Kananmuna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
  • 1. kuori
  • 2. & 3. ulompi- ja sisempi kuorikalvo
  • 4. & 13. valkuaissiteet
  • 5. juokseva valkuaisaine
  • 6. sakea valkuaisaine
  • 7. ruskuaiskalvo
  • 8. alkuruskuainen
  • 9. alkio
  • 10. tumma ruskuainen
  • 11. vaalea ruskuainen
  • 12. ruskuaiskuori
  • 14. ilmatila
  • 15. kutikula

Kananmuna on muna, jonka kana munii. Kananmunaa voidaan käyttää moninaisesti esimerkiksi ruoanlaitossa ja leivonnassa. Kananmunalla on kova kuori. Kuoren alla ovat valkuainen ja keltuainen eli ruskuainen. Valkuainen on kirkasta geeliä, jonka valkuaisaineet hyytyvät ja muuttuvat kuumennettaessa valkoiseksi. Munan sisempi, pyöreän muotoinen keltainen osa on keltuainen. Sen rakennetta suojaa kuorikalvo, jonka sisällä on valkuaisen kaltaista keltaista geeliä.

Kananmunan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunaa suojaa kuori, joka rakentuu enimmäkseen kalsiumkarbonaatista. Kuoressa on ilmakanavia, jotka mahdollistavat ilman pääsyn munaan ja kosteuden haihtumisen. Mikrobit voivat myös käyttää ilmakanavia päästäkseen munaan. Munaa suojaa vahamainen kerros, kutikula, kuoren päällä. Munan pesu huuhtelee vahan pois. Kuluttajapakkauksiin munat pakataan sellaisenaan. Jos muna pestään, se on automaattisesti B-laatua, ja voidaan käyttää elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Kuoren väri vaihtelee valkoisesta ruskeaan hieman kananrodusta riippuen. Vastoin vanhaa käsitystä munankuoren väri ei vaikuta makuun vaan tärkeämpi maun antaja on kanalle syötetty rehu.

Kuoren alla on kuorikalvo. Kuorikalvoja on munassa kaksi, molemmat kuorikalvot ovat heti kananmunan kuoren sisäpinnalla. Kananmunan päässä on ilmatila, joka on heti kuoren ja kalvon välissä.

Valkuainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkuaisessa on neljä osaa. Kuorikalvojen alla on nestemäisiä ja sakeita valkuaiskerroksia vuorotellen. Lähimpänä munan keltuaista on sakea kerros. Sakeat munan osat muuttuvat munan vanhetessa nestemäisemmiksi. Kananmunan valkuainen on kymmenprosenttinen proteiiniliuos. Tärkeimmät kananmunan valkuaisen sisältämät proteiinit ovat ovalbumiini, konalbumiini (ovotransferriini), ovomukoidi, ovomusiini, lysotsyymi sekä avidiini, ovoglobuliinit (G1, G2 ja G3), ovoinhibiittori ja flavoproteiini.

Keltuainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltuaisen ympärillä on keltuaiskalvo. Munan vanhetessa myös keltuaiskalvo menettää pitokykyänsä. Keltuainen muodostuu pääasiassa proteiinista ja rasvasta. Keltuaisessa on tummempi ja vaaleampi alue. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munankeltuainen on itse asiassa munasolu, joka sisältää myös vararavintoa sikiölle. Keltuaista käytetään paitsi ravinnoksi myös temperavärien raaka-aineeksi.

Ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunaa syödään esimerkiksi paistettuna ja keitettynä, ja se on osa ruokalajeja ympäri maailman. Leivonnassa kananmunaa käytetään yleensä taikinan sitomiseen, ja se antaa vaahtoutuessaan taikinalle kuohkean rakenteen. Joissakin ruoissa, kuten murekkeissa ja laatikoissa, kananmuna pitää aineksen koossa. Kananmunan keltuaisessa on fosfolipidejä, kuten lesitiiniä, jotka toimivat emulgaattoreina yhdistäen veden ja rasvan tasaiseksi seokseksi, minkä takia sitä käytetään raakana esimerkiksi majoneesin valmistuksessa.

Ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmunan ravintosisältö per 100 grammaa on:

  • rasvaa 9 grammaa
  • proteiinia 11 grammaa
  • hiilihydraatteja 0,3 grammaa
  • energiaa 597 kilojoulea (143 kilokaloria).[1]

Kananmuna sisältää runsaasti vitamiineja ja proteiineja. Valkuaisosa sisältää korkealaatuisia proteiineja. Keltuaisessa on proteiinin lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti B12-vitamiinia, joka on tarpeen elimistön rasvojen ja sokerien aineenvaihdunnassa.

