Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi
Näkymä Tuusulan kirkonkylältä pohjoiseen.
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Uusimaa
Kunnat	Tuusula, Järvenpää
Koordinaatit	60°26′29″N, 25°03′16″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Vantaanjoen vesistö (21)
Valuma-alue	Tuusulanjoen va (21.08)
Tulo-ojia	Haukkalanoja Rusutjärvestä, Mäyränoja, Sarsalanoja, Piilioja, Pelinoja, Räikilänoja
Laskujoki	Tuusulanjoki Vantaanjokeen
Taajamat	Hyrylä, Järvenpään keskustaajama
Järvinumero	21.082.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	38 m (N2000)
Pituus	8 km
Leveys	2,2 km
Rantaviiva	22,133 km
Pinta-ala	5,92036 km²
Tilavuus	0,01870621 km³
Keskisyvyys	3,16 m
Suurin syvyys	9,76 m
Valuma-alue	98 km²
Keskivirtaama	0,92 m³/s (MQ)
Saaria	4
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Tuusulanjärvi (aiemmin myös Pitkäjärvi ja Kaukajärvi) on Uudellamaalla Tuusulassa ja Järvenpäässä Hyrylän ja Järvenpään välissä sijaitseva järvi.

Tuusulanjärvi valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi äänestyksessä vuonna 2011. Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi vuonna 2017 järven yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteeksi.

Maantietoa

Tuusulanjärvi on 8,0 kilometriä pitkä, 2,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 592 hehtaaria eli 5,9 neliökilometriä. Se on pitkän ja kapean muotoinen, mutta erityispiirteinä ovat Vanhankylänniemi ja sen kainalossa sijaitseva Vähäjärven lahti, Seittelinniemi ja sen Seittelinlahti, ja Sarvikallion edustan kapeikko. Se sijaitsee laajan peltomaiseman keskellä, joka on pääosin savikkoa. Järven etelä- ja pohjoispään ympäristöt ovat taajama-aluetta. Pohjoisessa sijaitsee Järvenpään keskustaajama, jossa Kaakkola, Loutti, Pöytäalho, Lepola ja Terioja sijaitsevat lähimpänä rantoja. Etelässä sijaitsee Tuusulan Hyrylän Tuomala, Krapi, Klaavionkallio, Koskenmäki, Nummenharju ja Paijala rantojen lähellä. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella. Tuusulanjärven rannalla kohoaa 25 metriä korkea Sarvikallio, joka tunnetaan myös Pikku-Kolina. Toinen hieno luontokohde on Fjällbon puisto. Vanhankylänniemessä on laaja virkistysalue.

Tuusulanjärvellä on aava järvenselkä. Järvessä on vain neljä luotomaista saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,44 hehtaaria. Saarista kolme on yli aarin ja yksi on alle aarin kokoinen. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 18,71 miljoonaa kuutiometriä eli 0,01871 kuutiokilometriä, jolloin se keskisyvyydeksi tulee 3,2 metriä. Sen syvänteessä on 9,8 metriä syvää ja syvänne sijaitsee Vanhankylänniemen edustalla..

Tuusulanjärven rantaviivan pituus on 22,1 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus 450 metriä. Yllä luetellun asutuksen lisäksi rannoilla on haja-asutusta esimerkiksi Ruskelassa, Hiirimäellä, Holjamäellä ja Tuomalassa. Järveä kiertää tiet, jotka yhdistävät pohjois- ja eteläpään keskustaajamat toisiinsa. Itärannassa kulkee seututie 145, jonka rinnalla on vanhempi yhdystie 11609. Länsirantaa seuraa yhdystie 11591.

• 
  Ilmavalokuva kohti etelää
• 
  Sarvikallio.
• 
  Sarvikallion virkistysalue on Tuusulanjärven länsipuolella.
• 
  Rantapuisto.
• 
  Hääkuvausta.
• 
  Näkymä Fjällbon puistosta.

