Siirry sisältöön

Jokela

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Tuusulan taajamaa. Jokela-nimen muita merkityksiä on käsitelty täsmennyssivulla.
Jokela
Jokelan Keskustie syksyllä 2024.
Jokelan Keskustie syksyllä 2024.
Kaupunki Vuodesta 1972 alkaen Tuusula
Väkiluku .
Osa-alueet Keskusta, Kolsa, Lepola, Perttu, Takoja ja Temmo
Postinumero(t) 05400
Lähialueet Nukari, Nuppulinna, Kellokoski, Hyvinkää

Jokela on Tuusulan pohjoisin taajama, joka sijaitsee Hyvinkään ja Järvenpään välissä Helsinki–Riihimäki-radan varrella.

Jokelan taajamassa oli vuoden 2012 lopussa 6 225 asukasta, joista Tuusulassa asui 6 013 henkeä ja Hyvinkään puolella kuntarajaa 212 henkeä.[1][2] Vuoteen 2022 mennessä väkiluku oli kasvanut 6697 asukkaseen.[3] Taajaman väestötiheys on 707 asukasta neliökilometriä kohden.[1] Jokelassa oli vuoden 2002 lopussa 765 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on kaupan alalla, teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa (Jokelan vankila).[4] Jokelan rautatieasemalla pysähtyy VR:n lähijunia ja Jokela osana Tuusulaa kuuluu myös HSL-alueeseen. Siten Jokelasta on erinomaiset kulkuyhteydet niin lähialueille kuin pääkaupunkiseudulle.[5][6]

Jokelan rautatieasema. Vuonna 1875 valmistunut asemarakennus oli alkuperäisessä käytössään vuoteen 2011 asti, minkä jälkeen rakennuksessa on ollut muuta toimintaa. Asemarakennuksen lisäksi asema-alueeseen kuuluu asemapäällikön talo ja henkilökunnan asuintalo. Radan toisella puolella olleet makasiinirakennukset on purettu tavaraliikenteen päättymisen jälkeen.[7]

Jokelassa on kuusi asuinaluetta: Keskusta, Kolsa, Lepola, Perttu, Takoja ja Temmo.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustamisesta kuntaliitokseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokelan tiilitehdas heinäkuussa 2021. Tiilitehdas on parhaimpina vuosinaan 1930-luvulla Jokelan suurin työllistäjä. Vielä 1950-luvulla tehtaaseen tehtiin investointeja, mutta tästä huolimatta tehdas lakkautettiin kannattamattomana vuonna 1960. Vuonna 1985 Tuusulan kunta osti tehdasalueen.[7] Historiallinen alue on uusiokäytössä, ja siellä toimii muun muassa terassiravintola ja ruokahävikkijakelu.

Ennen rautatietä Tuusulan pohjoisosat olivat harvaan asuttuja. Nykyisen Jokelan alueella oli vielä 1800-luvun puoli­välissä vain yksi torppa pelto­tilkkuineen ja seitsemän asukasta.[8] Suuri osa alueesta kuului vanhastaan Tuusulan kirkonkylän, Hyökkälän ja Paijalan kylien taka­maihin, vaikka sijaitsikin kaukana erillään näiden kylien keskuksista.[8]

Jokelan vankila avattiin vuonna 1993 entisiin tehdastiloihin lähelle Jokelan rautatieasemaa alun perin sakko- ja tutkintovankeja ajatellen. Vankilan sijoittaminen Jokelaan synnytti suunnitteluvuosina runsaasti kritiikkiä. Vuonna 2023 vankilan suljetuilla osastoilla on 84 paikkaa ja avo-osastoilla 40 paikkaa. Vangit olivat vuonna 2023 kaikki miehiä ja suurin osa heistä puhui muuta kieltä kuin suomea.[9]

