JYP

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”JyP” ohjaa tänne. JyP on myös aikaisemman urheiluseuran Jyväskylän Palloilijoiden lyhenne. Lisää merkityksiä täsmennyssivulla.
JYP
JYPin logo.svg
Perustettu 1923
1977 JYP
1999 JYP Jyväskylä Oy
Entiset nimet JyP HT
19771997[1]
Kaupunki Suomi Jyväskylä, Suomi
Kotiareena LähiTapiola Areena[2]
– kapasiteetti 4 437
Sarja SM-liiga
Värit               
JYP Uniform.png
Toimitusjohtaja Suomi Risto Korpela
Puheenjohtaja Suomi Jukka Seppänen
Päävalmentaja Suomi Jukka Rautakorpi
Kapteeni Viro Robert Rooba
Yhteistyöseurat KeuPa HT (Mestis)[3]
Boston Bruins (NHL)[4]
Media Keskisuomalainen
Radio City
SM-mitalit
Kultaa 2 (2009,[5] 2012[6])
Hopeaa 2 (1989, 1992)[7]
Pronssia 5 (1993, 2010, 2013, 2015, 2017)

JYP (aik. JyP ja JyP HT) on vuonna 1923[8] perustettu jyväskyläläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa jääkiekon SM-liigassa. Alun perin seura oli Jyväskylän Palloilijoiden jääkiekko-osasto, kunnes vuonna 1977 se irrottautui itsenäiseksi seurakseen nimellä JyP HT. JYPin omistaa vuonna 1999 perustettu JYP Jyväskylä Oy. Seuran kotihalli on LähiTapiola Areena,[2] joka paremmin tunnetaan nimellä Hippos.[9] Hallin yleisökapasiteetti on 4 437. JYP on kevään 2009 sekä 2012 Suomen mestari, European Trophyn mestari 2013 ja Mestarien liigan voittaja vuodelta 2018. JYP on saavuttanut myös naisten Suomen-mestaruuden vuosina 1997, 1998 ja 2016.

Kauden 2018–2019 alussa joukkueen pelaajabudjetti oli 2,4 miljoonaa ja liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa.[10] Seuran toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 lähtien Risto Korpela.[11][12] Hallituksen puheenjohtaja on Jukka Seppänen.[10] Hän on toiminut JYPin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana yhteensä parikymmentä vuotta.[10] Aiemmin hän oli koko JYPin suurin yksittäinen omistaja.[10]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1923 Jyväskylään perustettiin urheiluseura Jyväskylän Palloilijat eli JyP, mistä on lähtöisin myös seuran nykyinen nimi. JyP:n lajeina olivat tuolloin jalkapallo, pesäpallo ja jääpallo. Myöhemmin lajivalikoimaan tuli myös koripallo. Jääkiekko tuli seuran lajivalikoimaan vuonna 1947.[13]

Jääkiekkotoiminnan aikana nimi JyP on kuitenkin tarkoittanut lyhennettä sanoista Jyväskylän Pallo.[14][15]

Vuonna 1977 Jyväskylän Palloilijoiden jalkapallo- ja jääkiekkojaostot kuitenkin erkanivat toisistaan. Tuolloin syntyivät JyP HT, jossa HT tulee sanoista Hockey Team, ja jalkapallon puolella JyP-77 eli nykyinen JJK. Vuodesta 1997 lähtien jääkiekkoseuran nimi on kirjoitettu virallisesti kokonaan isolla kirjaimilla eli JYP. Tuolloin myös pääte HT putosi pois seuran nimestä.

Yleisimmät lempinimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueesta käytetään puhekielessä yleisesti nimityksiä Jyppi[16], Jypi[17][18][19] ja toisinaan nykyisen tunnuksen mukaan Hurrikaani[20]. Kannattajat saattavat käyttää joukkueesta edelleen myös sen vanhaa nimeä, joskus jopa iskulauseineen JyP HT – No Smoking Team.[21] Seuran kannattajat saattavat taas viitata kotikaupunkiinsa nimellä Jypinkylä.[22] Alkunsa nimi on saanut jyväskyläläiseltä FP-rapryhmältä ja sen JYP- ja urheiluaiheisista Jypinkylä-kappaleista.[23] FP:n eli Fyysisen preesensin Jypinkylä II -musiikkivideolla esiintyvät myös videon julkaisun aikaan JYPissä pelanneet Jonne Virtanen, Harri Pesonen ja muita JYP-pelaajia.[23][24] Jypinkylä-kappaleita soitetaan usein JYPin kotipeleissä.[23]

