Tappara

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tamperelaista urheiluseuraa. Tappara on myös kirves: katso Tappara (ase).
Tappara
Tapparan SM-liigakausi 2015–2016
Tapparan logo.svg
Perustettu 1955
Entiset nimet TBK
1934–1955
Kaupunki Suomen lippu Tampere, Suomi
Kotiareena Tampereen jäähalli
– kapasiteetti 7 300
Sarja SM-liiga
Värit               
Tappara Uniform.png
Toimitusjohtaja Suomen lippu Mikko Leinonen
Päävalmentaja Suomen lippu Jussi Tapola
Kapteeni Suomen lippu Jukka Peltola
Yhteistyöseurat LeKi
Media Radio City
SM-mitalit
Kultaa 16 (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016)
Hopeaa 12 (1958, 1960, 1963, 1974, 1976, 1978, 1981, 2001, 2002, 2013, 2014, 2015)
Pronssia 11 (1946, 1947, 1948, 1950, 1951, 1956, 1957, 1962, 1973, 1990, 2008)

Tappara on vuonna 1955 perustettu tamperelainen jääkiekko- ja taitoluisteluseura, jonka edustusjoukkue pelaa jääkiekon SM-liigassa. Tapparan kotihallina toimii Hakametsän jäähalli, jonne mahtuu 7 300 katsojaa.

Tappara on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa:[a] neljästi 1950-luvulla (1953–55 TBK:na) (1953, 1954, 1955, 1959), kahdesti 1960-luvulla (1961, 1964), kolmesti 1970-luvulla (1975, 1977, 1979), viidesti 1980-luvulla (1982, 1984, 1986, 1987, 1988), kerran 2000-luvulla (2003)[6] ja kerran 2010-luvulla (2016). Tappara jakaa eniten Suomen mestaruuksia voittaneen joukkueen tittelin paikallisvastustajansa Ilveksen kanssa,[3] ja on mitalitilastossa ensimmäisenä. SM-liigan mestaruustilastossa Tappara on Turun Palloseuran jälkeen toisena. Pääsarjatason maratontaulukossa Tappara on ensimmäisenä (2008).[7] Lisäksi sillä oli vuonna 1970 sarjassa mukana kaksi joukkuetta, kun myös Tapparan kakkosjoukkue Hilpara pelasi SM-sarjassa. Tapparalla on ollut myös jalkapallotoimintaa, mutta tällä nimellä joukkue pelasi ainoastaan yhden kauden.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika TBK:na[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammerfors Bollklubb (TBK) aloitti toimintansa vuonna 1932, jolloin seura toimi Svenska samskolan i Tammerforsin omana seurana. TBK:n ohjelman ensimmäisenä lajina oli jääkiekko. Ensimmäisen ottelun TBK pelasi 1934, ja nousi Suomi-sarjaan kaudeksi 1942–1943.[8] Kaudella joukkue sijoittui sarjassa kuudenneksi voittaen yhden, pelaten kerran tasapelin ja viisi kertaa häviten.[9] Ensimmäinen voitto SM-sarjassa tuli 27. tammikuuta 1943 Tarmosta maalein 0–1, ainoan maalin teki Vasif Ahsen-Böre.[10]

Ensimmäisen SM-sarjassa saavutetun mitalin TBK sai kaudella 1945–1946, kun joukkue oli kolmas yhdeksän joukkueen sarjassa.[8] Kyseisellä kaudella TBK pelasi kaksi paikallisottelua,[11] kun joukkue hävisi mestari Ilvekselle 19–4, mutta voitti Tampereen Palloilijat maalein 13–2.[12]

TBK ehti voittaa viisi pronssimitalia, kunnes kaudella 1952–1953 TBK voitti ensimmäisen mestaruutensa.[8] TBK voitti oman lohkonsa pelaten kaksi tasapeliä (Tampereen Pallo-Veikkoja vastaan 1–1 ja Helsingin Jalkapalloklubia vastaan 3–3) ja häviten yhden (Hämeenlinnan Pallokerholle 2–3). Voittoja kertyi seitsemän. TBK voitti kahdessa loppuottelussa Tarmon ensin 5–4 ja toisessa maalein 2–3.[13]