Terveysvaikutukset ja saantisuosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan kananmunan päivittäinen syöminen ei suurenna sydän- ja verisuonitautien vaaraa, vaikka sen sisältämän kolesterolin vuoksi sitä luultiin pitkään haitalliseksi terveydelle.[2][3]

American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 2013 julkaistu 16 kananmunatutkimusta yhdistänyt meta-analyysi osoitti, ettei päivittäinen kananmunien syöminen liittynyt suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin eikä erikseen iskeemiseen sydänsairauteen, aivohalvauksiin eikä niistä johtuviin kuolemiin.[2] British Medical Journalin 2013 tammikuussa julkaiseman meta-analyysin mukaan yhden kananmunan syönti päivässä ei ole yhteydessä kasvaneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ja kananmunien syönti on yhteydessä alentuneeseen aivohalvauksen riskiin.[4]

Englantilaisen Surreyn yliopiston tutkijaryhmän mukaan kananmunat ovat paljon ravinteita sisältävinä tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, eikä niillä ole merkittävää yhteyttä sydänsairauksiin tai korkeaan veren kolesteroliin, kuten usein luullaan. Tutkijoiden mukaan tarvetta kananmunien syöntirajoituksille ei ole, vaan ihmisiä tulisi rohkaista syömään enemmän kananmunia.[5] Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntijan Camilla Gardin mukaan suurin osa ihmisistä voi syödä 1–2 munaa päivässä ilman haittavaikutuksia kolesteroliin.[6]

Suomen Sydänliitto suosittelee kananmunan käytön rajoittamista kolesterolia vähentävässä ruokavaliossa kahteen kananmunaan viikossa.[7]

Allergianaiheuttajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kananmuna on suhteellisen yleinen allergeeni, varsinkin lapsilla.kenen mukaan? Allergiaa aiheuttaa useimmiten kananmunanvalkuaisen proteiinisisältö.

Säilyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikein säilytettynä kananmuna säilyy syömäkelpoisena vähintään puoli vuotta.[8]

Erilaisia kananmunia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanalatyypistä riippuen saatetaan puhua esimerkiksi vapaiden kanojen munista, jos munat on tuotettu lattiakanalassa häkkikanalan sijaan. Munivien kanojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa munan sisältämiin ravintoaineisiin. Sydänystävällisten ja omegamunien tuotannossa kanat saavat rehua, johon on lisätty rypsi- tai pellavaöljyä[9]. Erityisen suosittuja ovat olleet rasvahappokoostumukseltaan kolesterolin alentamista helpottavat munat. Munien keltuaisen väriä arvioidaan ja se otetaan huomioon ruokinnan suunnittelussa.

Numero Tuotantotapa Kuvaus Esimerkkejä Osuus
tuotannosta
Hinta c/kpl Lähde
0 Luomukanala
  • enimmillään kanoja 6/m²
  • ruokitaan luomurehulla, päivittäin karkearehua (esimerkiksi heinää tai juureksia)
  • kanalaan tulee auringonvaloa, oltava mahdollisuus päästä ulkoilemaan puolet vuodesta: jokaista kanaa kohden oltava 4 m² ulkoilutilaa
  • lattiasta vähintään kolmannes on peitetty olkien, puulastujen, hiekan tai turpeen kaltaisella kuivikkeella eli pehkulla, jossa kanat voivat kulkea, kuopsuttaa ja kylpeä
  • kanat lepäävät ja oleskelevat orsilla, joka on tärkeää jaloille
  • munintapesät väljemmät kuin lattiakanalassa

