Lohja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Lohjan kaupungista. Oy Lohja Ab -nimisestä yhtiöstä on erillinen artikkeli.
Lohja
Lojo
Lohja.vaakuna.svg Lohja.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

www.lohja.fi
Sijainti 60°15′00″N, 024°04′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu  
– kirkkopitäjäksi viimeistään 1323
– kunnaksi 1867
– kauppalaksi 1926
– kaupungiksi 1969
Kuntaliitokset Lohjan kunta (1997)
Sammatti (2009)
Karjalohja (2013)
Nummi-Pusula (2013)
Kokonaispinta-ala 1 109,73 km²
106:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 939,12 km²
– sisävesi 170,61 km²
Väkiluku 47 146
23:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 50,20 as./km² (31.5.2017)
– väestönkasvu 0,07 % (2011[3])
– väestöennuste 52 572 (2021[4])
Ikäjakauma 2016 [5]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 61,3 %
– yli 64-v. 21,6 %
Äidinkieli 2016 [6]
suomenkielisiä 92,5 %
ruotsinkielisiä 3,5 %
– muut 4,0 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [7]
Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula [8]
Hallituksen puheenjohtaja Jussi Patinen
Lohjan kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Joona Räsänen
  2017–2021[9]
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Ps.
 • Kesk.
 • Muut
 • KD
 • RKP

12
10
7
6
6
5
3
1
1

Lohja (ruots. Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 3,5 %.[6] Lohjan naapurikuntia ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustaajaman ohella merkittävä taajama on Virkkala. Näiden välillä sijaitsee Tynninharjun kaupallinen keskittymä. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla.

Lohjan seudun luontoa pidetään ainutlaatuisen rikkaana. Jalot lehtipuut, pähkinäpensaat ja lehtokasvit viihtyvät alueen kalkkikallioilla.[10] Salpausselällä kasvillisuus on pääosin karua hiekkamaiden kuivaa mäntykangasta. Lohjanjärven seudun savikoilla kasvillisuus on rehevämpää, ja laajat kuusimetsät hallitsevat maisemaa. Kasvillisuutensa osalta Lohja sijaitsee pohjoisten boreaalisten havumetsien ja havumetsien ja lehtimetsien vaihettumisalueen, hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaseudulla, alueella erityisesti pähkinäpensas ja sinivuokko esiintyvät yleisempänä verrattuna muuhun Etelä-Suomeen. Oman leimansa kasvillisuuteen antaa myös kalkkipitoinen maaperä, jota on laaja esiintymä Lohjanjärven ympärillä. Kalkkivaikutus yhdistettynä järvien luomaan lauhempaan mikroilmastoon sekä lounainen sijainti ovat suurimmat tekijät Lohjan seudun runsaaseen lehtokasvillisuuteen.

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Karkalin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista pähkinäpensaslehdoistaan, toukokuisista valkovuokon ja keltavuokon muodostamista kukkameristään ja tammi-lehmusmetsistään. Eteläisen Suomen hienoimmat lehtoalueet saa aikaan kalkkipitoinen maa ja läheinen järvi, joiden ansiosta harvinaiset lehtokasvit viihtyvät. Paikkaan ihastui jo yli sata vuotta sitten arkkipiispa Gustaf Johansson.[10]

Lohjanjärven rannoilla on myös muutama suojeltu Suomen oloissa ainutlaatuinen jalavalehto, joissa kasvaa runsaasti sekä kynäjalavia että vuorijalavia.

Lohjalla lienee myös Suomen tunnetuin luola, Torholan kalkkikiviluola. Se on Suomen suurin karstiluola, jollainen syntyy, kun hapan vesi liottaa kalkkikiven pois. Luola on 31 metriä pitkä ja alhaisimmillaan 9 metrin syvyydessä. Luolan alkuosa on helposti saavutettavissa, mutta viimeiseen kammioon, niin kutsuttuun Torholan kellariin joutuu ryömimään ahtaista koloista.[10]

Karkalinniemen vieressä sijaitsee Karstun linnavuori, jossa arvellaan olleen yksi Suomen sadoista muinaislinnoista. Linnavuoren huipulta aukeavat komeat näköalat länteen Lohjanjärvelle. Paikalla on myös himmeä kalliomaalaus.[10]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurentius-sali ja Anttilan koulu.

Lohjan suosituimpia nähtävyyksiä on 110 metrin syvyydessä sijaitseva Tytyrin kaivosmuseo, jossa järjestetään päivittäin yleisökierroksia. Myös valtioneuvos Johannes Virolaisen kotimuseo Vironperä on suosittu. Matkailijoita kiinnostavat myös luontokohteet, kuten Karkalin luonnonpuisto. Vuonna 2010 Lohjalla vieraili noin 400 000 matkailijaa.[11]

Kulttuurihistoriallisesti merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 14001500-lukujen vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Sen lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo ja Kässän talo Virkkalassa.

