Siirry sisältöön

Kurki

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee lintua. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kurki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kurkilinnut Gruiformes
Heimo: Kurjet Gruidae
Suku: Kurjet Grus
Laji: grus
Kaksiosainen nimi

Grus grus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kurki Wikispeciesissä
  Kurki Commonsissa

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurki.
Kurkia.

Kurjen vartalo on pääosin vaaleanharmaa. Sillä on musta pää ja kaulan yläosa sekä valkoinen poski. Takaraivolla kurjella on punainen paljas laikku, jonka koko vaihtelee. Nuorten kurkien pää on yksivärinen ja ruskehtava. Useilla pesivillä kurjilla selkä on ruosteensävyinen, koska se tahriutuu rautapitoiseen tai saviseen suoveteen linnun hautoessa.[3] Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille läheistä sukua. Kurjen erottaa harmaahaikarasta varmimmin siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjen pituus on 96–120 cm ja siipien kärkiväli 180–222 cm.[3][4] Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 154 000 – 212 000 paria, joista 25 prosenttia Suomessa, 24 prosenttia Ruotsissa, 17 prosenttia Venäjällä ja 14 prosenttia Puolassa.[5] Maailman kanta on noin kolminkertainen Euroopan kantaan verrattuna.[6]

Suomessa kurkia esiintyy pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa.[7] Suomen kurkikannan arvioidaan seitsenkertaistuneen vuodesta 1980 vuoteen 2024.[8][9] Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia. Vuosina 2006–2009 kanta-arvio oli jo 30 000 – 40 000 paria.[10] Vuonna 2024 kurkien parimääräksi Suomessa arvioitiin 48 000–54 000.[11]

Kurjen Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024[12][13][11]
Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi
2008–2012 23 000   50 000
2013–2018 36 854 44 854 51 387
2019–2024 48 000 51 000 54 000

Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Kurjen arvo on 237 euroa.[14]

Kurki on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa, Egyptissä, Sudanissa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa. Keväällä kurjet saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä ne lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja.lähde? Suomalaisten kurkien muuttoreittejä on tutkittu satelliittilähettimien avulla vuodesta 2006.[15] Kurki on satunnainen vierailija Pohjois-Amerikassa.[16]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurkiperhe pellolla.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Kurki on aiheena myös Tervolan vaakunassa. Suomessa ylivoimaisesti suosituin kurkien levähdyspaikka on Vaasan kaupungin vieressä sijaitseva Söderfjärdenin 2 300 hehtaarin peltoaukea, jossa kurkia voidaan tavata syksyisin jopa 10 000.[17]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurjen muna.

Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.

Ravinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ BirdLife International: Grus grus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Kurki – Grus grus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 128. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
  4. ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 120. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
  5. ↑ Common Crane Grus grus (pdf) (Population. Population in detail. Supplementary information.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Common Crane Grus grus (Population. Population in detail.) The IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the total population size is estimated at 309,000-423,000 mature individuals, with 154,000-212,000 breeding pairs and 317,000-380,000 non-breeding individuals (BirdLife International 2021), and comprises under half (c. 35%) of the species' global range. The global population size is estimated at 718,160-858,240 individuals (Wetlands International 2023), which equates to 479,000-572,000 mature individuals. In Europe, the species' population is considered to have undergone a suspected increase over three generations (45.8 years) (BirdLife International 2021). Moreover, the population trend based on the Waterbird Populations Portal is considered to be increasing (Wetlands International 2023). Based on these data, the global population size is considered to be increasing.” Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Laine, Lasse: Suomen Luonto-opas, s. 209. WSOY, 2000.
  8. ↑ Suomen yhteenveto 2025 lintudirektiivin raportoinnista ja vertailu edelliseen 2019 raportointiin (pdf) Suomen ympäristökeskus (Syke). Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 3.12.2025.
  9. ↑ REPORTING FORMAT AS REFERRED TO IN ARTICLE 12 OF DIRECTIVE 2009/147/EC (BIRDS DIRECTIVE) Reference portal for reporting under Article 12 of the Birds Directive. Euroopan ympäristökeskus.
  10. ↑ Suomen 3. lintuatlaksen (2006–2010) tulokset (pdf) (Kurki Grus grus) Suomen III lintuatlas – Jari Valkama, Ville Vepsäläinen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin 4.0. Arkistoitu 4.10.2025. Viitattu 4.12.2025.
  11. ↑ a b Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.: Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset (pdf) (Taulukko 1. Lintujen pesimäkantojen koot (keskikanta, minimi pareina, maksimi pareina) Suomessa vuosina 2019–2024 ja lyhytaikainen 12 vuoden kannanmuutos (pääasiassa 2013–2024)) Linnut-vuosikirja 2024. BirdLife Suomi. Arkistoitu 7.11.2025. Viitattu 4.12.2025.
  12. ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Grus grus grus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2008–12. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Species trends at the Member State level, Finland (Grus grus) Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. Euroopan ympäristövirasto. Viitattu 4.12.2025. (englanniksi)
  14. ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista Finlex. Viitattu 4.12.2025.
  15. ↑ http://www.satelliittikurjet.fi/
  16. ↑ Common Crane Audubon. 13.11.2014. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  17. ↑ http://www.sundom.fi/fi/soderfjarden

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kurki Lintukuva-verkkopalvelu.
  • LuontoPortti: Kurki (Grus grus)
  • ITIS: Grus grus (englanniksi)
  • Eero Murtomäki. Kurkirannikko. PrioRita 2010.
  • Lassi Kujala. Kurki. Forssan kustannus 1990.
  • Jorma Luhta. Kurkimaa. Suomen luonnonsuojelun tuki 1980.
  • Riitta Saarinen. Kurkikuiskaaja. Docendo 2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kurki&oldid=23709480”