Joukkueesta on myös käytetty muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa nimitystä Juntit[25] ja Jyväjemmarit[26]. Siihen, että seura mielletään maaseutumaisen paikkakunnan seuraksi muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa saattaa vaikuttaa myös traktorivalmistaja Valtran toimiminen JYPin pääyhteistyökumppanina. Valtra ja sen entinen nimi Valmet, kuten myös Traktorit ovat JYPin epävirallisia nimiä muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa.[27]

Kaudet 1985–1988: Ensimmäiset liigakaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ari-Pekka Siekkinen pelasi JYPissä vuodet 1984–1996 ja 2000–2001. Hän on seuran liigahistoriassa eniten otteluita pelannut maalivahti, ja urheilu-urallaan Siekkinen voitti kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin. 22. marraskuuta 2013 JYP jäädytti Siekkisen pelipaidan ja -numeron. Kuva on otettu lokakuussa 2013.[28][29]

JyP HT nousi jääkiekon 1. divisioonasta SM-liigaan syksyksi 1985.[7] Ensimmäisellä kaudellaan pääsarjatasolla JyP HT taisteli kauden loppuun asti pudotuspelipaikasta jääden kuitenkin lopulta viidennelle sijalle ja näin pudotuspelien ulkopuolelle.

Seuraavalla kaudella jyväskyläläisten odotettiinkin pääsevän mukaan pudotuspeleihin, mutta tuloksena oli 7. sija, ja joukkue jäi ulos mitalipeleistä. Jyväskyläläisten valmentajana toimi tuolloin Erkka Westerlund, joka aloitti kaudella 1987–88 jo kolmannen kautensa JyP HT:n valmentajana, kunnes tuli erotetuksi odotuksiin nähden vaisun alkukauden johdosta. Loppukauden 1987–88 hänen tilallaan valmensi Antero Lehtonen, mutta joukkue ei valmentajavaihdoksesta huolimatta yltänyt pudotuspeleihin.

Kaudet 1988–1994: Kiekkohurmoksen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 1988–89 joukkueen valmentajaksi palkattiin Hannu Aravirta. Tulosta tuli jo Aravirran ensimmäisellä kaudella, ja sensaatiomaisesti keväällä 1989 Keski-Suomessa juhlittiin hopeaa.[7] Aravirta jatkoi joukkueen valmentajana kevääseen 1993 asti, jolloin JyP voitti pronssia. Hopeaa joukkue saavutti vuonna 1992[7]. Pronssiotteluun jyväskyläläiset ylsivät myös kaudella 1990–91, häviten kuitenkin HPK:lle.

1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku olivat Jyväskylässä todellista menestysaikaa, kun kaupunki oli noussut valtakunnan jääkiekkoeliittiin. Jyväskylässä puhuttiin "JYP-hurmoksesta". JyP HT saavutti tuona aikana kolme SM-mitalia. Lisäksi se voitti runkosarjan keväällä 1992[30].

Kaudet 1994–2007: Kamppailu suurempia seuroja vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aravirran viimeisen kauden jälkeen keväällä 1994 ja 1995 JyP HT:n pelit päättyivät puolivälieriin ja tuloksena oli 5. sija. Kaudella 1995–1996 JyP oli jopa vaarassa joutua liigakarsintoihin. JyP HT päätyi toisen kerran SM-liigahistoriansa aikana erottamaan päävalmentajansa. Kari Savolaisen tilalle palkattiin kevään ajaksi Hannu Jortikka, mutta pudotuspelipaikka jäi saavuttamatta Jypin päätyessä 10. sijalle välttäen kuitenkin karsinnat.

Seuraavalla kaudella Jyväskylässä valmentajana aloitti Pekka Tapani, ja Jyväskylässä pelattiin taas pudotuspelejä. Seuraavilla kausilla JYP kuitenkin jäi pudotuspelien ulkopuolelle, ja Tapanista tuli JYPin kolmas kesken kauden erotettu päävalmentaja. Hänen tilalleen tuli Mika Saarinen, jonka johdolla JYP pääsi kertaalleen pudotuspeihin, mutta muuten seuran oli tyydyttävä heikompiin sijoituksiin.

Vuonna 1999 huomiota sai, kun JYPin pelaajat istuivat lisähappinaamarit päällä vaihtoaitiossa.[31]

Keskikokoisen liigapaikkakunnan Jyväskylän joukkueen ansiolistaan kuuluu kuitenkin se, että se ei ole kahden vuosikymmenen aikana joutunut kertaakaan karsimaan sarjapaikastaan. Kun Matti Alatalo valmensi joukkuetta kausilla 2002–2007 jyväskyläläiset pelasivat voimavaroihinsa nähden hyviä kausia. Vuosi toisensa jälkeen JYPiä veikkailtiin sarjan häntäpäähän, mutta jokaisella kaudella joukkue taisteli pudotuspelipaikoista. Keväällä 2003 JYP pääsi runkosarjan 6. sijallaan suoraan pudotuspeleihin. Seuran budjetti oli monena vuonna sarjan pienimpiä, mutta Alatalon aikakaudella JYP pelasi pudotuspeleissä joka vuosi lukuun ottamatta kevättä 2007.