Perinteikkäässä Vivamon toimintakeskuksessa sijaitsee muu muassa Särkyneen sydämen kirkko[12] sekä Kansan Raamattuseuran keskustoimisto[13].

Marraskuussa 2016 Lohja sai kansainvälistä näkyvyyttä uutisella, jonka mukaan kaupunkiin on tulossa Emojikatu ja Meemikatu.[14]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurinkatu Lohjan keskustassa vuonna 2005.
Vappulan uutta omakotialuetta.
Suihkulähde Aurlahden uimarannassa.

Huomattava osa Lohjan kaupungista ei vielä kuulu mihinkään kaupunginosaan, sillä vuoden 1997 kuntaliitoksen jäljiltä osaan vanhaa Lohjan kuntaa on vielä muodostamatta kaupunginosat.lähde?

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat ovat: Ahtsalmi, Anttila, Gruotila, Gunnarla, Hiidensalmi, Immula, Jönsböle, Keskilohja, Kirkniemi (ruotsiksi Gerknäs], Kyrkstad, Lempola, Maksjoki, Metsola, Moisio, Muijala, Myllylampi, Neitsytlinna, Ojamo, Ojamonkangas, Paloniemi, Pappila, Pappilankorpi, Perttilä, Pitkäniemi, Routio, Röylä, Sammatti, Vappula (ruotsiksi Vabby), Ventelä (ruotsiksi Vendelä), Vienola ja Virkkala (ruotsiksi Virkby).[15] [16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan kaupungin kyliä ovat: [15] [16]

Ahtiala, Ahonpää, Askola, Haarjärvi, Haarla, Hakula, Hattula, Hauhula, Heijala, Heimola, Hermala, Herrala, Hietainen, Hiittinen, Hirvijoki, Hongisto, Huhti, Hyrkkölä, Hyrsylä, Hyvelä, Hyönölä, Härjänvatsa, Ikkala, Ilmoniemi, Immola, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jakova, Jalassaari, Jantoniemi, Järvenpää, Jättölä, Kaijola, Karisjärvi, Karjalohjan Ahtiala, Karjalohjan Pappila, Karkalniemi, Karnainen, Karstu, Kattelus, Kaukela, Kaukola, Kiikala, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kittilä (ruots. Kittfall), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Koikkala, Koisjärvi, Kokkila, Korkenoja, Koski, Kourjoki, Kouvola, Kovela, Kukkumäki (ent. Luttula[17], ruots. Jönsböle), Kunnarla(ruots. Gunnars), Kutsila, Kuusia, Kärkölä, Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Leikkilä, Leppäkorpi, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohilampi, Lohjankylä, Lohjantaipale, Luskala, Luttula, Lylyinen, Lönnhammar, Maikkala, Maila, Makkarjoki, Maksjoki, Marttila, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Moisio, Mommola, Muijala, Murto, Mustlahti, Myllykylä, Mynterlä* (ruots. Mynderlä), Mäkkylä, Mäntsälä, Niemi, Nummenkylä, Nummijärvi, Näkkilä, Näätälä (ruots. Mårbacka), Nummi-Pusulan Nummenkylä, Oinola, Oittila, Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pelonkylä, Pietilä, Piispala (ruots. Biskopsnäs), Pipola, Pitkälahti, Pulli, Pusula, Puujärvi, Pyöli, Pälölä, Raati, Radus, Remala, Retlahti, Routio, Röhkölä, Röylä, Saarenpää, Sakkola, Salo, Sammatti, Saukkola, Seppälä, Seräjärvi, Sierla, Sitarla, Skraatila, Suittila, Suomela, Suurniemi, Särkijärvi, Tallaa, Talpela, Tammisto, Tavola, Torhola, Uusikylä, Vaanila, Valla, Vanhakylä, Vappula, Varola, Varttila, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä, Viiala, Virkkala (ruots. Virkby), Vivola, Vohloinen, Vähä-Teutari (ruots. Lilltötar), Vörlö ja Yli-Immola.

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan huomattavimpia kartanoita ja suurtiloja ovat: Hiiden kartano, Kirkniemi, Laakspohjan kartano, Ojamon kartano, Paloniemen kartano, Vaanilan kartano, Vohloisten kartano ja Mustion kartano/linna.[18] [19]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porlan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,9 −2,4 1,7 8,4 15,4 19,1 21,8 19,7 14,2 8,5 2,8 -0,3 ka. 8,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,3 −8,5 −5,2 0,2 5,9 10,6 13,8 12,7 8,2 3,9 −1,0 −5,2 ka. 2,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,5 −5,4 −1,8 3,9 10,5 14,8 17,6 15,8 10,9 6,1 0,9 −2,7 ka. 5,5
Sademäärä (mm) 60 43 42 34 38 59 75 88 62 80 78 64 Σ 723
Sadepäivät (d) 20 15 15 11 10 13 13 15 14 17 18 20 Σ 181
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,9
−7,3
−2,4
−8,5
1,7
−5,2
8,4
0,2
15,4
5,9
19,1
10,6
21,8
13,8
19,7
12,7
14,2
8,2
8,5
3,9
2,8
−1,0
-0,3
−5,2
S
a
d
a
n
t
a
60
43
42
34
38
59
75
88
62
80
78
64


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat löydöt Lohjan asutuksesta ovat kahdeksan tuhannen vuoden takaa. Lohjalle on muuttanut väkeä Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Lohjalta tunnetaan kaksi rautakautista muinaislinnaa, Pöykärin Linnanmäki sekä Uusipöylin linnavuori.