TBK voitti vielä kaksi mestaruutta putkeen.[8] Kaudella 1953–1954 se voitti lohkonsa (tasapeli HJK:ta vastaan ja tappio HPK:lle). Loppuotteluissa vastaan asettui Helsingin Karhu-Kissat. K-Kissat eivät onnistuneet tekemään maaleja loppuotteluissa, vaan TBK voitti avausottelun 0–4 ja toisen samoilla lukemilla.[14] Kolmannen mestaruutensa joukkue otti kaudella 1954–1955, jolloin se pelasi lohkossa tasapelin HIFK:n kanssa, voittaen muut ottelunsa. Finaaleissa TBK kohtasi Turun Palloseuran, ja mestaruuden TBK voitti maalein 5–2 ja 4–7.[15]

Tappara SM-sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esko Niemi pelasi urallaan 148 ottelua TP-V:ssä, TBK:ssa, Tapparassa ja Turun Palloseurassa.

Seuran nimeksi vaihdettiin Tappara vuonna 1955, jotta seura saisi uusia, suomenkielisiä pelaajia. Ruotsalaisesta koulusta ei enää tullut seuralle tarpeeksi pelaajia.[8] Kaudella 1955–1956 Tappara oli oman lohkonsa toinen jäätyään Tarmosta vain pisteen päähän. Pronssiottelussa Tappara voitti Ilveksen yhteismaalein 7–4, voittaen siis ensimmäisellä kaudellaan pronssia.[11] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi. Yrjö Hakala voitti Tapparan sisäisen pistepörssin tehoilla 12+1,[16] mutta koko sarjan tehokkain oli Tarmon Keijo Kuusela tehoin 10+10.[17]

Seuraavalla kaudella Tappara oli jälleen oman lohkonsa toinen, tälle kertaa Turun Palloseura vei lohkovoiton voitettuaan Tapparan uusintaottelussa 8–1.[17] Tappara oli pari päivää aikaisemmin voittanut TPS:n maalein 8–2.[18] Tappara kohtasi pronssiottelussa Tarmon, jonka Tappara voitti kaksiosaisessa pronssiottelussa maalein 4–7. Kyseisellä kaudella Ilves voitti mestaruuden.[17] Tapparan maalilla Esko Niemi pelasi seitsemän (päästettyjen maalien keskiarvo 2,29) ja Markku Pussinen kolme (PMK 2,67) ottelua. Tapparan tehokkain pelaaja oli Aulis Hirvonen tehoin 8+7,[18] sarjan pistepörssin voitti Ilveksen Jorma Salmi tehoilla 15+10.[17]

Kaudella 1957–1958 Tappara voitti oman lohkonsa viiden pisteen erolla Turun Palloseuraan.[17] Tapparan ainoa häviö tuli lohkon viimeiseksi jääneelle Kokkolan Jymylle. Tappara eteni ensimmäistä kertaa loppuotteluihin, joissa mestaruuteen tarvitsi kaksi voittoa toisen lohkon voittajasta, joka oli Ilves. Tappara voitti ensimmäisen ottelun maalein 4–6, mutta seuraavissa otteluissa Ilveksen maalivahti Juhani Lahtinen päästi yhteensä vain kaksi maalia: Ilves voitti toisen ottelun 1–7 ja ratkaisevan kolmannen ottelun maalein 3–1.[19] Viimeistä loppuottelua oli seuraamassa 3 865 katsojaa.[20] Tapparan maalilla pelasi Esko Niemi, joka päästi ottelua kohden 3,36 maalia.[19] Tapparan tehokkain pelaaja oli Yrjö Hakala, joka oli tehoillaan 12+11 sarjan kolmanneksi paras pistemies.[17]