  • sanat: luomu tai luomumunia
  • aurinko- tai leppäkerttumerkki: ”Luomu -valvottua tuotantoa”
5 % 35 [9][10]
1 Ulkokanala
  • enimmillään kanoja 9/m²
  • vapaa pääsy ulkoilemaan vuoden ympäri
  • sisältä lattiakanala, jossa mahdollisesti kerrosritilöitä
  • ulkokanalat ovat Suomessa melko uusi tuotantomuoto, siksi munien saatavuus yhä rajallinen
< 1 %
(kolme
kanalaa)
luomun
ja lattiakanalan väliltä
[11]
2 Lattiakanala
  • enimmillään kanoja 9/m²
  • kanalan rakennusvuodesta riippuen kanoja enintään 7/m² tai 9/m²
  • kanat liikkuvat vapaasti lattialla
  • voivat nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa, jota on kolmasosa lattiapinnasta, sekä munia pesiinsä, myös orsia yöpymiseen
  • eläinten suuri määrä estää luonnollisisten parvien muodostamisen, joissa olisi selvä hierarkia ja yksilöt tunnistaisivat toisensa
  • Vapaan kanan munat
  • Onnellisen kanan munat
  • Lattiakanojen munat
31 % 17–26 [9][12][vanhentunut linkki][10]
3 Virikehäkkikanala
  • enimmillään kanoja 10/m²
  • häkeissä munintapesät, orsina häkin pohjalla olevia metallitankoja
  • mahdollisuus kylpeä ja kuopsuttaa pehkussa, joka käytännössä usein muovilevy tai kynnysmaton palanen.
  • Pienryhmäkanala Virkku
  • Orsikanalan munia
64 % noin 18 [13][14][10]
(3) Häkkikanala
  • kielletty EU:n määräyksestä vuodesta 2012 alkaen, aiemmin yleisin kanalatyyppi.
  • samassa häkissä seitsemän kanaa, noin 18/m²lähde?
  • Maalaismunat
  • Omegamunat
  • Hyvän olon munat.
6–10 [9]

Merkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leima munassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen kananmuna merkitään leimalla, alla esimerkkejä:[9]

2FI 21610
OR 715

2FI 21610 Leiman ensimmäinen numero on kertoo tuotantotavan (0, 1, 2 tai 3):[9]

2FI 21610 Tuotantotapaa kuvaavan numeron jälkeen leimassa tulee maatunnus (FI).[9]

2FI 21610 Seuraava on kanalan tunnisteluku.[9]

OR 715 Joissakin munissa on pakkaamon tunnus.[9]

OR 715 Viimeinen on pakkauserän tunnus.[9]

Edelleen käytössä olevassa vanhemmassa vaihtoehtoisessa merkinnässä toistuu maatunnus ja kolminumeroinen pakkaamokoodi[9] FI050.

Merkintä kennossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munakennosta on löydyttävä merkintä laatuluokasta A; munien kappalemäärä; munien painoluokka; pakkaajan nimi, numero ja paikkakunta; säilytysohjeet ja parasta ennen -päivämäärä.[9]

Munien painoluokat ovat:[9]

  • S pienet alle 53 grammaa
  • M keskikokoiset 53–63 grammaa
  • L isot 63–73 grammaa
  • XL erittäin isot 73– grammaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kananmuna www.fineli.fi.
  2. a b Kananmunat eivät sydänriski terveille Yle Uutiset. 24.5.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 24.5.2013.
  3. Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille 10.1.2013. Duodecim. Viitattu 10.1.2013.
  4. Rong, Ying et al.: Egg consumption and risk of coronary heart disease and stroke: dose-response meta-analysis of prospective cohort studies 7.1.2013. British Medical Journal. Viitattu 10.1.2013.
  5. Regular Eggs ’No Harm to Health’ BBC News. 11.2.2009. BBC. Viitattu 17.12.2012.
  6. Kananmuna ei nostakaan kolesterolia Ilta-Sanomat. 15.4.2009. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 17.12.2012.
  7. Suositukset 2010. Suomen Sydänliitto ry. Viitattu 17.12.2012.
  8. Sääntö-Suomen ylitarkka munavaatimus ihmetyttää – heitetäänkö tämän vuoksi kananmunia kennokaupalla roskiin? MTV3. 19.05.2016. Viitattu 20.5.2016.
  9. a b c d e f g h i j k l m Palm, Eeva: Mitä numerot kertovat. Helsingin Sanomat 19.3.2008
  10. a b c Luonnonvarakeskuksen tilastot 5.8.2016. Luonnonvarakeskus. Viitattu 6.9.2016.
  11. Kantola, Anne: Kolmella suomalaistilalla kanat ulkoilevat ympäri vuoden 18.4.2015. Tuima. Viitattu 6.9.2016.
  12. http://www.vegaaniliitto.fi/ukk.html#B4c
  13. Orret Kanatieto. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Viitattu 6.9.2016.
  14. Ulkokana! – Todelliset vapaan kanan munat ovat kohta täällä 25.1.2013. Syotaväksi kasvatetut. Viitattu 6.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]