1200-luvulta alkaen ruotsalaisten kolonisaatio ulottui muun Uudenmaan ohella myös Lohjalle.[20] Lohja oli keskiajalla emäpitäjä, josta vanhin kirjallinen maininta on vuodelta 1323. Suur-Lohjaan kuuluivat nykyisen Lohjan kaupungin alueen lisäksi Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja ja Siuntion pohjoisosa. Alueelle alkoi syntyi herraskartanoita, Kirkniemi, jonka historiasta on tietoja vuodesta 1417 alkaen ja Laakspohja.[20]

Lohjan keskustassa sijaitseva Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko. Se on rakennettu 1400-luvun lopussa ja se tunnetaan runsaista seinämaalauksistaan.[20]

Ojamolle avattiin 1500-luvun puolivälissä Suomen ensimmäinen kaivos. Sen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki.

Lohja tunnetaan nykyään omenoistaan. Omenat saapuivat Lohjalle Siuntion kautta 1530-luvulla, kun Siuntion Suitian kartanon isäntä, Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming tuotti Tallinnasta omenapuun taimia puutarhaansa. Pian myös toiseen Siuntion mahtikartanoon Sjundbyhyn tuli omenapuita. Sjundytä hallitsivat Tottit, Henrik ja hänen vaimosa Sigrid Vaasa - Ruotsin kuninkaantytär. Tottit hallitsivat myös silloisen Lohjan merkittävintä suurtilaa, Kirkniemen kartanoa, jonka lähiympäristö sopi paremmin omenan kasvatukseen kuin Sjundby, joten omenoita alettiin istuttiin myös Kirkniemen kalkkipitoiseen ja multavaan maaperään. Kirkniemen kartanon esimerkkiä seurasivat ensin Lohjan muut suurkartanot, kuten Laakspohjan kartano, Iso-Pappilan kirkkoherra, varakkaat rusthollarit ja Lohjan rahvas.[21]

Lohjan kartta vuodelta 1783.

Lohjalle perustettiin suomenkielisen maaseudun ensimmäinen koulu vuonna 1659. 1800-luvun puolivälin jälkeen Lohja alkoi kehittyä nopeasti. Pitäjässä oli kaksi taajamaa, teollisuusyhdyskunta Virkkala ja kirkon ympärille syntynyt palvelukeskus Lohjannummi. Lohjanummen ensimmäinen kauppa perustettiin vuonna 1861, apteekki vuonna 1862 ja postikonttori vuonna 1865. Vuonna 1865 Virkkalassa käynnistettiin ensimmäinen höyrysaha, samana vuonna kun pitäjään tuli lainakirjasto.[20] Kunnallishallinnon Lohja sai vuonna 1867.[22] Säästöpankki avattiin vuonna 1870. Vuodesta 1897 alkaen Lohjalla jalostettiin kalkkikiveä, vuonna 1906 Mustion ruukinpatruuna Hjalmar Linder rakennutti selluloosatehtaan ja vuonna 1907 Lohjalla avattiin lasitehdas.[20] Länsi-Uudenmaan maaseudun ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu alkoi toimia vuonna 1914.[20]

Vuonna 1926 Lohjankylä sekä Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kunnasta Lohjan kauppalaksi. Samalla ympäröivän Lohjan kunnan nimeen liitettiin erotukseksi sana maalaiskunta. Siihen kuuluivat ne osat, jotka eivät tulleet osaksi uutta kauppalaa.

Vuonna 1953 Lohjan kauppalasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kirkniemeen perustettiin 1960-luvun puolivälissä paperitehdas.[20] Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Vuonna 1978 Lohjan maalaiskunta muutti nimensä Lohjan kunnaksi. Lohjalla ja kaksikielisessä Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997.[22] Yhdistynyt Lohja on jatkanut vapaaehtoisesti kaksikielisenä.[23]

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin, ja liitos toteutui 1. tammikuuta 2009. Karjalohja puolestaan liittyi Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Liitosneuvottelut oli aloitettu maaliskuussa 2008.[24]