JYPin joukkueelle tunnusomaista on vahva kotimaisuusaste, eikä seurassa 1990-luvun lopulta 2000-luvun alkupuolelle ollut valtakunnallisesti tunnettuja kotimaisiakaan pelaajia. JYP toimi usein pelaajien kasvattajaseurana ja ponnahduslautana, josta pelaajat siirtyivät JYPiä isompiin seuroihin. JYPissä pelaavia maajoukkuemiehiä ei Aravirran kauden jälkeen juuri nähty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. JYPissä liigan parhaimmistoon nousseet pelaajat siirtyivät myöhemmin seuroihin, jotka maksoivat JYPiä enemmän palkkaa. JYPin pelaajabudjetti oli syksyyn 2007 asti aina yksi liigan pienimmistä.

Kausi 2007–2008 ja uusi alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo vuoden 2004 keväällä JYP julkisti niin sanotun Missio 2007:n, joka tarkoitti sitä, että JYP tavoitteli pelaavansa mitaleista viimeistään kolmen vuoden kuluttua Missio 2007:n julkistamisesta.[32] Missio 2007 oli määrä toteuttaa rakentamalla yhtenäinen joukkue nuorista lupauksista. Tavoite ei kuitenkaan onnistunut, koska Jyväskylässä huipulle nousseet pelaajat menivät muihin seuroihin JYPin pienen palkkabudjetin ja joukkueen heikon menestyksen vuoksi. Joukkueen rakentaminen pienillä voimavaroilla osoittautui miltei mahdottomaksi tehtäväksi.

Yritysmaailman tuki joukkueen rakentamiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2007 aikana Jyväskylässä päätettiin aloittaa mestaruusjoukkueen raketaminen osin myös yritysmaailman tuella. JYP palkkasi valmentajakseen Mestiksessä menestyneen Risto Dufvan. Maalivahteja joukkueeseen tuli valmentamaan Ari-Pekka Siekkinen. Useat Keski-Suomen yritysmaailman edustajat lähtivät tukemaan JYPin toimintaa. Kaikkien hankkeen toimijoiden yhteinen tavoite oli palauttaa Jyväskylä toden teolla maan kiekkoiluhuipulle ja palauttaa kaupunkiin JYP-hurmos. Yritysten tuki mahdollisti aikaisempaa isomman pelaajabudjetin ja aivan uudenlaisen panostuksen joukkueen kokoonpanoon. JYPiin saatiin hankittua menestyneitä pelaajia SM-liigassa pelanneiden pelaajien lisäksi Pohjois-Amerikasta. Joukkueeseen saatiin NHL-liigaan pääsyä yrittänyt Tuomas Pihlman sekä amerikansuomalaiset Helmisen veljekset Dwight Helminen ja Lars Helminen. Eniten työtä nähtiin Jarkko Immosen saamiseksi joukkueeseen. Immonen oli haluttu pelaaja koko SM-liigassa, koska kesän 2007 aikana alkoi käydä selväksi, että hän ei jatka NHL:ssä, vaan on palaamassa Eurooppaan. Niinpä yritysmaailman edustajat päättivät ryhtyä toimeen Immosen saamiseksi joukkueeseen. Immosen arvokas sopimus nosti joukkueen budjettia entisestään, mutta lisäsi kiinnostusta joukkuetta kohtaan sekä paransi entisestäänkin kovaa hyökkääjistöä. Pitkästä aikaa Jyväskylässä pelasi hyökkääjä, joka taisteli pistepörssin voitosta ja pelaisi maajoukkueen vahvuudessa. Suuret panostukset toivat jyväskyläläisille toivottua valtakunnallista medianäkyvyyttä ja uskoa keskikokoisen paikkakunnan mahdollisuuksiin menestyä kaupallistuneessa SM-liigassa. Jyväskylään otettiin myös useita nuoria lupauksia, joiden varaan menestystä oli tarkoitus rakentaa.

Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinuhe Wallinheimo edusti JYPiä vuosina 1989–1992 ja 2004–2010.[33] Kaudella 2008–2009 hän voitti sekä suomenmestaruuden että Jari Kurri -palkinnon. Urheilu-uransa jälkeen hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien.[34]

JYPin kausi 2007–08 meni hyvin, ja se sai 56 ottelussa 101 pistettä ja sijoittui viidenneksi runkosarjassa ansaiten suoran pudotuspelipaikan. Keväällä Jyväskylässä oltiin vaikean tilanteen edessä, sillä joukkueen selkeä ykkösmaalivahti Sinuhe Wallinheimo oli saanut tarjouksen KHL-liigasta. Pienenä joukkueena JYPin oli päästettävä Wallinheimo lähtemään KHL:-liigaan. Lähtö takasi JYPille rahaa siirtokorvauksina ja palkkasäästönä, mutta toisaalta Wallinheimolle mahdollisuuden pelata vielä kerran urallaan ulkomailla. Tulevaisuutta ajatellen ratkaisu oli järkevä, mutta kevään mahdollisia mitalipelejä ajatellen haastava. JYP ylsi 5. sijalle runkosarjassa jääden neljännestä tilasta ja kotiedusta vain kolme pistettä. JYP kohtasi puolivälierissä Tapparan, mutta jyväskyläläisten kohtalona oli karsiutua välieristä häviten ottelusarjan voitoin 2–4. Ykkösmaalivahdiksi kesken kauden noussut Pekka Tuokkola sai kevään aikana harjoitusta paitsi pudotuspeleistä myös tärkeää kokemusta jatkoa ajatellen. Joukkue ei kaatunut maalivahtipeliin Wallinheimon lähdöstä huolimatta, vaikka mediassa paljon puhuttiinkin "mitalin hinnasta".

2008–2018: Menestyksen vuosikymmen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synergia-areenan sisätilat uudistuivat vuonna 2009 perusteellisen remontoinnin ansiosta.

Kaudelle 2008–2009 joukkueeseen panostettiin halliremontin myötä entistä enemmän. Joukkueeseen liittyivät uusina pelaajina muiden muassa Jani Tuppurainen, Kalle Koskinen, Jyrki Välivaara sekä Olli Malmivaara. Myös nuoria pelaajia nostettiin joukkueeseen rohkeasti ja farmiseura D-teamin kanssa solmittu yhteistyö mahdollisti pelaajien kierrätykseen joukkueiden välillä. Pitkästä aikaa JYP kiinnosti paitsi uusia pelaajia, myös paluumuuttajia, joista Välivaara ja Koskinen olivat esimerkkejä. JYP varmisti kauden 2008–2009 runkosarjan voiton toiseksi viimeisellä kierroksella 3. maaliskuuta voitettuaan Ilveksen Tampereella 2–7. Edellisen kerran JYP voitti runkosarjan 17 vuotta aiemmin vuonna 1992. JYP oli lopulta 17 vuoden tauon jälkeen loppuotteluissa Oulun Kärppiä vastaan. JYP voitti Kärpät otteluvoitoin 4–0 ja saavutti ensimmäisen mestaruutensa. JYP oli ensimmäinen joukkue, joka voitti paras seitsemästä -järjestelmällä pelatun loppuottelusarjan häviämättä otteluakaan. Mestaruuskauden tärkeimpiä lenkkejä olivat VIP-ketjuksi kutsuttu Antti Virtanen-Jarkko Immonen-Tuomas Pihlman ja torjuntavastuuta tasaisesti saanut maalivahtikaksikko Wallinheimo ja Tuokkola. Wallinheimo ja Tuokkola jakoivat pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon. Immonen lähti kauden päätteeksi KHL:ään.[35]

Runkosarjan kolmena edelliskautena voittanut JYP palkkasi päävalmentajakseen Jyrki Ahon syyskuussa 2011 ja oli runkosarjan neljäs.[36] Nimitystä seuranneella kaudella 2011–2012 jyväskyläläisjoukkue saavutti seurahistoriansa toisen mestaruuden voittamalla Pelicansin loppuottelusarjassa 4–1.[37] Edelliskaudella JYPiin takaisin tullut kapteeni Éric Perrin teki Suomen-mestaruuden ratkaisseen maalin jatkoerässä.[38]

Kauden 2013–2014 alussa päävalmentajaksi nimettiin aiemmin Jyrki Ahon apuvalmentajana toiminut Marko Virtanen. Joulukuussa 2013 JYP voitti Berliinissä pelatussa European Trophyn loppuottelussa ruotsalaisen Färjestad BK:n 2–1 ja saavutti näin historiaan jääneen turnauksen mestaruuden ainoana suomalaisjoukkueena.[39] JYPin Tuomas Tarkki valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.[40]