Helsinki–Hämeenlinna-rautatie valmistui 1862.[10] Jokelan rautatieasema ei kuitenkaan kuulu rataosan alkuperäisiin asemiin, vaan se oli alun perin silloisen luokittelun mukainen pysäkki. Jokelaa pidettiinkin paikkakuntana vain vähäisenä vielä radan rakentamisen yhteydessä. Se korotettiin vuonna 1874 rautatieasemaksi ja asemarakennus valmistui seuraavana vuonna. Tässä yhteydessä käynnistyi Jokelan teollistuminen. Teollistumisen alkuvaiheita hallitsi tiiliteollisuus, ensimmäisenä vuonna 1874 perustettu Jokelan tiilitehdas. Nouseva teollisuus ja rautatieasema nostivat Jokelan merkittävyyttä huomattavasti. 1870-luvulla Jokelaan rakennettiin kauppa ja seuraavana vuosikymmenenä paikkakunnalle perustettiin posti ja kievari. Vuonna 1890 Jokelassa asui jo yli 300 ihmistä ja Suomen itsenäistyttyä paikkakunnan väkiluku oli kaksinkertaistunut.[11] [12] [8] Kun rautatie­asema sijaitsi lähellä paikkaa, jossa Tuusulan, Nurmi­järven ja Hyvinkään maalais­kunnan rajat kohtasivat, taajama-asutus laajeni pian myös molempien naapuri­kuntien alueelle.[8] Alueen kautta kulkevan Palojoen länsi­puolinen alue kuului pääosin Tuusulaan, itä­puolinen Hyvinkään maalais­kuntaan.[8]

1900-luvun alkupuolella Jokelasta kehittyi merkittävä, monipuolinen teollisuusyhdyskunta. Jokelassa tuotettiin muun muassa tiiliä, kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Tiilitehtaita Jokelassa oli useita. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät rautatie, Helsingin läheisyys ja savipitoinen maa. Taajamassa on yhä useita lampia, jotka ovat savenotosta syntyneitä kuoppia.[10] Tulitikkutehdas nimeltään Jokela Oy perustettiin 1920-luvun lopulla, mutta pulavuodet hidastivat tuotannon aloittamista. Syksyllä 1933 tehtaassa aloitettiin Sampo-merkkisten tulitikkujen tuotanto. Raaka-aineena käytetyt haapatukit tuotiin tehtaalle junalla. Yritys menestyi ja toi Jokelaan runsaasti uusia työpaikkoja.[13] Tikkutehtaan tuotteita myytiin ympäri maailmaa aina Nigeriaan ja Uuteen-Seelantiin asti. 1950-luvulla tulitikkutehdas työllisti 250 työntekijää, mutta sittemmin tulitikkujen kysyntä alkoi vähentyä ja viimeiset tulitikut valmistettiin vuonna 1981. Tulitikkutehtaan vanha rakennus muutettiiin 1990-luvulla Jokelan vankilaksi.[14] Tiili- ja tulitikkutehtailun lisäksi Jokelassa on ollut itsenäistymisestä 2010-luvulle asti metalliteollisuutta, kuten sairaalakalustuksen ja maatalouskoneiden valmistusta.[15] Jokelassa on valmistettu myös ambulansseja ja sidetarpeita.[16]

Jokelan kulttuurielämän keskuksena toimi etenkin 1930-luvulla Jokelan kartano, missä asui tiilitehtaan omistaja Johannes Blenner ja hönen puolisonsa Lilly Kajanus-Blenner, joka oli kuuluisa harpputaiteilija. Hänen aikanaan kartanolla oli vilkas kulttuurielämä. Eräs aikakauden huipentuma oli, kun Kajanus-Blennerin aloitteesta Jokelan seurantalolla järjestettiin elokuun lopulla vuonna 1934 Kukkaisjuhla, jossa oli nimekäs esiintyjäkaarti päätähtenään sellotaiteilija Tibor de Machula. Kajanus-Blenner opetti kyläläisille harpunsoittoa ja piti balettikoulua. Sininen kartanorakennus päätyi myöhemmin paikalliselle tulitikkutehtaalle ja sittemmin se jäi Jokelan vankila-alueen sisälle.[17][13]