Siuntio ja Nummi-Pusula aloittivat liitosneuvottelut Lohjan kanssa tammikuussa 2011. Alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta.[25] Myös Siuntiossa valtuuston enemmistö kääntyi keväällä 2012 vastustamaan kuntaliitosta, minkä johdosta Lohja ja Nummi-Pusula päättivät, että Lohjaan liittyy vain Nummi-Pusula ja aiemmin päätetysti Karjalohja.[26] Liitokset toteutuivat vuoden 2013 alusta. Valtioneuvosto teki kuntaliitospäätöksen kesäkuussa 2012.[27]

Lohjan vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin vanha vaakuna
Pääartikkeli: Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitys vaakunan piirtäneen Olof Erikssonin mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta.[28] Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu.[29] Vaakuna oli ennen Lohjan kunnan vaakuna, josta tuli yhdistyneen kunnan ja kaupungin vaakuna. Sitä ennen Lohjan kaupungin käytössä oli Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna, jonka selitys kuuluu: Sinisessä kentässä kolme hopeista hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen, punavaruksinen kala.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, jossa on 51 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Joona Räsänen.[30] Lohjan kaupunginhallituksen muodostaa 13 valtuuston valitsemaa jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Kokoomuksen Jussi Patinen[31].

Vuonna 2017 valitun kaupunginvaltuuston suurin puolue on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (12 paikkaa eli 22,1 %), toiseksi suurin Kansallinen Kokoomus (11 paikkaa, 18,5 %) ja kolmanneksi suurin on Vihreät (7 paikkaa, 14,3 %). Muut paikat: Vasemmistoliitto (6 paikkaa, 11,8 %), Perussuomalaiset (6 paikkaa, 11,1 %), Suomen Keskusta (5 paikkaa, 9,9 %), sitoutumaton kansalaisliike Meidän Lohja (3 paikkaa, 6,0 %) ja Suomen Kristillisdemokraatit (1 paikka, 3,5 %). [32]

Kaupunginjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan kaupunginjohtajaksi valittiin toukokuussa 2015 Pielaveden entinen kunnanjohtaja Mika Sivula.[8] Ennen häntä kaupunginjohtajana toimi Lohjan aiempi sivistysjohtaja, valtiotieteiden maisteri Simo Juva (2008-2015).[33] ja ennen häntä Elina Lehto-Häggroth (marraskuusta 2002 elokuuhun 2008).[34] Ennen Lehtoa yhdistynyttä Lohjaa johti vanhan kaupungin johtaja Juhani Rinne[35] ja vanhan kunnan johtaja Pekka Myllyniemi.[36]

Kaksikielisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan kaupungin ei kielilainsäädännön perusteella tarvitsisi olla kaksikielinen, sillä väestöstä ruotsinkielisiä on alle kuusi prosenttia. Kaksikielisyys perustuukin kaupungin omaan tahtoon: kaupunginvaltuusto esitti yksimielisesti valtioneuvostolle 26. syyskuuta 2001, että valtioneuvosto määräisi Lohjan edelleen kaksikieliseksi kaudelle 2003 - 2012. Kaupunginvaltuuston mukaan kaksikielisyys on etu seudullisessa yhteistyössä, uusien asukkaiden houkuttelussa sekä pyrkimyksessä säilyttää nykyinen ruotsinkielinen väestö. Kaksikielisyydellä on myös historiallinen tausta, sillä alueella on asunut ruotsinkielistä väestöä jo keskiajalta lähtien.[37] Ennen vuoden 1997 alun kuntaliitosta Lohjan kunta oli kaksikielinen (suomi enemmistökielenä) ja Lohjan kaupunki yksikielisesti suomenkielinen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytyrin kalkkikaivos- ja tehdas.

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa. Teollisuuden vahvoja toimialoja ovat metsä-, metalli- ja muoviteknologia sekä elektroniikka. [38]

Vuonna 2013 Lohjan elinkeinorakenne oli seuraava: [39]

  • Palvelut 34 %
  • Terveys- ja sosiaalipalvelut 20 %
  • Teollisuus 18 %
  • Koulutus, julkinen hallinto 12 %
  • Rakentaminen 8 %
  • Kuljetus ja varastointi 5 %
  • Alkutuotanto 3 %
  • Muut 1 %

Kaivos- ja mineraaliteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Vaasa antoi jo 1542 Eerik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminnan aloitti Petter Forsströmin luotsaama Lohjan Kalkkitehdas Oy, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas Keskilohjalla, Ruduksen betonielementtitehdas Perttilässä sekä vuonna 1959 perustettu, noin 200 henkilöä työllistävä Cembrit Oy:n tehdas, joka valmistaa rakennus- ja julkisivulevyjä Muijalassa[40].

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2017 uutisoitiin, että Lohjan Paloniemeen suunnitellaan kiinalaisille suunnattua lomakylää, johon rakennettaisiin 80 luksusasuntoa.[41] Lohjan Hiidensalmessa järjestetään vuoden 2021 asuntomessut.[42]

Metsäteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sappi Limitedin Kirkniemen tehdas.