Tappara SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 2007–2008 oli Tapparalle jo 64. pääsarjatasolla, ja se päättyi pronssiin, kaikkien aikojen 35. mitaliin. Kausi 2008–2009 oli Tapparalta pohjanoteeraus. Mestarisuosikiksi nimetty Tappara ei päässyt playoffeihin ja joutui pelaamaan playoutteja vastassaan Porin Ässät. Alun tuskailun jälkeen Tapparan maalihanat aukesivat ja Tappara pudotti Ässät otteluvoitoin 3–0. Kausi 2009–2010 oli Tapparalta täyttä vuoristorataa. Tapparasta löytyi liigan paras pelaaja, Jori Lehterä, joka voitti SM-liigan pistepörssin tehoilla 19+50=69. Hänen tutkaparinsa Jonas Enlund oli jaetulla kärkipaikalla maalipörssissä yhdessä Jukka Hentusen ja Juhamatti Aaltosen kanssa tehtyään 28 maalia. Tappara päätyi runkosarjassa lopulta sijalle 7 vain kolmen pisteen päähän sittemmin mestaruuden voittaneesta Turun Palloseurasta jääneenä. Tappara voitti pudotuspelikarsinnoissa suurin satsauksin kauteen lähteneet Jokerit voitoin 2–1, mutta taipui runkosarjassa toiseksi sijoittuneelle KalPalle lopulta voitoin 4–2.

Kaudella 2012-2013 Tapparan edellisen kauden huonot menestykset muuttuivat selvästi positiivisempaan suuntaan. Tappara oli runkosarjassa toinen keräten 108 pistettä ja runkosarjan voittaja Jokerit oli ainostaan kolmeen pisteen päässä edellä. Tappara kohtasi villi kortti-kierroksella SaiPan pudottaneen Helsingin IFK:n. Tuon sarjan Tappara voitti otteluvoitoin 4-1. Semifinaaleissa vastaan asettui runkosarjavoittajan ja suuren mestarisuosikin Jokerit pudottanut Rauman Lukko. Tappara vei sarjan puhtaasti 4-0 ja eteni ensimmäistä kertaa SM-liigan finaaleihin sitten kevään 2003. Vastaan asettui Porin Ässät. Ensimmäinen ottelu Hakametsässä sai erikoisen ratkaisun, kun Tapparan Jukka Peltola iski voittomaalin 5 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Porissa Ässät tasoitti finaalisarjan 1-1:een voittamalla Tapparan 5-1. Kolmas peli Hakametsässä toi saman ratkaisun. Tällä kertaa Tapparan Niclas Lucenius iski voittomaalin ajassa 59:59 ja Tappara voitti ottelun 3-2. Porissa Ässät oli kuitenkin jälleen ylivoimainen ja tasoitti 4-0 voitolla sarjan 2-2:een. Hakametsässä Ässät voitti Tapparan jatkoajalla 1-2 ja lopulta Porilaiset juhlivat SM-kultaa voitettuaan kuudennen pelin 3-2 ja finaalisarjan 4-2. Tapparalle hopea oli seurahistorian kymmenes ja edellinen mitali oli vuoden 2008 pronssi.

Kaudella 2013-2014 Tappara jatkoi menestystä ja oli runkosarjassa jälleen toinen keräten 116 pistettä. Tappara kohtasi neljännesfinaaleissa Lahden Pelicansin. Tappara voitti sisukkaan lahtelaisjoukkueen otteluvoitoin 4-2. Semifinaaleissa se sai vastaansa edellisen kauden tapaan Lukon. Tappara johti sarjaa 3-1, mutta Lukko onnistui tasoittamaan sarjan 3-3:een. Tappara voitti Lukon seitsemännessä pelissä 2-1 ja eteni jälleen finaaliin, jossa se kohtasi runkosarjan ylivoimaisesti voittaneen Oulun Kärpät. Kärpät voitti ensimmäisen finaalin 2-1, mutta Tappara siirtyi sarjassa ensin tasoihin voittamalla toisen finaalin 4-3 ja sitten johtoon voittamalla kolmannen ottelun Oulussa 2-3 ja neljännen Hakametsässä 3-2 jatkoajalla. Tapparalla oli mahdollisuus ratkaista Suomen mestaruus ensin Oulussa ja sitten Tampereella kotiyleisön edessä, mutta Kärpät onnistui voittamaan ottelut 2-1 ja 3-2 ja näin siis tasoittamaan finaalisarjan 3-3:een. Ensimmäistä kertaa Liigan historiassa mestaruus ratkaistaisiin seitsemännessä pelissä. Ratkaiseva ottelu oli tasainen ja Tapparan ja Kärppien maalivahdit Juha Metsola ja Tomi Karhunen pitivät nollat kuudenkymmenen peliminuutin jälkeen.Tapparan Olli Palola sai unelmapaikan iskeä voittomaali ollessaan vapaana Karhusen edessä, mutta tämä esti Palolan yrityksen. Lopulta Kärppien Juhamatti Aaltonen iski voittomaalin ja Kärpät juhli Suomen mestaruutta ensimmäistä kertaa sitten kevään 2008. Tappara joutui tyytymään jälleen hopeaan.

