Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliitto
Perustettu	27. toukokuuta 1938
Toimiala	ympäristönsuojelu
Kotipaikka	Helsinki
Jäsenmäärä	n. 29 000 (2026)
Puheenjohtaja	Hanna Halmeenpää
Aiheesta muualla
sll.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Suomen luonnonsuojeluliitto eli SLL (ruots. Finlands naturskyddsförbund, engl. The Finnish Association for Nature Conservation) on Suomen suurin ja vanhin valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö. Luonnonsuojeluliittoon kuuluu vuonna 2026 noin 29 000 jäsentä. Henkilöjäsenten lisäksi yritykset ja järjestöt tukevat liiton toimintaa kannatus- ja ulkojäseninä. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta on avointa kaikille luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneille.

Luonnonsuojeluliitto tekee työtä luontokadon ja ilmastokriisin hillitsemiseksi sekä ylikulutuksen ratkaisemiseksi. Liiton luonnonsuojelutyön ytimessä ovat muun muassa metsät, suot, Itämeri, sisävedet, saimaannorppa, uhanalaiset lajit ja pölyttäjät.

Luonnonsuojeluliitto julkaisee Suomen Luonto -lehteä sekä jäsenlehtenä Luonnonsuojelija-lehteä. Jäsenlehti alkoi ilmestyä vuonna 1975 nimellä Luonnonsuojeluväki. Suomen ainoa energian ympäristömerkki EKOenergia on Luonnonsuojeluliiton hallinnoima.

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevassa keskustoimistossa ja maakunnissa työskentelee yhteensä noin 60 henkeä. Liitto on jaettu 15 luonnonsuojelupiiriin, joissa kussakin työskentelee yksi tai useampi henkilö. Paikallisyhdistyksiä on noin 150. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö, joka keskittyy lasten ja nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajaksi valittiin 26. helmikuuta 2022 Tapani Veistola. Hallituksen puheenjohtajana toimii syyskuusta 2022 alkaen Hanna Halmeenpää, joka valittiin jatkokaudelle syyskuussa 2025.

Historia

Luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen luonnonsuojeluyhdistys, perustettiin 27. toukokuuta 1938 Helsingin Säätytalossa. Aluksi yhdistys oli melko pienen piirin tieteellinen seura. 1960-luvulla yhdistys ”vallattiin” siten, että lukuisat uudet jäsenet muuttivat liiton toimintaperiaatteita. Tällöin siitä tuli ”koko kansan” järjestö, johon alkoi kuulua yhä enemmän myös muita kuin tieteilijöitä ja tutkijoita. Vuonna 1969 Suomen luonnonsuojeluyhdistys liittyi yhteen useiden pienempien luonnonsuojelujärjestöjen kanssa niin, että liitolle alkoi kehittyä nykyinen piirien ja paikallisyhdistysten kolmiportainen rakenne. Uuden järjestön nimeksi tuli Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vuonna 2008 Luonnonsuojeluliitto vietti 70-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Suomen ympäristöliikkeen vaiheita käsittelevä historiikki, Laulujoutsenen perintö, jonka aiheina olivat luonnonsuojelutyön historia, voitot ja haasteet.

Toiminta

Suomen luonnonsuojeluliitto pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, että luonnon kantokyky on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta. Luonnon keskeisten toimintojen suojelu on siksi viime kädessä myös ihmisen suojelua. Luonnonvarojen ylikulutus Suomessa heikentää ympäristön tilaa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on Suomi, jossa kaikki toiminta mahtuu planetaarisiin rajoihin.

Luonnonsuojeluliitto toimii luonnon edunvalvojana politiikassa ja päätöksenteossa. Liitto muun muassa tuottaa tietoa päättäjille ja median käyttöön, osallistuu työryhmiin ja toimikuntiin, seuraa päätöksentekoa, lausuu ympäristöön vaikuttavista hankkeista ja tekee tarvittaessa valituksia. Liitto toimii myös luonnon äänenä erilaisten kampanjoiden ja mielenosoitusten kautta.

Luonnonsuojeluliitto osallistuu aktiivisesti ympäristölainsäädännön kehittämiseen. Liiton tavoitteena on kunnianhimoinen ympäristölainsäädäntö, joka turvaa ekologisen kestävyyden lisäksi myös kansalaisten laajat osallistumisoikeudet.

Suomen luonnonsuojeluliiton paikallistoiminta kattaa koko maan. Käytännön suojelutyötä tekevät tuhannet vapaaehtoiset niin paikallisissa luonnonsuojeluyhdistyksissä kuin alueellisissa piireissä. Paikallistoimijoiden panos on ollut korvaamaton ympäristöuhkien tiedostamisessa ja luontokohteiden pelastamisessa ympäri Suomen. Luonnonsuojeluliiton paikallistoimintaan voi tutustua esimerkiksi tulemalla mukaan talkoisiin tai muihin tapahtumiin.

Ekoenergia

Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkki myönnetään tietyin kriteerein uusiutuvista energianlähteistä tuotetulle sähkölle ja kaukolämmölle sekä energiapalveluille, jotka edistävät energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Merkin avulla edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja lisätään tietoutta energiantuotannon ympäristövaikutuksista.

Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa

Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokouksessa valitaan mm. liittovaltuuston jäsenet sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat.

Liittokokouskauden välissä ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja muun muassa valitsee liittohallituksen jäsenet sekä vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Antti Virnes. Valtuuston valitsema liittohallitus panee toimeen päätökset ja kokoontuu kerran kuukaudessa. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii Hanna Halmeenpää.

Talous

Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Vuonna 2025 toiminnan rahoitus muodostui suojelu- ja hankerahoituksesta (42 %), Suomen Luonto -lehden tuotoista (19 %), varainhankinnasta (24 %), jäsenmaksuista (9 %), valtion yleisavustuksesta (4 %) sekä muista tuotoista (2 %). Liitto omistaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Ekokompassista tunnetun Suomen luonnonsuojeluliiton Kinos Oy:n, jotka tukevat liiton toimintaa. Sekä tuotot että kulut olivat noin 8 miljoonaa euroa.

Katso myös

• Luonto-Liitto
• Suomen Luonto
• Ekoenergia
• Vuoden turhake

Aiheesta muualla

• Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivut
• Ekoenergia-merkin verkkosivut
• Suomen luonto -lehti
• Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. WSOY 2008.