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan Pitkäniemeen vuonna 1906. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittänyt sähkörautatie. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosaa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Vuoden 2008 huhtikuussa tehdas työllisti noin 350 henkilöä.[43]

Metsäliitto rakensi Kirkniemen paperitehtaan Jönsböleen vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Nykyään Sappi Limitedin omistama tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsä Woodin kertopuutehdas, sekä lentokonevaneria ja ohutviilua valmistava Mahogany Oy.

Muoviteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä.[44] Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot. Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

Metalli- ja elektroniikkateollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla elektroniikasta tuli merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oy:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteqin vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq lopetti tehtaan elokuussa 2007 ja siirsi tuotannon Viroon ja Kiinaan. Pääkonttorin Elcoteq siirsi Luxemburgiin.[45]

Palo- ja turvallisuusovia rakennus- ja telakkateollisuudelle valmistavan Saajos Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Keskilohjalla. Muita tehtaita ovat Hyrlesin ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas, venevalmistaja Seliö Boats[39], puuntyöstökoneita valmistava Valon Kone sekä nanoteknologiaa hyödyntävät nLight Oy ja Photonium Oy.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan sijaintia Valtatie 1:n/E18-moottoritien ja valtatie 2:n sekä HankoHyvinkää-maantien (25) risteyskohdassa pidetään yhtenä kaupungin strategisena vahvuutena. Kaupungin logistisiin vahvuuksiin luetaan myös lyhyet etäisyydet Länsi-Uudellamaalla sijaitseviin Hangon ja Inkoon satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle, Turkuun ja Helsinkiin.[38]

Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata, eli niin kutsuttu Tunnin juna.

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tiedot 31. joulukuuta 2009)

  • Yhteensä: 39 334[3]

joista

  • Naisia: 19 928[46]
  • Miehiä: 19 406[46]
  • Ruotsinkielisiä: 1 568[3]
  • Ulkomaalaisia: 856[3]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lohjan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
37 610
1985
  
39 754
1990
  
41 632
1995
  
42 499
2000
  
43 786
2005
  
45 361
2010
  
47 341
2016
  
47 135
Lähde: Tilastokeskus.[47]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjalaisista noin 72,8 prosenttia (34 318 henkilöä) kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Lohjan seurakuntaan kuuluu kantaseurakunnan lisäksi neljä alueseurakuntaa: Karjalohja, Nummi, Pusula ja Sammatti.[48]

Lohjalla toimii myös adventtiseurakunta[49], helluntaiseurakunta[50] ja vapaaseurakunta[51],

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukolämpö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan Energiahuolto Oy Loher perustettiin vuonna 1982. sen tehtävänä on hankkia, tuottaa ja jakaa lämpöenergiaa. Lohjan kaupunki omistaa yhtiön.[52]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan vuonna 2005 valmistunut pääkirjasto.

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Alakouluja on yhteensä 23 ja yläkouluja 5. Alakouluista kaksi ja yläkouluista yksi on ruotsinkielisiä.[53] Lukioita on kaksi; suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sijaitsee keskustassa, sekä Virkkalassa Källhagenin yläkoulun yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium. Vuoden 2013 alusta Lohjalla on kuntaliitoksen myötä ollut myös kolmas lukio, Nummi-Pusulan lukio.

Ammatillista koulutusta tarjoaa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, jonka kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin.[54] Liikunta-alan ammatillista koulutusta tarjoaa Kisakallion urheiluopisto.

Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta.[55]

Yliopistokoulutusta järjestävät Lohjalla Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia[56] sekä Hiiden opisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta monimuoto-opetuksena[57].

Muuta koulutusta tarjoavat muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Kisakallion urheiluopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu, Tanssikoulu Un Dos Tres sekä Tanssistudio Funka.

Jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan jätehuollosta vastaa Länsi-Uudellamaalla toimiva Rosk´n Roll Oy Ab, josta 99,62 prosenttia omistavat kunnat, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Rosk´n Roll ylläpitää vuonna 2000 valmistunutta Munkkaan jätekeskuststa, jossa jätteitä käsitellään ja lajitellaan. Jätehuoltoon liittyvistä asioista vastaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunta. [58]

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy urheilukentän lisäksi muun muassa jäähalli, uimahalli, keilailuhalli sekä keväällä 2008 käyttöön vihitty rullalautapuisto.[59] Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä.[60] Ulkoliikuntaan mahdollisuuksia tarjoavat kiintorastit, joita on Lohjalla kuudessa eri maastossa.[61]

Kisakallion urheiluopistolla on mahdollista harrastaa monia urheilulajeja niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Jäähallin, palloiluhallin ja curling-radan lisäksi opistolta löytyy hyvät tilat muun muassa telinevoimisteluun. Myös retkimelonta ja soutu kuuluvat lajivalikoimaan, sillä opisto sijaitsee Maikkalanselän rannalla. Luonnon keskellä sijaitseva Kisakallio tarjoaa myös hyvät reitit hiihtoon ja maastojuoksuun.

Sairaanhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan sairaala kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Paloniemen sairaala on erikoistunut psykiatriaan. [62]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.[63]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa. Vuodesta 2010 lähtien Lohjan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina on toiminut Esa Heikkilä.[64]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Ykkössanomat ilmestyi Lohjan Saukkolassa, mutta Salon Seudun Sanomat lakkautti sen vuonna 2015. Lisäksi Karkkilan Tienoo julkaisee ajoittain artikkeleita jotka koskettavat Lohjaa entisen Nummi-Pusulan suunnalla. Lohjalla ilmestyvät myös ilmaisjakelulehdet Länsi-Uusimaa Ilta (ent. Iltalohja) ja Ykkös-Lohja.

Tapahtumia Lohjalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lohjan Järvipäivät
  • Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien, vuoden 2010 jälkeen joka toinen vuosi.[65] Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.
  • Tanhuhovin markkinat
  • Lohjan Kesä ry järjestää kesäisin iltamia. Se toimii Lohjan Kaupungin Sivistystoimen alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa johtokunta, johon valitaan vuosittain eri kulttuurinalojen edustajia Lohjalta. [66]
  • Menneen ajan Joulumarkkinat on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Tapahtumissa on tarjolla nuotion lämpöä, jouluisia herkkuja ja menneitten aikojen työtapojen ja juhlaruokien valmistuksen esittelyä. [67]
  • Lohjan Tanssifestivaalit
  • Laurinpäivä on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Tapahtuman yhteydessä valitaan vuoden Lauri.[68]
  • Virkkala-päivät
  • Omenakarnevaalit on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Niiden yhteydessä on vuosittain valittu Lohjan omenatyttö. [69] [70]
  • Lohjan Laulupäivät on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Tapahtumaan kuuluu sekä klassisen laulumusiikin konsertteja että lauluopetuskursseja. [71]
  • Lohjan messut
  • Rantajamit
  • Tuntuma Indiefestivaali
  • Hong Kong Challenge kalastuskilpailu
  • Kuhauistaja
  • Lohjanjärven ympäripyöräily

Tunnettuja lohjalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista lohjalaisista

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan urheiluseuroista perinteikkäin lienee vuonna 1901 perustettu Lohjan Louhi. Muita menestyneitä seuroja ovat Kakkosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Suunnistuksessa menestystä on saavuttanut lohjalaisseura Hiidenkiertäjät. Lohjan Urheilijat on suomalaisittain jäsenmäärältään suuri koripalloseura. Virkkalan Tarmolla on joukkueet muun muassa jalkapallossa ja salibandyssä.

Lohjan Kisa-Veikkojen naisten jääkiekkojoukkue nousi SM-sarjaan voitettuaan Tapparan 15. maaliskuuta 2008 Tampereella luvuin 0-8.[72] Lohjan Kisa-Veikoilla on varsin laaja junioritoiminta: 9 poikien juniorijoukkuetta ja kolme tyttöjen joukkuetta. Tämän lisäksi Kisa-Veikoilla on kolme miesten joukkuetta, sekä vuonna 2001 perustettu "mammajoukkue" LoKV Ladies. Seuran juniorijoukkueissa pelaa yhteensä noin 600 pelaajaa; tämän lisäksi seura järjestää nuoremmille kiekkokoulua sekä korttelisarja Hippo-liigaa.[73] Lohjan Jääankkojen nousu II-divisioonasta Suomi-sarjaan varmistui maaliskuussa 2009.[74]

Lohjan alueen yleisurheilua hoitaa Länsi-Uudenmaan Urheilijat (LUU), joka kuului vuonna 2009 Suomen Urheiluliiton seuraluokittelussa Superluokan seuraksi (20 parasta Suomen yleisurheiluseuraa)[75]. LUU:n menestyneimpiä urheilijoita ovat Saara Nikander (moninkertainen nuorten Suomen mestari kestävyysjuoksussa) ja Oskari Mörö (nuorten Olympialaisten edustaja vuonna 2010 ja SE-juoksija 400m:n aidoissa). Lasten ja nuorten liikuttamisessa LUU:lla on erinomaista osaamista ja siitä osoituksena on vuonna 2002 myönnetty SLU:n Nuoren Suomen Sinettiseuran titteli[75].

Lohjan Kalaseura on lohjalainen kalastusseura, joka muodostui kun Lohjan Virkistyskalastajat, Kalkin Kalakerho ja Lohjan Seudun Kala- ja Erämiehet yhdistyivät vuoden 2006 vaihteessa. Vuosittain järjestetään useita kilpailuja eri kalastustapojen harrastajille. Uistelupuolella seura järjestää vuosittain Lohjanjärvi-cupin, joka koostuu kuudesta osakilpailusta. Hong Kong Challenge kalastuskilpailu on omalla sarallaan Suomen suurin ja se kerää peräti 150 venekuntaa Lohjanjärvelle syyskuussa.

