Helsingin seudun liikenne

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta HSL)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”HSL” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikteen logo.

Tunnuslause Liikuttaa meitä kaikkia
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suur-Helsinki
Toimiala joukkoliikenne
Henkilökuntaa 399 (2015)
Kotisivu www.hsl.fi

Helsingin seudun liikenne (lyhenne HSL, ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Suur-Helsingin joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä.

HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun bussit, metrot, lähijunat ja raitiovaunut. Vuonna 2016 HSL esitteli Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän Helsingin kantakaupunkiin.[1]

HSL on vastuussa alueen lippujärjestelmästä ja sen tarkastamisesta. Kaikki HSL:n liikennevälineet busseja lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, joten metro- ja juna-asemilla tai raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.

Neljää sähköbussia lukuun ottamatta HSL:llä ei ole omaa kalustoa, joten se turvautuu enimmäkseen kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.

2010–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailututoiminnot.[2]

Vuonna 2017 Tuusulan ja Siuntion kunnanvaltuustot päättivät liittymisestä HSL-alueeseen vuoden 2018 alussa.[3][4]

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tarton välille.[5]

Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan.[6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M200-sarjan metrojuna Puotinharjussa.

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Helsingin seudulla. Sähköbusseja lukuun ottamatta yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne. Metroliikenne alkoi 1982. Verkosto kattaa seitsemäntoista asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.

Rakenteilla oleva Länsimetro on laajentamassa verkoston Espoon Kivenlahteen muun muassa Lauttasaaren ja Otaniemen kautta. Kun laajennuksen toinen vaihe avautuu 2020-luvun alkupuolella, metroasemien yhteislukumäärä on 30.

Helsingin toinen metrolinja on suunnitteilla oleva laajennus metroverkostoon. Itämetro on suunnitteilla oleva jatke M2-linjalle Östersundomiin. Kummastakaan laajennuksesta ei ole tehty rakentamispäätöstä.

Lähiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudun lähiliikennettä operoi VR. Järjestelmän viidellätoista linjalla palvellaan 69 asemaa, joista 44 sijaitsee HSL-alueella.

Suunnitteilla oleva Pisararata laajentaisi lähiliikennettä Helsingin keskustassa. Radan valmistuessa osa lähijunalinjoista jatkaisi Pasilasta maan alle, kiertäen päärautatieaseman ali Töölön ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.[7]

Raitiovaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin raitioliikennettä operoi HKL-Raitioliikenne. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.

2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tulee muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.[8] HSL:n mukaan kuulutukset tulevat käyttöön syksyllä 2017.

Pikaraitiovaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Raide-Jokeri ja Kruunusillat

2020-luvun alkupuolella HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunuvuorenradan rakentamisen yhteydessä.

Nykyisen runkolinja 550:n korvaava pikaraitiotie aloittaa liikennöinnin 2020-luvun alkupuolella. Raide-Jokerin on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa nykyisiin telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Transtech Articiin perustuvia Artic XL -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.[9]

Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkeva pikaraitiolinjapari aloittaa liikennöinnin siltojen rakentamisaikataulusta riippuen. Alustavien linjasuunnitelmien mukaan Kruunuvuorenradalla käytettävä kalusto on sekä nopeampaa että suurempi-kapasiteettistä Helsingin perinteisiin raitiovaunuihin verrattuna. Kruunuvuorenrannan asukkaiden lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Kalasataman asukkaita, sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.

Bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen palvelulinjat antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.

Näitten lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka tarjoavat nopeampaa poikittaisliikennettä. Nämä linjat ovat 550 Westendinasema - Itäkeskus (M) ja 560 Myymäki - Rastila (M). Runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa.[10]

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on tällä hetkellä näillä yrityksillä:

Lautat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

Helsingin kaupunkipyörä.

Kaupunkipyörät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000–2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 pyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattaa 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä on 100 pyörää ja kymmenen asemaa.

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja HKL:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä. Näiden mainosten ansiosta kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä alepapyörät.

Ilme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n logo raitioliikenteelle.

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[11]

  •      HSL Bussin sininen
  •      HSL Raitiovaunun vihreä
  •      HSL Lähijunan violetti
  •      HSL Metron oranssi
  •      HSL Lautan vaaleansininen

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[12] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

Lippujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n kosketusnäytöllinen matkakortinlukija.

Suur-Helsingin joukkoliikenteen matkalippujen myynti on HSL:n vastuulla. Lippuja voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella, lippuautomaatista ja tekstiviestillä.[13] Busseissa lipun voi ostaa kuljettajalla.