Kauden 2016–2017 jälkeen JYP aloitti kauden mittaisen yhteistyön Mestis-seura KeuPa HT:n kanssa ja laukkautti kokonaan JYP-Akatemian toiminnan.[41] Kaudella 2017–2018 JYP oli neljättä peräkkäistä kertaa mukana Mestarien liigassa. Joukkue selvisi pudotuspeleihin tulemalla alkulohkossaan toiseksi EV Zugin jälkeen.[42] CHL:n ensimmäisellä pudotuspelikierroksella JYP voitti Tampereen Tapparan ja puolivälierissä Kometa Brnon. JYP eteni Växjö Lakersia vastaan pelattavaan loppuotteluun voittamalla tšekkiläisen HC Ocelaři Třinecin välierässä voittolaukauskilpailussa. Ratkaisevan maalin teki joukkueeseen edellisenä syksynä palannut Jarkko Immonen.[43] JYP voitti Ruotsissa pelatussa loppuottelussa Lakersin 2–0 Joonas Nättisen ja Janne Kolehmaisen maaleilla. Nollapelin pelannut Juho Olkinuora valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi. Kauden päätyttyä JYP palkittiin CHL-mestaruuden johdosta Suomen Jääkiekkoliiton ojentamalla Kalen Kannulla.[44][45]

2018–: Marko Virtasen irtisanominen, SM-liigan keskikastiin ja talousvaikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestarien liigan voitosta huolimatta kolme vuotta JYPin päävalmentajana toiminut Virtanen vapautettiin tehtävistään tavoitteisiin nähden heikkojen tulosten myötä.[46][47] Virtasen aikakaudella JYP saavutti SM-pronssia keväällä 2015 ja 2017.[48] 35-vuotias Lauri Merikivi nimitettiin hänen seuraajakseen kolmivuotisella sopimuksella. Merikivi oli edelliset kaudet valmentanut JYPin A-nuoria.[49] Merikiven aikana JYP kuitenkin jämähti sarjataulukon häntäpäähän, ja hänet erotettiin avauskaudellaan tammikuussa 2019 JYPin ollessa sarjassa 12. sijalla. Merikiven korvaajaksi palkattiin entinen JYPin valmentaja Risto Dufva.[50] Risto Dufvan valmennuksessa JYP nousi runkosarjassa sijalle kymmenen, yhden pisteen Vaasan Sportia edelle. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella JYP kuitenkin putosi Rauman Lukolle. Samalla myös päättyi kaudelle 2018–2019 JYPiin paluun tehneen Eric Perrinin pelaajaura.[51]

JYP tiedotti nopeasti kauden 2018–2019 jälkeen, että joukkueen uudeksi päävalmentajaksi oli valittu Pekka Tirkkonen kaksivuotisella sopimuksella. Samalla tiedotettiin, että apuvalmentajaksi on valittu Tirkkosen kanssa SaiPassa apuvalmentaja toiminut Ari Santanen.[52] Kausi 2019–2020 kuitenkin keskeytettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, minkä vuoksi runkosarjan viimeinen kierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta.[53] Runkosarjan päättyessä JYP oli sarjan kahdeksannella sijalla.[54]

Talousvaikeudet ja pelilliset ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2020 JYP lomautti määräaikaisesti valmentajansa sekä sopi palkkaleikkauksista pelaajien kanssa.[55] Kaudelle 2020–2021 JYPin pelaajabudjetti pieneni 400 000:llä eurolla.[56] Taloudellista asemaa heikensivät koronvaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset yleisömääriin ja kuluneina vuosina tehdyt virheet seuran päätöksenteossa.[57][58] Näiden tekijöiden johdosta JYP joutui aloittamaan jo toiset YT-neuvottelut,[59] joiden lopputuloksena JYP leikkasi toistamiseen pelaajien palkkoja ja lomautti sekä Tirkkosen että Santasen.[60]

Kauden aikana JYP rikkoi tappioputkiennätyksensä häviämällä kymmenen ottelua yhteen putkeen vuoden 2021 alussa.[61][62] Joukkue ei ollut koskaan aikaisemmin hävinnyt niin montaa ottelua, eli 34, kauden aikana. 1980-luvulta lähtien tarkasteltuna se myös sivusi kauden 1999–2000 ennätystään päästettyjen maalien määrässä, joita oli 211 kappaletta. 1990-luvulta alkaen laskettuna joukkue on saavuttanut yhtä vähän kolmen pisteen voittoja vain kausilla 1995–1996 ja 1999–2000, eli 13 kappaletta. Joukkue saavutti jatkoajalle edenneistä otteluista vain neljä pistettä. 2010-luvulta lähtien tarkasteltuna se on saanut yhtä vähän jatkoaikapisteitä vain kausilla 2010–2011 ja 2017–2018. 2010-luvulta alkaen laskettuna JYP ei ole myöskään koskaan tehnyt kauden aikana vain 139 maalia tai saavuttanut yhtä vähän otteluista myönnettäviä pisteitä (55). Kotiotteluittensa osalta joukkue sivusi myös ennätystään, sillä JYP ei ole koskaan saavuttanut yhtä vähän kotivoittoja kuin kausilla 2020–2021 ja 2000–2001, eli 17 kappaletta. Joukkue löi myös ennätyksensä jatkoajalle tai voittolaukauskilpailuun edenneistä kotiotteluidensa osalta, joista se ei saavuttanut yhtään pistettä. 2000-luvulla JYP on saanut yhtä vähän kotiotteluistaan täysiä kolmen pisteen voittoja kauden 2020–2021 lisäksi vain kausilla 2000–2001 ja 2006–2007, eli yhdeksän kappaletta. Joukkue eli ollut koskaan 2000-luvulla saavuttanut yhtä vähän kolmen pisteen vierasvoittoja, joita se sai neljä. 2010-luvulta lähtien tarkasteltuna se löi myös vierastappioennätyksensä, joita kertyi 17.[63]