Muita Lohjalla toimivia urheiluseuroja ovat FC Lohja ry, Harjun Kiekko, Hongiston Tarmo ry, Karkalin Kiila ry, Karstu-Karkali Seura ry, Lohja Lifting ry, Lohja Tennis ry, Lohjan Boxing Club ry, Lohjan Han Moo Do ry, Lohjan Hiki ry, Lohjan Hockey Night Team ry, Lohjan Kamppailukeskus, Lohjan Keilailuliitto ry, Lohjan Kuntoseura ry (LOKS), Lohjan Naisvoimistelijat, Lohjan Nyrkkeilykerho ry, Lohjan Pelitoverit ry, Lohjan Purjehtijat ry, Lohjan Seudun Latu ry, Lohjan Seudun Moottorikerho ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan Squash-klubi ry, Lohjan Tae Kwon Do seura ry, Lohjan Taiji harrastajat ry, Lohjan taitoluistelijat ry, Lohjan Tehon sulkapallojaosto, Lohjan Urheilusukeltajat ry / Norpat, Lohjan Voimailijat ry, LoKV-Taitoluistelu ry, Länsi-Uudenmaan Suunnistajat - Västra-Nylands Orienterare ry, Octopus Lohja ry, PaHu´s ry, Rivitanssiyhdistys WauDeApples, Saaren Kiri ry, Talviuintiseura Lohjan Mursut ry, Tanssikoulu ToeStar, Tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssistudio Funka, Tanssiurheiluseura Lohjan Lockstep ry, V- ja U-seura Horman Hiisi ry, V- ja U-seura Lohjan Teho ry, Virkby Start rf, Virkkalan Kiri ry, Virkkalan Pallo-Rotat ry, Virkkalan Voima ry, Voimisteluklubi Lohja ja Xjumpit.[76]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Ruotsin Lidingön kunta on Lohjan kummikaupunki.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. a b c d Lohja lyhyesti Lohja.fi. Lohjan kaupunki. Viitattu 17.3.2013.
  4. Väestökehitys ja ennuste vuoteen 2021 (PDF) 15. tammikuuta 2013. Lohjan kaupunki. Viitattu 17.3.2013.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  6. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  7. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  8. a b sari.mattila@media.fi: Mika Sivula on Lohjan uusi kaupunginjohtaja Länsi-Uusimaa. Viitattu 27.6.2017.
  9. Kuntavaalit 2017, Lohja Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  10. a b c d Lohjan kohteet Viitattu 12.7.2017.
  11. Lohjan matkailu vetää Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2017.
  12. Nähtävää Vivamosa
  13. Yhteystiedot
  14. Lohjan Meemikatu ja Emojikatu nousivat kansainväliseksi uutiseksi Helsingin Sanomat. 23.11.2016. Viitattu 12.7.2017.
  15. a b Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunginosat ja kylät www.lohja.fi. Viitattu 27.6.2017.
  16. a b Lojo stadsdelar och byar Lohjan kaupunki. Viitattu 27.6.2017. (ruotsiksi)
  17. http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=Lohjan%20kunta%20--%20Luttula
  18. Lohjan kartanot www.sci.fi. Viitattu 13.7.2017.
  19. Lohjan kartanoiden historiaa peda.net. Viitattu 13.7.2017.
  20. a b c d e f g Uuden lohjalaisen opas - Historia www.lohja.fi. Viitattu 27.6.2017.
  21. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Omenakaupunki www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  22. a b Lohja on kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä Lohja.fi. 12.2.2007. Lohjan kaupunki. Viitattu 30.3.2009.
  23. Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  24. Merja Ilpala-Klemm: Karjalohja liittyy Lohjaan Turun Sanomat. 4. maaliskuuta 2008. Viitattu 8.8.2008.
  25. http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/lohjan_seudun_kunnat_lyomassa_hynttyita_yhteen_2287196.html, luettu 14.1.2011
  26. Yle 15.5.2012
  27. Länsi-Uusimaa viitattu 30.7.2012
  28. Lohjan vaakuna
  29. Natalia Laurila: Pyhä Lauri on Lohjan suojelupyhimys. Länsi-Uusimaa, 2007, nro 134, s. 7.
  30. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki - Kaupunginvaltuusto www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  31. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki - kaupunginhallitus www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  32. toimitus: Lohjan vaalitulos valmistui viimein – tässä nimilista läpimenneistä ehdokkaista Länsi-Uusimaa. Viitattu 12.7.2017.
  33. Jukka Nurmilaakso: Lohja siirtyy Juvan aikaan. Länsi-Uusimaa, 9. lokakuuta 2008, s. 3.
