Kellokoski

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kellokoski (ruots. Mariefors) on taajama Tuusulan pohjoisosassa, Järvenpään pohjoispuolella Keravanjoen varressa samannimisen kosken ympärillä. Mäntsälän puoleinen Hyökännummi kuuluu samaan taajamaan kuin Kellokoskikin. Kellokosken välittömässä läheisyydessä ovat Lahden oikorata ja valtatie 4. Keskustan tuntumassa on lähes alkuperäisessä muodossaan säilynyt ruukki miljöineen. Kellokosken sairaala on HUSiin kuuluva psykiatrinen sairaala.

Tuusulan kunnan mukaan Kellokosken asukasluku on noin 5 000.[1] Kellokosken postinumeroalueella (04500) asui 5 945 henkilöä vuonna 2015.[2]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellokosken koulu on Tuusulan kunnan keskustan Kellokosken kylässä sijaitseva, hallinnollisesti 1. elokuuta 2015 toimintansa aloittanut suomenkielinen yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1–9). Tuusulan lukion Kellokosken toimipiste toimii yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa Koulutie 14:ssä. Kellokoskella toimii myös sairaalakoulu.

Koulujen lisäksi Kellokoskella on terveysasemakirjasto, useita päiväkoteja ja vanhainkoti sekä urheilu -ja leikkipuisto. Kellokosken Vapaaehtoinen Palokunta ry on toimiva sopimuspalokunta.

Kellokoskella on kaksi päivittäistavarakauppaa, apteekki, posti, huoltoasema (ns. kylmäasema), kioski, muutama kahvila-ravintola ja joitakin erikoisliikkeitä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellokosken ruukki aloitti toimintansa 1795. Kellokosken kirkko valmistui 1800. Kellokosken kartanon alueella on myös sairaalamuseo. Kellokoskella oli aiemmin huomattava ruotsinkielinen väestönosa. Nykyään ruotsia äidinkielenään puhuvien väestöosuus on parisen prosenttia. Kellokoski valittiin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1996.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forssell, Hanna & Carlander-Reuterfelt, Gunilla: Ruukin elämää : patruunoita ja työläisiä Kellokoskella. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-095-0.
  • Honkanen, Erkki: Kellokosken kyläkirja. Itämerikeskussäätiö, 2002. ISBN 952-91-4454-7.