Ensimmäistä kertaa liigahistoriassaan JYP jäikin runkosarjassa viimeiselle sijalle. Seurahistorian tehokkain puolustaja Mikko Kalteva ja toiseksi eniten otteluita pelannut hyökkääjä Ossi Louhivaara päättivät ammattilaisuransa ”romahdukseksi” kuvattuun kauteen.[64][65] Edustusjoukkueen kaikkien aikojen paras pistemies Jani Tuppurainen ja Immonen, joka oli muutamaa kuukautta aiemmin äänestetty seurahistorian parhaaksi pelaajaksi, siirtyivät Mikkelin Jukureihin.[64] Päävalmentaja vaihtui Jukka Ahvenjärveen.[66]

Seuraavalla kaudella 2021–2022 JYP oli marraskuun puolivälissä sarjataulukon 14. sijalla, kun se oli joutunut 9 ottelun tappioputkeen. Yhdeksäs tappio oli samalla JYPin suurinumeroisin kotitappio. JYP hävisi tuon ottelun Oulun Kärppiä vastaan 1–10, mikä johti Jukka Ahvenjärven julkiseen anteeksipyyntöön seuran kannattajille.[67] JYP hävisi myös seuraavan ottelunsa ja sivusi näin ollen edellisellä kaudella syntynyttä tappioputkiennätystään.[68] Joulukuussa Yle Urheilu kommentoi, että sen saamien tietojen mukaan seuran ongelmat ulottuvat myös joukkueen ulkopuolelle. Yle Urheilulle oli kerrottu seuran sisäpiiristä, että organisaatiossa oli työuupuneita ihmisiä, koska työntekijöitä oli liian vähän työhön nähden. Työntekijöiden määrä vastasi Mestis-joukkueen työntekijöiden määrää. Lisäksi Yle Urheilu arvioi, että joukkueessa ei enää ole johtajuutta koska pitkän uran tehneet Tuppurainen ja Immonen siirtyivät edellisen kauden lopuksi Jukureihin. Yle Urheilu totesi, että joukkueen johtajien puutetta alleviivasi jo ennen kauden alkua JYPin kapteenin valinta, Jan Scotka. Tšekkipuolustajan valinta ei Yle Urheilun tietojen mukaan miellyttänyt kaikkia joukkueen pelaajia. Ulkomaalaispelaaja nostetaankin harvoin joukkueen kapteeniksi, ja erityisen harvoin ensimmäisellä liigakaudellaan.[69] Helmikuussa 2022 uutisoitiin, että Jukka Ahvenjärvi ei jatka JYPin päävalmentajana kauden jälkeen, sillä JYP ei käytä 1+1-vuotisen optiota. Uuden valmentajan on määrä tulla seuran ulkopuolelta, eikä hän näin ollen tule ole olemaan Ahvenjärven apuvalmentaja Juha Juujärvi.[70] Kauden päätteeksi JYP jäi runkosarjan 13. sijalle sivuten edellisen kauden 34 ottelun tappioennätystä ja rikkomalla päästettyjen maalien ennätyksensä päästäen 221 maalia. 2010-luvulta alkaen laskettuna JYP sivusi edellisellä kaudella tekemäänsä ennätystä tehden vain 139 maalia kauden aikana.[71]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

No Smoking Team oli 1980- ja 1990-luvulla JYPin tunnuksessa ja pelipaidoissa esiintyvä iskulause. Se oli osa tupakanvastaista kampanjaa. Tunnuslause on jäänyt jääkiekkoa seuraavien mieliin, sillä JYPin yhtenä lempinimenä oli edelleen 2020-luvun alussa No Smoking Team.[27]

Vuonna 2014 JYPin silloinen toimitusjohtaja, Kari Tyni, kertoi nykyisen tunnuksen olevan arvokas osa JYPin brändiä. Hänen mukaansa tunnus yhdistettiin ja yhdistetään edelleen vahvasti Keski-Suomeen.[72] JYPin värit ovat samat kuin Keski-Suomen maakuntaviirissä, mutta tunnuksessa valkoinen on korvattu harmaalla.

Pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYP on pelannut paljolti kotimaisin avuin, mutta se on toisinaan onnistunut hankkimaan laadukkaitakin ulkomaalaisvahvistuksia joukkueeseensa.kenen mukaan? Vuoteen 2007 asti JYP ei pienenä joukkueena pystynyt kilpailemaan suurempia seuroja vastaan pelaajapalkkioissa, joten monet huippunimet jäivät JYPiltä saamatta. Sen täytyikin keskittyä lähinnä kasvattajan rooliin sekä ottamaan joukkueeseensa sellaisia pelaajia, jotka eivät vastuuta muualla saaneet. Monet pelaajat kuitenkin kehityttyään lähtivät muihin joukkueisiin.

JYPin etuna on usein ollut se, että sitä isommissa joukkueissa pimentoon jääneet pelaajat ovat lyöneet itsensä läpi pelatessaan Jyväskylässä. Tällaisista pelaajista esimerkkejä on monia, kuten Jarkko Immonen, Antti Virtanen, Ville Mäntymaa, Pekka Tuokkola ja Markus Hännikäinen.

Syksyllä 2007 tehdyn ison muutoksen jälkeen JYP on houkutellut paitsi uusia pelaajia kasvamaan, myös todellisia huippupelaajia. Myös aiemmin Jyväskylästä lähteneet pelaajat ovat toisinaan palanneet Jyväskylään, kuten Tuomas Pihlman.

Ari-Pekka Siekkisen lopetettua maalivahdinuransa ja tultuaan JYPin maalivahtivalmentajaksi on Jyväskylä alkanut tuottaa laadukkaita maalivahteja. Jyväskylässä ovat pelanneet muiden muassa Mika Lehto, Tero Leinonen, Ari Ahonen, Aleksis Ahlqvist, Tommi Nikkilä ja Tommi Satosaari.

Nykyään JYP on panostanut pelaajabudjetteihin valtavasti. Se huomattiin jo kaudella 2007. Ei voida enää puhua omista kasvattipelaajista, koska JYP on alkanut ostaa huippupelaajia muista joukkueista, kuten Jani Tuppuraisen KalPasta ja Vili Sopasen Pelicansista. Jopa maajoukkuetasoiset pelaajat, kuten Antti Pihlström siirtyvät JYPiin pelaamaan. JYPin juniorityö tuottaa edelleen hedelmää. JYPin tunnetuista nimistä esimerkiksi JP Hytönen, Harri Pesonen ja Sami Vatanen ovat JYPin omia kasvatteja. JYPin kasvateista Jyri Marttinen pelasi SM-liigassa, ja moni Jyväskylässä kasvanut pelaa nykyisin ulkomailla, kuten Sami Vatanen. Ville Mäntymaa kasvoi JYPissä maajoukkuetason puolustajaksi ja siirtyi JYPistä Ruotsiin. Samoin Jarkko Immonen joka siirtyi JYPistä KHL-liigaan. JYPissä pelaajia houkuttelevana etuna oli myös se että syksystä 2008 kevääseen 2010 asti JYPin päävalmentaja toimi myös maajoukkueen kakkosvalmentajana.

Kapteenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[73][74]


JYPistä NHL:ään varatut pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot ja JYP Hall of Fame[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYP Hall of Fame[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYP avasi kunniagallerian 3. helmikuuta 2018 Kalevan Palloa vastaan pelatun ottelun yhteydessä. Tuolloin seura nimesi Hall of Fameen ensimmäisinä niminä jo jäädytettyjen pelinumeroiden lisäksi kuusi henkeä.[77] Myöhemmin Hall of Fameen on lisätty muitakin henkilöitä.

  • 1. Urpo Helkovaara, joka oli seuran toimitusjohtajana vuosina 1981–1989
  • 2. Sirkka-Liisa Korhonen, joka on työskennellyt seuran toimistopäällikkönä
  • 3. Antti Virtanen
  • 4. Tuomas Pihlman
  • 5. Sinuhe Wallinheimo
  • 6. Jari Jääskeläinen
  • 7. Heikki Parkkinen, joka toimi useita vuosia kaksilajiseura Jyväskylä Palloilijat ry:n (JyP) jääkiekkojaoston puheenjohtajana
  • 8. Jari Lindroos
  • 9. Jyrki Välivaara
  • 10. Seppo Rantanen, joka on jyväskyläläisen jääkiekkoilun pioneeri. Rantanen pelasi 1950–1960-luvuilla puolustajana ja toimi myöhemmin juniorivalmentajana. Rantanen pelasi JYPissä 16 kautta ja oli vuonna 1964 nostamassa seuraa silloiseen Suomi-sarjaan, nykyiseen Mestikseen. Valmennusurallaan hän saavutti JYPin ensimmäinen SM-mitalin E-junioreissa vuonna 1972 sekä Suomen mestaruudet C- ja B-junioreissa.
  • 11. Eila Pynnönen, joka oli JYPin ensimmäinen kioskiemäntä ja joka hoiti kioskitoimintaa vapaaehtoisena tekojääajoista aina 1990-luvun jäähalliaikaan asti