  34. Teppo Moisio: Lohjan kaupunginjohtajasta Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hs.fi. 14. huhtikuuta 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.9.2008.
  35. Merja Ilpala: Keskustelu auttaa oikeisiin päätöksiin Turun Sanomat. 16. marraskuuta 1999. Viitattu 8.9.2008.
  36. Selvittäjät kaipaavat vahvoja alueita Hs.fi. 17. joulukuuta 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.9.2008.
  37. Lohjan kaupungin kielipalvelusitoumus 23. kesäkuuta 2004. Lohjan kaupunki. Viitattu 20.8.2009.
  38. a b Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Elinkeinoelämä www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  39. a b Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  40. Tietoa yrityksestä Cembrit Oy. Viitattu 23.1.2013.
  41. Kiinalaisten lomakylä Lohjan Paloniemeen? Suunnitteilla 80 luksusasuntoa Yle Uutiset. Viitattu 12.7.2017.
  42. Vuoden 2021 asuntomessukaupunki on Lohja - Asuntomessut Asuntomessut. Viitattu 24.7.2017.
  43. Jaakko Wallenius: Loparexin Lohjan-tehdas myytiin eteläafrikkalaisille. Länsi-Uusimaa, 15. huhtikuuta 2008, s. 3. Lohja: Länsi-Uusimaa Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17. huhtikuuta 2008.
  44. Orthex - Suomalaisen kodin muovit Oy Orthex Ab. Viitattu 17.5.2007.
  45. Jaakko Wallenius: Firma viedään ihmisten alta Länsi-Uusimaa. 5. huhtikuuta 2007. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 29. joulukuuta 2007.
  46. a b Miesten ja naisten osuus väestöstä (PDF) 19.3.2010. Lohjan kaupunki. Viitattu 22.11.2010.
  47. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  48. Lohjan seurakunnassa tapahtuu - Lohjan seurakunta www.lohjanseurakunta.fi. Viitattu 13.7.2017.
  49. Lohjan adventtiseurakunta: Lohjan adventtiseurakunta - Etusivu lohja.adventist.fi. Viitattu 13.7.2017.
  50. lohjanhelluntaisrk.net lohjanhelluntaisrk.net. Viitattu 13.7.2017. (englanniksi)
  51. Suomen Yritysrekisteri: Uskonnolliset yhteisöt, Lohja | Uskonto | Suomen Yritysrekisteri Suomen Yritysrekisteri. Viitattu 13.7.2017.
  52. Lohjan Energiahuolto Oy LOHER - Yritysesittely www.loher.fi. Viitattu 13.7.2017.
  53. Perusopetus www.lohja.fi. 27. kesäkuuta 2007. Lohja: Lohjan kaupunki. Viitattu 23. heinäkuuta 2007.
  54. Koulutusta Lohjalla www.lukk.fi. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus. Viitattu 23. heinäkuuta 2007.
  55. Laurea Lohja
  56. HY mukana yritysten ja kuntien ympäristötyössä
  57. Avoimen yliopiston opetus Hiiden Opistossa 2016-2017
  58. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki Jätteet ja kierrätys www.lohja.fi. Viitattu 13.7.2017.
  59. Lohjan kaupungin skeittipuiston vihkimistilaisuus Suomen Rullalautaliitto ry.. Viitattu 18.1.2009.
  60. Tennarin liikuntahalli Lohjan Liikuntakeskus Oy. Viitattu 18.1.2009.
  61. Kiintorastit Lohjalla
  62. Uuden lohjalaisen opas - Terveydenhuolto www.lohja.fi. Viitattu 13.7.2017.
  63. Lohjan Teatterin historia
  64. Orkesteri
  65. Yle.fi/Kulttuuriuutiset
  66. Lohjan kesä palvelut.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  67. Menneen Ajan Joulumarkkinat palvelut.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  68. http://www.lohja.fi/ajankohtaista.asp?kieli=246&id_tiedote=1697 www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  69. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki - Lohjan omenatytöt www.lohja.fi. Viitattu 12.7.2017.
  70. Omenakarnevaalien historia - Omenakarnevaalit Omenakarnevaalit. Viitattu 12.7.2017.
  71. lohjanlaulupaivat www.lohjanlaulupaivat.fi. Viitattu 12.7.2017.
  72. Jukka Urhola: LoKV juhli nousua Tampereella. Länsi-Uusimaa, 17. maaliskuuta 2008. Lohja: Suomen Lehtiyhtymä.
  73. LoKV joukkueet Lohjan Kisa-Veikot. Viitattu 30. maaliskuuta 2008.
  74. Kari Sallinen: Nousu Suomi-sarjaan toi hyvän fiiliksen. Länsi-Uusimaa, 13. maaliskuuta 2009, s. 16.
  75. a b Länsi-Uudenmaan Urheilijat, Seura; Sporttisaitti.com
  76. Lohjan kaupunki: Lohjan kaupunki www.lohja.fi. Viitattu 13.7.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lohja.
Lohjan keskusta Lohjanjärveltä kuvattuna, vasemmalla Pyhän Laurin kirkko, etualalla Aurlahden venelaiturit.