Marraskuussa vuonna 1952 vihittiin käyttöön uudet tilat Jokelan kansakoululle.[13] Nykyinen Jokelan koulukeskus valmistui vuonna 1959 silloisen Jokelan yhteiskoulun käyttöön, joka oli yksityinen oppikoulu. Sitä laajennettiin kahteen otteeseen 1960-luvun alussa. Jokelan yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1966. Jokelan yhteiskoulu lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 1976, minkä jälkeen tiloissa jatkoivat Jokelan yläaste ja lukio.[18]

Jokelan S-market. Osuuskauppa aloitti Jokelassa jo vuonna 1904. Nykyisen vuonna 2009 valmistuneen S-marketin paikalla on sijainnut aiemminkin osuuskaupan toimipisteitä.[19]

Kuntaliitoksesta nykypäivään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokelan taajamassa asui 1960-luvun alussa jo lähes 5 000 asukasta, sen lähi­alueella kaikkiaan noin 8 000.[8] Taajaman sijainti kolmen kunnan alueella johti kuitenkin siihen, ettei sen oloja kyetty hoitamaan asian­mukaisesti, minkä vuoksi yleisesti toivottiin kuntajaon muuttamista. Sisäasiainministeriön toimeksi­annosta osasto­päällikkö Erkki Jänne päätyi esittämään, että Nurmi­järven ja Tuusulan kunnista siirrettäisiin Jokelan alueet lähistöineen Hyvinkään maalais­kuntaan, jonka nimi olisi samalla muutettu Jokelan kunnaksi, ja että samalla tämän kunnan pohjois­osista olisi liitetty alueita Hyvinkään kaupunkiin.[8] Ministeriö totesi kuitenkin vuonna 1964, ettei näihin muutoksiin ollut edellytyksiä. Sen sijaan vuoden 1969 alusta lähtien Hyvinkään maalais­kunta kokonaisuu­dessaan, siihen kuuluneet Jokelan alueet mukaan luettuina, liitettiin Hyvinkään kaupunkiin. Samalla oli ehdotettu myös Tuusulaan kuuluneiden Jokelan alueiden liittämistä Hyvinkääseen, mutta ehdotus jäi sillä erää toteutumatta. Kysymys kunta­jaon muuttamisesta pysyi kuitenkin vireillä. Vuonna 1972 Jokelan asukkaiden keskuudessa järjestettiin mieli­pide­tiedustelu siitä, olisiko alue liitettävä kokonaisuudessaan Hyvinkääseen vai Tuusulaan. Niukka enemmistö kannatti Hyvinkääseen liittymistä, mutta valtioneuvosto päätti vuonna 1973, että seuraavan vuoden alusta myös Hyvinkääseen kuuluneet Jokelan alueet oli liitettävä Tuusulaan.[8]

Jokelan Huikontielle perustettiin vuonna 1918 maatalousvälineistöä valmistanut Jokelan Tehdas oy. Se oli yksi Jokelan metalliteollisuuden pioneereista. Yritys meni kuitenkin konkurssiin vuonna 1927, mutta kiinteistössä toimi erilaisia metalliteollisuuden yrityksiä aina vuoteen 2010 asti, jolloin tiloissa toiminut Jokelan valu lopetti toimintansa.[20]

Monet tehtaat lopettivat toimintansa 1900-luvun loppupuolella, esimerkiksi alueen viimeinen tiilitehdas, Kolsan tiilitehdas, 1980-luvulla.[21] Rautatieaseman eteläpuolella on yhä neljän tehtaan ryhmä, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Jokelan tiilitehdas on yksi harvoista Suomen varhaisen tiiliteollisuuden säilyneistä toimipaikoista.[10]

Kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokelan työväentalo on perustettu vuonna 1905 ja sillä on ollut suuri merkitys Jokelan urheilu- ja kulttuurielämään vuosikymmenien varrella. Oma toimitalo valmistui vuonna 1907 ja se on edelleen käytössä. Työväentalo sijaitsee Palojoen varrella Hausjärven puolella. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi työnväentalolla on ollut oma kirjasto, teatteritoimintaa ja urheiluseura Köntäs.Työväentalon yhteydessä toimii Jokelan Karjalaisten JoKa-Teatteri. Kesäteatteri on perustettu vuonna 1981.[22] Työväentalo on Pohjois-Tuusulan Demarit ry:n omistuksessa ja sitä vuokrataan juhlatilaksi.[23] Jokelaan perustettiin Nuorisoseurantalo vuonna 1918 ja se rakensi itselleen toimitalon nykyisen Seurantalontien varteen seuraavana vuonna. Talossa oli vuosia korkeatasoista teatteritoimintaa, mutta toiminnan hiivuttua se purettiin 1960-luvulla.[22]

Jokelassa toimii nykyään useita kulttuuriyhdistyksiä. JEKKU RY (Jokelan Elävän Alakulttuurin Kehitysyksikkö) järjestää Jokelassa ja lähialueilla musiikillisia musiikkitapahtumia. Päätapahtumana Jekulla on Jokelan Närkästysjuhlat, joita on järjestetty vuodesta 2011.[24] Lampirock ry on musiikin harrastajien yhdistys, joka muun toimintansa ohella järjestää vuosittain Jokelan koulukeskuksen lammella elokuun lopulla pääsymaksuttoman Lampirock-musiikkitapahtuman.[25]

Jokelassa on aktiivista urheiluseuratoimintaa. Urheiluseura Kaukasten Voiman lajeihin kuuluvat nykyään koripallo ja jääkiekko. Seuran urheilijoita on kilpaillut menestyksekkäästi niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä.[26] Vuonna 1931 perustettuun Jokelan kisaan kuuluu noin 450 jäsentä. Sen parissa voi nykyään harrastaa jalkapalloa, salibandya, sulkapalloa ja lentopalloa.[27]

Jokelan peruspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamassa on nykyään kolme ala-astetta: Kolsan, Lepolan ja Pertun koulut. Jokelan koulukeskuksessa toimivat Jokelan yläaste ja Tuusulan lukion Jokelan toimipiste, entinen Jokelan lukio.

Jokela-talo syksyllä 2024.

Jokelassa on useita urheilukenttiä sekä kunnan omistama Jokelan urheilukeskus, jonka yhteydessä voi harrastaa yleisurheilua, mailapelejä ja talviurheilua. Urheilukeskukseen kuuluu myös kuntosali.[28] Jokelassa on myös kuntoratoja ja luontopolkuja.[29] Tuusulan kunta rakensi vuonna 1986 taajamaan Jokela-talon. Sen yhteydessä toimii Jokelan kirjasto, nuorisotalo ja kansalaisopiston toimintoja sekä käsityökoulu.[30]

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on Jokelassa sote-yksikkö, joka tarjoaa erilaisia perusterveydenhuollon palveluita. Sote-yksikkö on entinen terveyskeskus, joka oli hyvinvointialueuudistuksen jälkeen lakkautusuhan alla. Lakkauttaminen herätti suurta vastustusta ja terveysasema päätettiin vuonna 2024 säilyttää, joskin rajatummalla palveluvalikoimalla.[31]