Kaudella 2014-2015 Tapparan menestys sai jatkoa ja joukkue oli runkosarjassa jälleen toinen keräten 106 pistettä. Neljännesfinaalissa Tappara kohtasi IFK:n, jonka Tappara voitti otteluvoitoin 4-2. Semifinaaleissa se kohtasi jälleen Lukon, jossa pelasi myös lopulta samana keväänä pelaajauransa lopettanut Tapparaikoni Ville Nieminen. Tappara eteni finaaleihin voitoin 4-3 ja kohtasi jälleen Kärpät. Tappara voitti ensimmäisen finaalin Oulussa 2-3 Teemu Aallon jatkoaikamaalilla. Kärpät voitti kuitenkin kolme seuraavaa peliä ja johti finaalisarjaa 3-1. Tappara onnistui kuitenkin tasoittamaan sarjan 3-3:een ja jo toisena keväänä peräkkäin Oulussa pelattaisiin seitsemäs finaaliottelu. Kärppien Joonas Donskoi vei Kärpät 1-0 johtoon ajassa 02:41. Kolmannessa erässä Tappara tasoitti ottelun 1-1:een Olli Palolan maalilla. Varsinainen peliaika ei tuonut taaskaan ratkaisua ja edessä oli jatkoerä. Ratkaisu nähtiin vasta toisessa jatkoerässä, kun Kärppien Ivan Humlin pitkä syöttö tavoitti vapaana olleen Sebastian Ahon, joka iski Kärpät Suomen mestariksi ajassa 81:00. Tappara jäi kolmatta kertaa peräkkäin hopealle.

Kahdeksalla hopeallaan Tappara on nykymuotoisen SM-liigan eniten finaaleja hävinnyt joukkue.

Kaudeksi 2015-2016 Tappara menetti ison liudan pelaajia: Olli Palola, Jarkko Malinen, Pekka Jormakka, Josh Green, Antti Erkinjuntti ja aiempien kausien tähtivahti Juha Metsola nimekkäimpinä. Joukkueeseen kuitenkin saapui kovia pelimiehiä kuten Tomi Karhunen, Jani Lajunen, Veli-Matti Savinainen, Nick Plastino ja kesken kauden Juhani Jasu sekä Tuukka Mäntylä. Tappara jatkoi hyvää runkosarjamenestystään sijoittuen kolmanneksi 110 pisteen saaliilla. Puolivälierissä vastaan asettui Rauman Lukko. Tappara ei antanut Lukon vieläkään yllättää, vaan se kampesi raumalaiset tieltään voitoin 4-1. Välierissä Tappara kohtasi Oulun Kärpät. Sarja päättyi tamperelaisten hyväksi voitoin 4-3. Tappara voitti Oulussa peräti kolmesti, vaikka se teki runkosarjassa siellä vain yhden maalin kahdessa ottelussa. Sarjassa isoimmat otsikot keräsi Patrik Laine, joka iski peräti kuusi maalia. Tappara pääsi finaaleihin neljättä kertaa peräkkäin. Vastaan asettui Helsingin IFK. Tapparan osalta finaalit alkoivat surkeasti. Avausfinaalin se hävisi Helsingissä lukemin 4-0. Tappara onnistui tasoittamaan sarjan Tampereella 2-1-voitolla, mutta IFK voitti kolmannen pelin peräti 6-0. Tappara kuitenkin käänsi sarjan 3-0-kotivoitolla, 1-2-vierasvoitolla ja 2-1-kotivoitolla. Näin Tappara voitti vihdoin Suomenmestaruuden.

Mitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan joukkue 1961.
  • SM-kultaa 16 kertaa,[1][2][6][4][5] joista 3 TBK-nimisenä.[1][6]
  • SM-hopeaa 12 kertaa[6][3]
  • SM-pronssia 11 kertaa,[6][3] joista 5 TBK-nimisenä.[6]
  • Suomen Cupin kultaa 1 kerta
  • Suomen Cupin hopeaa 2 kertaa
  • Euroopan Cup hopeaa 2 kertaa
  • Euroopan Cup pronssia 1 kerta
  • Tampere Cup kultaa 2 kertaa
  • Tampere Cup hopeaa 4 kertaa
  • Tampere Cup pronssia 2 kertaa

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tappara pelaa kaudella 2012–2013 kotipelinsä muina päivinä kuin perjantaina ja lauantaina sini-oranssi-valkoisella paidalla, oransseilla housuilla ja tummansinisillä sukilla. Perjantaina ja lauantaina Tappara pelaa kotipelinsä valko-sini-oranssilla paidalla, oransseilla housuilla ja valkoisilla sukilla. Vierasottelut joukkue pelaa valko-oranssi-sinisellä paidalla ja valkoisilla sukilla. Tappara pelaa kaikki pelinsä valkoisilla kypärillä. HPK:n kotiotteluissa Tappara pelaa sinisillä paidoilla.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimustilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 10.2.2016)[21][22][23]

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
38 Suomen lippu Aalto, TeemuTeemu Aalto P R 38 2016+1 Kokkola
47 Norjan lippu Bonsaksen, AlexanderAlexander Bonsaksen P L 29 2016+1 Oslo, Norja
17 Kanadan lippu Dixon, StephenStephen Dixon KH L 30 2016 Halifax, NS, Kanada
23 Suomen lippu Elorinne, AleksiAleksi Elorinne P L 26 2017+1 Joensuu
25 Suomen lippu Haapala, HenrikHenrik Haapala LH L 22 2017 Lempäälä
51 Suomen lippu Heikkilä, MiikaMiika Heikkilä LH R 24 2016 Loppi
15 Suomen lippu Honkanen, ManuManu Honkanen H R 20 2017+1 Turku
1 Tšekin lippu Hrachovina, DominikDominik Hrachovina MV L 21 2016 Brno, Tšekki
22 Suomen lippu Ilomäki, ArttuArttu Ilomäki KH R 24 2016 Tampere
44 Suomen lippu Järvinen, Jan-MikaelJan-Mikael Järvinen (A) KH L 28 2017 Pirkkala
12 Suomen lippu Kankaanperä, MarkusMarkus Kankaanperä (A) P L 36 2016 Skellefteå, Ruotsi
33 Suomen lippu Karhunen, TomiTomi Karhunen MV L 26 2017 Oulu
26 Suomen lippu Karjalainen, JereJere Karjalainen LH R 24 2016 Helsinki
71 Suomen lippu Kuusela, KristianKristian Kuusela LH R 33 2016 Seinäjoki
29 Suomen lippu Laine, PatrikPatrik Laine LH R 18 2017 Tampere
24 Suomen lippu Lajunen, JaniJani Lajunen KH L 25 2017 Espoo
20 Suomen lippu Mäkinen, AtteAtte Mäkinen P R 21 2016 Tampere
81 Suomen lippu Peltola, JukkaJukka Peltola (C) LH L 28 2017 Tampere
28 Italian lippuKanadan lippu Plastino, NickNick Plastino P R 30 2016+1 Sault Ste. Marie, Ontario, Kanada
42 Suomen lippu Rauhala, OttoOtto Rauhala KH L 21 2017 Ylöjärvi
5 Suomen lippu Rouhiainen, JereJere Rouhiainen P L 20 2017+1 Tampere
9 Suomen lippu Salonen, AleksiAleksi Salonen P R 23 2016 Muurame
6 Suomen lippu Saravo, PekkaPekka Saravo P L 36 2016+1 Rovaniemi
19 Suomen lippu Savinainen, Veli-MattiVeli-Matti Savinainen LH L 30 2017 Espoo

Muokkaa kokoonpanoa


Tappara lämmittelee ennen HIFK-ottelua helmikuussa 2008.