Luontoarvoja

Yleistä

Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.

Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja, esimerkiksi joutsenia, kurkia, telkkiä, silkkiuikkuja ja isokoskeloita. Jopa kalasääski on pesinyt järvellä joinain kesinä. Ympäröivissä metsissä on esimerkiksi palokärkiä. Järvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on lintuharrastajien suosiossa. Hyrylässä ja Järvenpään Kaakkolassa on lintutornit. Tuusulanjärvi on kalaisa, siellä elää 21 kalalajia, esimerkiksi paljon haukia.^lähde?

Natura 2000

Tuusulanjärven Natura-alue on nimeltään Tuusulanjärven lintuvesi (FI0100046, 200 ha) laajuudeltaan 198 hehtaaria ja koostuu kolmesta vesi- ja kosteikkoalueesta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan alueella pesii 29 kosteikkojen ja vesien lintulajia.

Vedenlaatu

Alun perin Tuusulanjärvi oli tyypillinen karu järvi. Se on kuitenkin päässyt hieman rehevöitymään, koska järveä säännösteltiin Hyrylään 1959 rakennetulla padolla, sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole aina mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella ja hapetuksella. Vedenlaatu on parantunut huimasti viime vuosina ympäristönsuojelutoimenpiteiden ansiosta ja sinileväkukintoja esiintyy harvoin.

Virkistysarvoja

Uimarannat Tuusulanjärvellä ovat Järvenpään Tervanokassa aivan Rantapuiston vieressä, josta löytyy myös 2015 rakennettu rantakahvila- ja baari minigolfkenttineen sekä toinen järven luoteisnurkassa Vanhankylänniemessä. Vanhankylänniemessä toimii myös veneily- ja melontaseurat. Tuusulan puolelta löytyy uimaranta Fjällbon puistosta lähellä Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Järvellä järjestetään paljon esimerkiksi jollakilpailuja. Talvisin Tuusulanjärvellä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. Tuusulanjärven ympäripyöräily on hyvin suosittua.

• 
  Tervanokan sataman venevalkama
• 
  Vapaa-ajan asunto
• 
  Putkukelkkailua ja retkiluistelua
• 
  Kokoontuminen Tuusulan kirkolla
• 
  Kirkkovene

Vesistösuhteet

Tuusulanjärvi sijaitsee Vantaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 21) Tuusulanjoen valuma-alueella (21.08), jonka Tuusulanjärven alueeseen (21.082) järvi kuuluu. Järven valuma-alueen pinta-ala on 98 neliökilometriä. Lännestä laskee Rusutjärvestä alkava Haukkalanoja (valuma-alue 134 ha) sekä Nuppulinnasta Flinkinojana alkava Sarsalanoja (192 ha), joka laskee järven länsirannalle rakennetun kosteikon koilliskulmaan . Muita tulo-ojia ovat Mäyränoja (164 ha), Piilioja (62 ha), Pelinoja ja Räikilänoja. Tuusulanjärven laskujoki on 15 kilometriä pitkä Tuusulanjoki, joka alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja joka yhtyy Seutulassa Vantaanjokeen. Tuusulanjärven vedenpinnan korkeus on 38,0 metriä mpy (N2000). Säännöstelyn avulla Tuusulanjärven pinta pyritään pitämään välillä 36,85–37,80 metriä (NN).

Historiaa

Luonnonhistoriaa

Tuusulanjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa maanjäristyksessä syntynyttä laaksoa, johon kuuluu myös Espoon Pitkäjärvi. Monista Suomen järvistä poiketen Tuusulanjärvi ei siis ole jääkautista perua. Nykyinen järvi alkoi kuroutua irti siihen yltäneestä vuonosta noin 9 000 vuotta sitten.

Kulttuurihistoriaa

Eero Järnefeltin Suviranta

Tuusulanjoen alkupäässä sekä järven etelä- ja länsipuolella on merkkejä jo varhaiskivikautisesta asutuksesta, mutta pysyvä asutus alkoi vasta 1300-luvulla. Ensimmäinen kylä lienee järven rannalle sijoittunut Vanhakylä. Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Kaukjärveksi tai Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.^lähde?

