Paijala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paijalan vanha kappeli.
Paijalan uusi kappeli.
Paijalan kylätie.
Paijalan peltoja. Taustalla Hankkijan entisen koetilan rakennuksia.
Näkymä Sarvikalliolta Tuusulanjärvelle.

Paijala on kylä Tuusulassa, Tuusulanjärven länsipuolella Hyrylästä luoteeseen. Paijalan eteläosa on nykyisin Hyrylään liittymää taajama-aluetta, kun taas sen pohjoisosa laajoine peltoineen on pysynyt maaseutumaisena. Paijalassa sijaitsevat muun muassa Tuusulan hautausmaa kaksine kappeleineen, Nummenharjun asuntomessualue sekä Hankkijan entinen koetila Anttila.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paijala on ollut käytössä kylän nimenä ainakin jo 1500-luvulla. Tulloin kylä kuului Vihdin Kaukjärven neljänneskuntaan.[1]

Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Erään selityksen mukaan nimen alkumuoto olisi ollut Pajala, jolloin se viittaisi kylässä aikoinaan toimineeseen pajaan. Nimen on myös arveltu johtuvan sukunimestä Paijainen. Toisaalta on myös arveltu sen johtuvan henkilönnimestä Paijari, joka viittaisi kyseisen henkilön baijerilaiseen syntyperään.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän asutus oli aikoinaan keskittynyt aivan järven rantaan, niin sanottuun Alikylään. Vasta 1800-luvulla se siirtyi pääosin kauemmaksi järvestä nykyisen Paijalan kylätien varteen.[2][3]

Paijalassa oli 1600-luvulla kuusi maatilaa, Klaavola, Jussila, Lassila, Anttila ja Koukku. Niistä ylivoimaisesti suurin oli Anttila, joka myöhemmin on eri aikoina tunnettu myös nimellä Borgs tai Thusbyborg.[4] Se joutui jo varhain säätyläisomistukseen, sillä vuonna 1685 sen osti luutnantti Otto Johan Berg. Hän sai tilalle myös elinikäisen rälssioikeuden eli verovapauden.[3]

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Anttilan silloinen omistaja, filosofian tohtori Max van der Pals myi tilan kokonaisuudessaan kahdelletoista Kurkijoelta ja Hiitolasta tulleelle siirtolaiselle. Tällä tavoin hän saattoi pitää Lohjalla omistamansa Laakspohjan kartanon jakamattomana.[5]Jatkosodan aikana nämä siirtolaiset pääsivät palaamaan Karjalaan,[5] ja vuonna 1941 he myivät Anttilan maat Keskusosuusliike Hankkijalle, joka perusti sinne koetilan. Koska kyseessä oli koetila, vuonna 1944 Hankkija joutui maanhankinalain nojalla myymään siitä vain pienehkön osan.[5] Anttilan tilalla harjoitettiin kasvinjalostusta ja muuta koetoimintaa 1990-luvun alkuun saakka.[6] Nykyään tila on Tuusulan kunnan omistuksessa. Kartanon vuonna 1905 valmistuneesta päärakennuksesta on jäljellä enää vain portaat ja osa kivijalkaa.[3]

Paijalassa sijaitsevia kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paijalan eteläisin osa, Koskenmäki, on nykyisin Hyrylään liittyvää taajama-aluetta.[7] Siellä asui 1900-luvun alussa runsaasti eri alojen käsityöläisiä, ja siellä toimivat myös nahkatehdas ja Tuusulan saha.[8] Koskenmäen kautta kulkee Helsingistä Hyvinkäälle johtava kantatie 45, jonka nimenä Tuusulan alueella Hyrylän pohjoispuolisella osuudelta on Hämeentie. Ennen kuin nykyinen, Hyrylän länsipuolitse kiertävä tieosuus 1950-luvulla valmistui, Helsingin ja Hämeenlinnan välinen vanha päätie kulki Hyrylän ja Koskenmäen kautta nykyistä Koskenmäentietä pitkin. Koskenmäeltä alkaa myös Nurmijärvelle johtava seututie 139 eli Nahkelantie. Paijalantie ja sen jatkeena oleva Vanhankyläntie johtavat Koskenmäeltä Tuusulanjärven länsipuolitse Järvenpäähän.