Valmentajat 2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan jäädytetyt pelinumerot

Tappara on jäädyttänyt viiden entisen pelaajansa numeron.

[24]

Seuran muut tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenit SM-liigassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tappara-laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan maalilauluna on ollut noin vuodesta 1986 lähtien itävaltalaisen Opus-yhtyeen ”Live is Life”. Sen taustasta on kaksi erilaista tarinaa. Toisen mukaan se olisi omistettu vuonna 1986 kuolleelle Tappara-huoltajalle, jonka valinta kappale olisi ollut. Sen sijaan 1990-luvun puolivälissä kotiin jaetuissa Tappara-lehdissä sanottiin, että sekä Ilves että Tappara aikoivat ottaa ”Live Is Lifen” maalilaulukseen 1980-luvun loppupuolella. Ilves ilmoitti ottavansa sen maalilaulukseen, mikäli kappaletta ei soitettaisi Tapparan elokuisessa harjoitusottelussa Neuvostoliiton maajoukkuetta vastaan. Kahden erän jälkeen Neuvostoliitto johti 9–0, ja tilanteesta huolestuneena ”Live Is Lifea” soitettiin erätauolla, jotta Ilves ei pääsisi ottamaan kappaletta itselleen. Lopulta ottelun lopulla Tappara onnistui maalinteossa. Tästä hetkestä lähtien ”Live Is Life” on ollut Tapparan maalilaulu.[25]

Muita Tapparasta tehtyjä lauluja ovat Juha VainionTappara on terästä”, Popedan ”Mää ja Tapparan mies”, Jösse Järvenpään ”Tää on Tappara”, Aurinkosirkuksen ”Tappara on”, Cardiantin "Kirves rinnassa" sekä Ilkka Vainion "Tapparasta Tärähtää". Myös Tappara-pelaaja Olli Palolan "Zambonilta Vasemmalle" on Tapparan nimikkobiisi. Keväällä 2016 Mansesteri julkaisi kappaleen "Saravon Pekka", joka kertoo Tappara ikoni Pekka Saravosta

Jäähallin äänimiehet vastasivat Tapparan kotiottelujen musiikista kevääseen 2002 asti. Sen jälkeen Tappara palkkasi Ilveksen esimerkkiä seuraten ammatti-DJ:t.[25]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapparan kotiotteluiden kuuluttajana toimii Petri Kääriäinen.

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[1][2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suikki, Reijo (vt. päätoimittaja): Jääkiekkokirja 2002–2003. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 952-469-002-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tappara on Suomen mestari 2016! SM-liiga. Viitattu 27.4.2016.
  2. a b Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat SM-liiga. Viitattu 28.4.2016.
  3. a b c d Ei enää hopeaa! yle.fi. YLE Urheilu. Viitattu 28.4.2016.
  4. a b Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! Ilta-Sanomat. Viitattu 28.4.2016.
  5. a b Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV3. Viitattu 28.4.2016.
  6. a b c d e f Tappara Liiga.fi. SM-liiga. Viitattu 27.4.2016.
  7. Maratontaulukko
  8. a b c d e Tappara Online: Historia tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  9. Kausikertomus 1942-43 tappari.fi. Tamhockey oy. Viitattu 11.10.2009.
  10. 27.1.1943: Tarmo-TBK 0–1 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  11. a b Suikki, Reijo; s. 179
  12. Kausikertomus 1945-46 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  13. Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  14. Kausikertomus 1953-54 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  15. Kausikertomus 1952-53 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 11.10.2009.
  16. Kausikertomus 1955-56 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  17. a b c d e f Suikki, Reijo; s. 180
  18. a b Kausikertomus 1956-57 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  19. a b Kausikertomus 1957-58 tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  20. 20.2.1958 Tappara–Ilves tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 8.11.2009.
  21. Joukkue Tappara.fi.
  22. http://www.eliteprospects.com/team.php?team=47 Tappara EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  23. https://www.liigaporssi.fi/sm-liiga/sairaslista
  24. Tappara – Jäädytetyt pelinumerot Tappara.fi. Viitattu 9.3.2014.
  25. a b Jäähallimusiikit: Tappara Jäähallimusiikot. Viitattu 19.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tappara.