupunginosa, joka sijaitsee Tuusulanjärven pohjoispään ja Järvenpään rautatieaseman (radan) välisellä alueella.[2] Sen asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 3 920.[1]
Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenpään keskustan asutus on tiheää. Keskusta koostuu pääosin kerrostaloista, jotka ovat levittäytyneet muihinkin kaupunginosiin.
Keskustassa on rakenteilla uusi Bulevardikortteli-niminen asuinkortteli, johon tulee muun muassa tornitaloja ja noin 10 000 m2 liiketilaa.[3]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskuksen kaupunginosassa on tarjolla runsaasti erilaisia palveluja. Siellä toimivat muun muassa Järvenpään rautatieasema, Juholan koulu, Järvenpään yhteiskoulu, Järvenpään kirkko ja Ammattiopisto Spesia (ent. Validia).[2][4]
Kaupan tarjontaa edustavat esimerkiksi kauppakeskus Prisma sekä kauppojen reunustama Sibeliuksenkatu (kävelykatu Janne).
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prisman vieressä on Tuusulanjärven rantapuisto, jossa on eräs Järvenpään kuuluisimmista maamerkeistä, Rolf Westphalin Kolmisointu-veistos, joka on 11 metriä korkeana Suomen suurin julkinen veistos.[5] Keskustassa on järjestetty vuosittain Puistoblues-tapahtumaa vuodesta 1978 lähtien.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tilastotietoja Järvenpäästä 2014 (xls (Excel-tiedosto)) (Tiedoston välilehti Väestö ja väestömuutokset, Taulukko 3.4. Väestö kaupunginosittain iän mukaan 31.12.2014) Järvenpään kaupunki. Arkistoitu 31.5.2019. Viitattu 22.7.2017.
- ↑ a b c Järvenpään karttapalvelu (Layer list -valikosta "Kaupunginosat") Järvenpään kaupunki, Paikkatietopalvelut. Viitattu 22.7.2017.
- ↑ Järvenpään Bulevardikortteli – uuden tason keskustaelämää www.yit.fi. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ http://turisti-info.fi/reittihaku
- ↑ Kaupungin taidekokoelma (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rechardt, Raittinen, Söderberg, Sumén...