Avorahastusmallin luonteesta johtuen HSL tekee pistotarkastuksia liikennevälineisiin. Matkalippujen tarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat ilman asianmukaista matkalippua matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 80€.[14]

Uusi lippujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa HSL aloittaa lippujärjestelmän uudistamisen. Vuodesta 2010 käytössä ollut kuntamalli korvautuu kaari- ja vyöhykemallilla. Seudulle perustetaan viisi vyöhykettä A–E, jotka määräytyvät suhteessa etäisyyteen Helsingin keskustasta. Varsinkin lyhyet matkat kunnasta toiseen halpenevat uudistuksen myötä.[15]

Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvataan uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, matkakortinlukijat ja lipunmyyntiautomaatit korvataan uusilla ja raitiovaunukuljettajien lipunmyynti korvataan vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[16]

Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.[17]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka seitsemän jäsenkunnan vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2015 lopulla 399 ihmistä.[18]

Jäsenkunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustettaessa HSL vuonna 2010 jäsenkuntia olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Ne solmivat perussopimuksen,[19] jossa määritellään kuntayhtiön tehtäviä ja hallintoa. Sipoon kunta liittyi HSL:ään myöhemmin vuoden 2012 alussa.

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Sekä Tuusulassa että Helsingin seudun ulkopuolisessa Siuntiossa on päätetty liittymisestä vuoden 2018 alusta.[20] Helsingin seudun 14 kunnassa asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

HSL-kunnat (2017)
Kunta Väkiluku Liittymisajankohta
Helsinki 639 222 2010
Espoo 276 087 2010
Vantaa 220 908 2010
Kirkkonummi 39 174 2010
Kerava 35 457 2010
Kauniainen 9 451 2010
Sipoo 20 024 2012
Tuusula 38 690 2018

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudet matkakortinlukijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[21] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[22]

Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[23] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”

Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää.[24] HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. Mahdolliset uudistukset testeihin perustuen tapahtuvat vuoden 2017 syksyllä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaupunkipyörät HSL. Viitattu 3.3.2017.
  2. Helsingin seudun liikenne aloittaa ensi vuoden alusta Helsingin Sanomat. 29.12.2009. Viitattu 6.1.2010.
  3. Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. Viitattu 11.9.2017.
  4. Tuusula tulee mukaan HSL:ään HSL. Viitattu 11.9.2017.
  5. Yhteinen joukkoliikennelippu Suomeen ja Viroon? Helsinki, Tallinna ja Tartto hakevat pilottirahoitusta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  6. HSL kannustaa kulkutapojen sekakäyttöön: pyörää saa kuljettaa lähijunassa myös ruuhka-aikana 19.6. alkaen HSL. Viitattu 2.5.2017.
  7. Pisararata - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 18.7.2017.
  8. Matkustajalle HSL. Viitattu 25.7.2017.
  9. https://www.hsl.fi/uutiset/2017/pikaraitiotien-vaunusta-tulee-esteeton-ja-sinivihrea-10263
  10. Raide-Jokerin hankesuunnittelu loppusuoralla HSL. Viitattu 7.3.2017.
  11. Värit HSL. Viitattu 3.3.2017.
  12. HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun 25.11.2009. Viitattu 6.1.2010.
  13. Liput ja hinnat HSL. Viitattu 17.7.2017.
  14. Liputta matkustavalta peritään tarkastusmaksu HSL. Viitattu 3.3.2017.
  15. Taksa- ja lippujärjestelmä HSL. Viitattu 7.3.2017.
  16. Matkustajalle HSL. Viitattu 7.3.2017.
  17. Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2017.
  18. Tilinpäätös 2015, s. 63 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.3.2017.
  19. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimus
  20. Tuusula tulee mukaan HSL:ään 13.2.2017. HSL. Viitattu 13.2.2017.
  21. Lukijat vastasivat: "Uusi matkakortinlukija on täysi susi!" – HSL lupaa viilata näyttöä, mutta ei aio muuttaa laitteiden toimintaperiaatetta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  22. HSL pikkutytön jättämisestä yksin bussipysäkille: Pelisilmä ja tilannetaju pettivät Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  23. HSL:n matkakortinlukijassa säilyy haukuttu OK-nappi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  24. HSL kuuli kiukkuisia asiakkaita – matkakortinlukijan parjattu OK-painike uudelleen harkintaan Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2017.

Aiheesta muualla ja lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]