Tuusulanjärven itärantaa myötäilevä Tuusulan Rantatie oli aikoinaan osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita. Tuusulanjärvi on valtakunnallisesti merkittävä kansallisromantiikan aikakauden kohde ja osa suomalaista sielunmaisemaa Kolin ja Aulangon tavoin ja se on ikuistettu lukuisissa taideteoksissa, joita sen rannoilla asuneet taiteilijat maalasivat. Nykyään järvi on suosittu turistikohde niin kotimaisille kuin ulkomaisille matkailijoille.^lähde?

• 
  Ero Järnefeltin maalaus ”Kaislikkoranta”.
• 
  Järvenpään uimaranta vuonna 1936.
• 
  Siutuveneitä toukokuussa 1960.
• 
  Hankkijan koetilalla Anttilan kartanolla on kanoja.

Katso myös

• Luettelo Suomen Natura 2000-alueista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuusulanjärvi Wikimedia Commonsissa

• Tuusulanjärven kotisivut

Vantaan(joen) vesistö (21)

Rajautuvat vesistöt:	Mustijoen vesistö (19), Sipoonjoen vesistö (20), Siuntionjoen vesistö (22), Karjaanjoen vesistö (23), Kokemäenjoen vesistö (35)
Vantaan alaosan alue (21.01)	alle 10 kohdetta Vantaan suualue (21.011) Vantaanjoki • Silvolan tekojärvi Seutulan alue (21.012) Vantaanjoki • Hiekkakuoppa
Vantaan yläosan alue (21.02)	yli 10 kohdetta Metsäkylän-Nummenniityn alue (21.021) Vantaanjoki • Longinoja • Sorsalammi Nukarin-Hyvinkään alue (21.022) Vantaanjoki Vantaan-Herajoen valuma-alue (21.023) Vantaanjoki • Arolammi • Erkylänjärvi • Erkylän lampi • Lallujärvi • Rutikka • Kalatonlammi • Myllylammi Viitastenojan valuma-alue (21.024) (ei vesistöjä) Paalijoen valuma-alue (21.025) Paalijärvi • Vähäjärvi • Iso-Kypärä • Kaksoslammit
Kytäjärven alue (21.03)	noin 50 kohdetta Kytäjoen alaosan alue (21.031) Kytäjoki • Urojärvi • Mätälammi • Jauholammi • Usminjärvi • Piilolammi • Mäkiperänlampi • Kiiskilampi • Iso-Haiskari • Vähä-Haiskari • Sikalanlampi • Pohjalampi • Kolmiperslammi Kytäjärven alue (21.032) Kytäjoki • Kytäjärvi • Myllärinlammi Suolijärven-Hirvijärven valuma-alue (21.033) Suolijärvi • Puolivälinlampi • Hepolammi • Suolampi • Suonpäänlampi • Iso-Kypärä • Vatsianjärvi • Pojanjärvi • Hirvijärvi • Myllylammi • Kalatonlammi • Vähäjärvi • Pahanojanlammi • Kaveton • Kirjava (i) • Kirjava (l) • Rautajalanlammi • Palvalammi • Vehkalammi • Pitkäjärvi Koirajoen valuma-alue (21.034) Koirajoki • Inhantammi • Patojantammi • Likolammi • Voilammi • Levoilammi • Eslammi • Pyykkilammi Kupparojan valuma-alue (21.035) Mustajoki • Hietalammi • Ahvenlammi
