Nummen seurakunta
| Nummen seurakunta | |
|---|---|
| Nummis församling | |
 Nummen harmaakivikirkko vuodelta 1822 |
|
| Suuntautuminen | Luterilainen |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Turun hiippakunta, Helsingin hiippakunta |
| Perustettu | 1887 |
| Lakkautettu | 2013 |
| Liitetty | Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymä (1981), Lohjan seurakunta (2013) |
| Pääkirkko | Nummen kirkko |
| Jäseniä | n. 2700 |
Nummen seurakunta (ruots. Nummis församling) on entinen suomalainen evankelis-luterilainen seurakunta Nummella, Uudellamaalla. Nummen seurakunta oli 1600-luvulta Lohjan seurakunnan kappeliseurakunta, kunnes se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1887. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Berndt Wilhelm Sjöroos. Kappeliseurakunnan viimeinen kappalainen oli Karl Erenius, joka työskenteli seurakunnassa vuosina 1839-1861 ja 1867-1873[1]
Nummen seurakunta ja Pusulan seurakunta muodostivat Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymän vuonna 1981 Nummen ja Pusulan kuntien muodostaessa kuntaliitoksen. Vuonna 2013 Nummen ja Pusulan seurakuntayhtymä lakkautettiin ja seurakunnat liitettiin Lohjan seurakunnan alueseurakunniksi. Samalla myös Nummi-Pusulan kunta liitettiin Lohjan kaupunkiin.[1][2]
Nummen seurakunta kuului ensin Turun hiippakuntaan ja myöhemmin Helsingin hiippakuntaan. Seurakunnan pääkirkko oli Nummen kirkko.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itsenäistyttyään Lohjan seurakunnasta vuonna 1887 Nummen seurakunnasta tuli 3. luokan keisarillinen seurakunta. Nummen kappeliseurakunta oli yrittänyt itsenäistyä Lohjan seurakunnasta jo muutamia kertoja aiemminkin siinä kuitenkaan onnistumatta. 1850-luvun lopulla Nummen väkiluku oli kuitenkin kasvanut jo noin 2 500 henkeen, joka loi hyvät edellytykset oman kirkkoherran palkkaamiselle.[1]
Keisarillisen seurakunnan asema tarkoitti sitä, että Nummilaiset eivät itse saaneet valita kirkkoherraa. Kirkkoherra valittiin vaaleilla jossa äänestäjän varallisuus vaikutti siihen, kuinka monta ääntä äänestäjä pystyi antamaan. Tämän jälkeen tuomiokapituli ehdotti vaalin voittajan nimeämistä kirkkoherraksi senaatille, joka puolestaan ehdotti asiaa Venäjän keisarikunnan keisarille.[1]
Kappeliseurakunnassa pidettiin suomenkielisen jumalanpalveluksen lisäksi myös kuusi kertaa vuodessa ruotsinkielinen jumalanpalvelus.[1]
Suomen senaatti teki lopullisen päätöksen Nummen seurakunnan erottamisesta Lohjan seurakunnasta plenumissa 9. maaliskuuta 1863. Ehtona kuitenkin oli, että Lohjan silloisen kirkkoherran oli joko luovuttava virastaan tai kuoltava ennen kuin seurakuntien erotus voi astua voimaan. Tämän vuoksi vasta vuonna 1887 Lohjan kirkkoherran kuoltua päästiin Nummella valitsemaan omaa kirkkoherraa.[1]
18. joulukuuta 1921 Nummen seurakunnallekin asetettiin kirkkovaltuusto uuden kirkkolain mukaan. Nummen seurakunnan kirkkovaltuustossa oli 12 jäsentä.[1]
Kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lista Nummen seurakunnan kirkkoherroista 1887-2012[1]:
| Nimi | Vuodet |
|---|---|
| Benrndt Wilhelm Sjöroos | 1887-1889 |
| Viktor Emil Ahlstedt (virkaa sijaistava) | 1887-1889 |
| Viktor Emil Ahlstedt | 1891-1896 |
| Johan Oskar Levänen (virkaa tekevä) | 1896-1898 |
| Johan Oskar Kättö | 1898-1899 |
| Gustaf Alfred Nyholm | 1899-1919 |
| Kustaa Alfred Mäkinen | 1920-1951 |
| Lauri Halttunen | 1952-1955 |
| Rafael Toivonen | 1956-1960 |
| Kaarlo Kuosmanen | 1963-1967 |
| Heikki Savola | 1968 |
| Kosti Laitinen | 1970-1971 |
| Pekka Vihma | 1972-1981 |
| Alpi Saloranta | 1982-2002 |
| Erkki Kuusanmäki | 2004-2012 |