Jokelan uskonnollinen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokelan alue kuuluu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Tuusulan seurakuntaan. Vuonna 1975 rakennettiin Jokelan kirkko, mutta se purettiin heikkokuntoisena vuonna 2022. Kirkon toiminta siirtyi muualle jo vuonna 2020. Kirkosta jätettiin kuitenkin kellotapuli purkamatta.[32] Tuusulan seurakunta on sittemmin toiminut entisissä liiketiloissa Jokelan keskustassa.[19][33] Kirkosta luopumisesta huolimatta Jokelassa on edelleen säännöllistä hartauselämää ja muuta seurakunnan toimintaa.[34] Tuusulan seurakunnan lisäksi Jokelassa toimii ainakin helluntaikirkkoon kuuluva Station-seurakunta, jonka juuret alkavat seurakunnan kotisivujen mukaan Jokelan koulusurmien jälkeisestä yhteiskristillisestä kahvilatoiminnasta. Omana seurakuntana se aloitti vuonna 2015. Sillä on oma toimitila Jokelan keskustassa.[35] Jehovan todistajilla on Jokelassa valtakunnansali, joissa järjestään viikoittain kokouksia.[36]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2012 27.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 15.6.2014.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2012 27.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 15.6.2014.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__uusin/paavo_pxt_12ey.px/table/tableViewLayout1/ (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 22.10.2024
  4. ↑ Jokela – osayleiskaava (Sivu 6) 8.2.2006. Tuusulan kunta. Viitattu 14.6.2014.
  5. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  6. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  7. ↑ a b Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  8. ↑ a b c d e f g h Antti Roseberg: ”Jokelan alueliitos”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 14–18. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  9. ↑ Tanja Elina Niemi-Laurila: Perinteinen lakanatemppukin onnistui – Jokelan vankilasta on karattu 30 vuoden aikana 2 kertaa, näin työntekijät kertovat tapahtumista Helsingin Uutiset. 27.8.2023. Viitattu 22.10.2024.
  10. ↑ a b c Jokelan teollisuusalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.12.2013.
  11. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  12. ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 60-61. Karttakeskus, 2011.
  13. ↑ a b c Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 41-43, 82. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9
  14. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  15. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  16. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  17. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  18. ↑ https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/jokelan.htm. Viitattu 22.10.2024
  19. ↑ a b Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  20. ↑ Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  21. ↑ Antti Roseberg: ”Tuotantolaitoksia, Jokela”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 214. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7
  22. ↑ a b Virtuaali-Tuusula www.virtuaalituusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  23. ↑ Kuvia Työväentalosta - Pohjois-Tuusulan Demarit ry jokelan.tyovaentalo.com. Viitattu 22.10.2024.
  24. ↑ https://tapahtumat.tuusula.fi/fi-FI/page/5f197bf9f717530d85c4d6aa?count=24&sort=creationDate&reverse=true. Viitattu 22.10.2024
  25. ↑ https://tapahtumat.tuusula.fi/fi-FI/page/65a95fb56f6ba90b30bb394d. Viitattu 22.10.2024
  26. ↑ Kaukasten Voima | Jokela Kavo. Viitattu 22.10.2024. (englanniksi)
  27. ↑ etusivu www.jokelankisa.net. Viitattu 22.10.2024.
  28. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 24.10.2024.
  29. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Jokelan ulkoilureitit - Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 24.10.2024.
  30. ↑ Tuusulan kunnan www-sivut: Jokelan kirjasto - Tuusulan kunnan www-sivut www.tuusula.fi. Viitattu 22.10.2024.
  31. ↑ Pasi Huuhtanen: Jokela saakin pitää terveysasemansa – näin se palvelee jatkossa Keski-Uusimaa. 12.4.2024. Viitattu 24.10.2024.
  32. ↑ Niemi, Tanja-Liisa: Jokelan kirkolle purkupäätös, mutta kellotapuli jää. Keski-Uusimaa, 1.10.2020.
  33. ↑ Jouko Tuomas-Kettunen: Jokelan kirkko puretaan kuukaudessa maan tasalle – seurakuntalaiset voivat hakea muistoksi ulkoverhouksen tiiliskiviä Keski-Uusimaa. 17.1.2022. Viitattu 22.10.2024.
  34. ↑ https://www.tuusulanseurakunta.fi/jokela. Viitattu 22.20.2024
  35. ↑ Meidän Tarina Station. Viitattu 22.10.2024.
  36. ↑ Etsi kokous | suomi apps.jw.org. Viitattu 25.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuusulan kylät
Taajamat
Kylät

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokela&oldid=23004359”