Lepsämänjoen valuma-alue (21.04)	noin 50 kohdetta Lepsämänjoen alaosan alue (21.041) Lepsämänjoki • Korpilampi • Myllyjärvi • Hauklampi • Hepolampi • Käärlampi • Halkolampi Lepsämänjoen keskiosan alue (21.042) Lepsämänjoki Lepsämänjoen yläosan valuma-alue (21.043) Lepsämänjoki • Nummenpäänlampi • Lehmälampi Lakistonjoen valuma-alue (21.044) Väärälampi • Mustalampi • Lullampi • Tuhkuri • Kalatoin • Kaitalampi • Saarijärvi • Väärä-Musta • Vaakkoi • Iso Lehmälampi • Pieni Lehmälampi • Velskolan Pitkäjärvi • Myllyjärvi • Vääräjärvi • Hauklampi • Urja • Orajärvi • Valkialampi • Kattilajärvi • Hauklampi • Sorvalampi • Häkläjärvi • Hepolampi • Hynkänlampi Härkälänjoen valuma-alue (21.045) Majalampi • Mylly-Majalampi • Vähä Majalampi • Saaren Musta • Kuikunlampi • Pihkalampi • Salmijärvi • Pyyslampi • Iso-Sammakko • Otalampi • Tuohilampi Hangasjoen valuma-alue (21.046) Räyhälampi • Patolampi Lallinsuon valuma-alue (21.047) (ei vesistöjä) Isosuon valuma-alue (21.048) (ei vesistöjä)
Luhtajoen valuma-alue (21.05)	noin 10 kohdetta Luhtajoen-Ylisjoen alue (21.051) Luhtajoki Kyläjoen alue (21.052) Luhtajoki Koiransuolenojan-Hirmunojan valuma-alue (21.053) Luhtajoki • Järvilammi Valkjärven valuma-alue (21.054) Valkjärvi Vaaksinojan valuma-alue (21.055) Vaaksinjärvi Matkunojan valuma-alue (21.056) Matkunlammi Heinojan valuma-alue (21.057) (ei vesistöjä)
Keihäsjoen valuma-alue (21.06)	noin 10 kohdetta Keihäsjoen alaosan alue (21.061) Keihäsjoki Keihäsjoen keskiosan alue (21.062) Keihäsjoki • Valkealammi • Aarlammi • Karjulammi • Herustenjärvi • Herustenjärvi Keihäsjoen yläosan valuma-alue (21.063) Keihäsjoki • Keihäsjärvi Petäysojan valuma-alue (21.064) (ei vesistöjä) Lastuksenojangon valuma-alue (21.065) Lastuksenojan Lammi • Heratus
Palojoen valuma-alue (21.07)	noin 10 kohdetta Palojoen alaosan alue (21.071) Palojoki Palojoen keskiosan alue (21.072) Palojoki • Hiekkakuoppa • Tekolampi • Tekolampi • Tekolampi Palojoen yläosan valuma-alue (21.073) Palojoki Männistönojan valuma-alue (21.074) (ei vesistöjä)
Tuusulanjoen valuma-alue (21.08)	alle 10 kohdetta Tuusulanjoen alaosan alue (21.081) Tuusulanjoki Tuusulanjärven alue (21.082) Tuusulanjoki • Tuusulanjärvi Haukkalanojan valuma-alue (21.083) Rusutjärvi Sarsalanojan valuma-alue (21.084) (ei vesistöjä) Mäyränojan valuma-alue (21.085) (ei vesistöjä) Piiliojan valuma-alue (21.086) (ei vesistöjä)
Keravanjoen valuma-alue (21.09)	yli 10 kohdetta Keravanjoen alaosan alue (21.091) Keravanjoki • Kylmäoja • Hiekkakuoppa Keravanjoen keskiosan alue (21.092) Keravanjoki Keravanjoen yläosan alue (21.093) Keravanjoki Ridasjärven valuma-alue (21.094) Keravanjoki • Ridasjärvi • Sykäri • Tervalammi • Pitkästenjärvi • Tynnyrilampi Rekolanojan valuma-alue (21.095) Rekolanoja Ohkolanjoen valuma-alue (21.096) Ohkolanjoki • Selkäissuonlammi • Kakarlampi • Keravanjärvi