Tuusulanjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuusulanjärvi
Näkymä Tuusulan kirkonkylältä pohjoiseen
Näkymä Tuusulan kirkonkylältä pohjoiseen

Tuusulanjärvi
Koordinaatit 60°25′48″N, 025°02′24″E
Sijainti Tuusula, Järvenpää
Pinta-ala 592,04 ha, 6 km²
Pinnankorkeus 37,8 m
Rantaviiva 22,13 km
Suurin syvyys 9,76 m
Keskisyvyys 3,2 m
Tilavuus 0,0187 km³
Laskujoki Tuusulanjoki

Tuusulanjärvi (aiemmin myös Pitkäjärvi ja Kaukajärvi) on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko ja matalahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven syvin kohta on 9,8 m ja sijaitsee lähellä Vanhankylänniemeä. [1] Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.Tuusulanjärvi valittiin Uudenmaan maakuntajärveksi äänestyksessä vuonna 2011.

Tuusulanjärvi on valtakunnallisesti merkittävä kansallisromantiikan aikakauden kohde ja osa suomalaista sielunmaisemaa Kolin ja Aulangon tavoin ja se on ikuistettu lukuisissa taideteoksissa, joita sen rannoilla asuneet taiteilijat maalasivat. Nykyään järvi on suosittu turistikohde niin kotimaisille kuin ulkomaisille matkailijoille.

Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi vuonna 2017 järven yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteeksi. [2]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja sekä Nuppulinnasta Flinkinojana alkava Sarsalanoja, joka laskee järven länsirannalle rakennetun kosteikon koilliskulmaan. Järven valuma-alue on 98 km2.

Tuusulanjärven rannalla kohoaa 25 metriä korkea Sarvikallio, joka tunnetaan myös Pikku-Kolina. Toinen hieno luontokohde on Fjällbon puisto. Vanhankylänniemessä on laaja virkistysalue.

Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja, esimerkiksi joutsenia, kurkia, telkkiä, silkkiuikkuja ja isokoskeloita. Jopa kalasääski on pesinyt järvellä joinain kesinä. Ympäröivissä metsissä on esimerkiksi palokärkiä. Järvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on lintuharrastajien suosiossa. Hyrylässä ja Järvenpään Kaakkolassa on lintutornit.Tuusulanjärvi on kalaisa, siellä elää 21 kalalajia, esimerkiksi paljon haukia.

Tuusulanjärven Natura-alue on laajuudeltaan 198 hehtaaria ja koostuu kolmesta vesi- ja kosteikkoalueesta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan alueella pesii 29 kosteikkojen ja vesien lintulajia.

Alunperin Tuusulanjärvi oli tyypillinen karu järvi. Se on kuitenkin päässyt hieman rehevöitymään, koska järveä säännösteltiin Hyrylään 1959 rakennetulla padolla, sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole aina mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella ja hapetuksella. Vedenlaatu on parantunut huimasti viime vuosina ympäristönsuojelutoimenpiteiden ansiosta ja sinileväkukintoja esiintyy harvoin.[3] [4] [5]

Näkymä Fjällbon puistosta

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uimarannat Tuusulanjärvellä ovat Järvenpään Tervanokassa aivan Rantapuiston vieressä, josta löytyy myös 2015 rakennettu rantakahvila- ja baari minigolfkenttineen sekä toinen järven luoteisnurkassa Vanhankylänniemessä. Vanhankylänniemessä toimii myös veneily- ja melontaseurat. Järvellä järjestetään paljon esimerkiksi jollakilpailuja. Talvisin Tuusulanjärvellä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. Tuusulanjärven ympäripyöräily on hyvin suosittua.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eero Järnefeltin Suviranta

Tuusulanjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa maanjäristyksessä syntynyttä laaksoa, johon kuuluu myös Espoon Pitkäjärvi. Monista Suomen järvistä poiketen Tuusulanjärvi ei siis ole jääkautista perua. Nykyinen järvi alkoi kuroutua irti siihen yltäneestä vuonosta noin 9 000 vuotta sitten.[7]

Tuusulanjoen alkupäässä sekä järven etelä- ja länsipuolella on merkkejä jo varhaiskivikautisesta asutuksesta, mutta pysyvä asutus alkoi vasta 1300-luvulla. Ensimmäinen kylä lienee järven rannalle sijoittunut Vanhakylä.[7] Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Kauk-[7] tai Pitkäjärveksilähde? sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.

Tuusulanjärven itärantaa myötäilevä Tuusulan Rantatie oli aikoinaan osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.

Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]