Koskenmäen alueen pohjoispuolella, Paijalan nummella, on Paijalan hautausmaa, joka otettiin käyttöön vuonna 1896,[9][10] mutta sitä on myöhemmin laajennettu.[11] Hautausmaalla on kaksi kappelia, joista vanhempi, puinen, valmistui vuonna 1910 E. A. Krankin suunnittelemana. Sitä voidaan käyttää vain pienehköissä siunaustilaisuuksissa. Viereinen Paijalan uusi kappeli valmistui vuonna 1993, ja sen on suunnitellut Timo Suomalainen.[11]

Hautausmaan pohjoispuolella, kapeahkon metsäalueen siitä erottamana on Nummenharjun asuntoalue, jossa vuonna 2000 pidettiin asuntomessut. Sen läheisyydessä Paijalantien varressa on Paijalan koulu, joka perustettiin vuonna 1916 ja sai oman rakennuksensa vuonna 1924.[12][13] Seudun asutuksen tihentyessä vanha koulutalo ei enää riittänyt kasvaneelle oppilasmäärälle, ja sen viereen on rakennettu kaksi uudisrakennusta, uusin vuonna 2005.[3]

Paijalan vanha kyläkeskus sijaitsee koulun pohjoispuolella, Paijalan kylätien molemmin puolin. Sen pohjoispuolella levittäytyvät laajat pellot. Lassilan tilalla harjoitetaan kananmunien ja jauhojen suoramyyntiä, ja kesäisin siellä toimii kahvila.[3] Tuusulanjärven rannalla on jonkin verran myös kesähuvila-asutusta. Näköalapaikkana tunnettu Sarvikallio järven rannassa kohoaa 25 metriä järven pinnan yläpuolelle. Nykyisin se lähiympäristöineen on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hallussa retkeilyalueena.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ari Siiriäinen, Jaakko Sarkamo: suur-Tuusulan historia 1, esihistoriallisesta ajasta seurakunnan perustamiseen 1643, s. 65. Tuusulan kunta, 1983. ISBN 951-99478-4-1.
  2. Risto O. Peltovuori: Suur-Tuusulan historia 2, seurakunnan perustamisesta Suomen sotaan 1643–1808, s. 20. Tuusulan kunta, 1975. ISBN 951-99058-4-7.
  3. a b c d e Paijalan kylä ja Anttilan kartano Virtuaali-Tuusula. Viitattu 7.8.2014.
  4. Risto O. Peltovuori: Suur-Tuusulan historia 2, seurakunnan perustamisesta 1643 Suomen sotaan 1808, s. 20. Tuusulan kunta, 1975. ISBN 951-99058-4-7.
  5. a b c Tuusulan historia 1920-1980, s. 72–76. Gummerus, 1998. 952-91-0288-7.
  6. Tuusulan historia 1920-1980, s. 136. Gummerus, 1998. 952-91-0288-7.
  7. Tuusulan historia 1920-1980, s. 60. Gummerus, 1998. 952-91-0288-7.
  8. Koskenmäki ja Koskensilta Virtuaali-Tuusula. Viitattu 7.8.2014.
  9. Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia 3, Suomen sodasta itsenäisyyden ajan alkuun 1808–1924, s. 481. Tuusulan kunta, 1995. ISBN 951-96452-4-1.
  10. Paijalan hautausmaa ja kappelit Virtuaali-Tuusula. Viitattu 7.8.2014.
  11. a b Tuusulan historia 1920-1980, s. 558. Gummerus, 1998. 952-91-0288-7.
  12. Antti Rosenberg, Rauno Selin: Suur-Tuusulan historia III, 1809-1924, s. 600. Tuusulan kunta. ISBN 951-96452-4-1.
  13. Tuusulan historia 1920-1980, s. 346. Gummerus, 1998. 952-91-0288-7.
  14. Sarvikallio Virtuaali-Tuusula. Viitattu 7.8.2014.