[78]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueen kausiennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten pisteitä 129 2010–2011 (60)
Eniten voittoja varsinaisilla peliajoilla 39 2010–2011 (60)
Eniten tasapelejä varsinaisilla peliajoilla 19 2018–2019 (60)
Eniten häviöitä varsinaisilla peliajoilla 34 2020–2021 (59)
Eniten tehtyjä maaleja 202 1988–1989 (44)
Eniten päästettyjä maaleja 211 1999–2000 (54) ja 2020–2021 (59)
Pisin tappioputki 10 2020–2021 (59) ja 2021–2022 (60)
Vähiten voittoja varsinaisilla peliajoilla 12 1987–1988 (44)
Vähiten tasapelejä varsinaisilla peliajoilla 1 1985–1986 (36)
Vähiten häviöitä varsinaisilla peliajoilla 10 1991–1992 (44)
Vähiten maaleja 132 1987–1988 (44) ja 1995–1996 (50)
Vähiten päästettyjä maaleja 97 2010–2011 (60)

Suluissa ilmoitettu lukema kertoo runkosarjaotteluiden määrän kulloisellakin kaudella.[79]

Pelaajaennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten otteluita 809 Juha-Pekka Hytönen
Eniten maaleja uralla 176 Risto Kurkinen
Eniten syöttöjä uralla 291 Jani Tuppurainen
Eniten pisteitä uralla 453 Jani Tuppurainen
Eniten rangaistusminuutteja uralla 515 Mika Paananen
Eniten maaleja kaudessa 41 Risto Kurkinen, 1986–1987
Eniten syöttöjä kaudessa 54 Pekka Järvelä, 1986–1987
Eniten pisteitä kaudessa 71 Pekka Järvelä, 1986–1987
Eniten rangaistusminuutteja kaudessa 135 Riku Rahikainen, 2006–2007
Eniten maaleja, puolustaja, kausi 20 Jari Korhonen, 2003–2004
Eniten syöttöjä, puolustaja, kausi 28 Sami Vatanen, 2011–2012
Eniten pisteitä, puolustaja, kausi 42 Sami Vatanen, 2011–2012
Eniten maaleja tulokaskaudella 32 Risto Kurkinen, 1985–1986
Eniten syöttöjä tulokaskaudella 23 Sami Vatanen, 2009–2010
Eniten pisteitä tulokaskaudella 47 Risto Kurkinen, 1985–1986
Eniten maaleja, ottelu 4 Risto Kurkinen, Lukko – JyP HT 2–8, 8.12.1985

Risto Kurkinen, JyP HT – TPS 9–6, 11.1.1987
Risto Kurkinen, JyP HT – HIFK 9–1, 4.2.1990
Lasse Nieminen, JyP HT – Reipas 16–0, 10.12.1992
Tuomas Pihlman, JYP – Kärpät 6–2, 25.10.2001
Antti Virtanen, Kärpät – JYP 3–6, 13.12.2008
Tuomas Pihlman, JYP – Blues 5–4, 17.12.2008
Antti Pihlström, JYP – Kärpät 7–3, 18.1.2011

Eniten syöttöjä, ottelu 6 Pekka Järvelä, JyP HT – Jokerit 7–3, 15.2.1987
Eniten pisteitä, ottelu 6 Pekka Järvelä (0+6), JyP HT – Jokerit 7–3, 15.2.1987

Jari Lindroos (3+3), JyP HT – SaiPa 6–1, 18.10.1990
Marko Virtanen (2+4), JyP HT – Reipas 16–0, 10.12.1992
Antti Virtanen (1+5), Ilves – JYP 2–7, 3.3.2009

Maalivahdit
Eniten pelattuja otteluita uralla 322 Ari-Pekka Siekkinen
Eniten voittoja uralla 148 Ari-Pekka Siekkinen
Eniten nollapelejä uralla 28 Sinuhe Wallinheimo
Eniten voittoja kaudessa 28 Marko Leinonen, 1997–1998
Eniten nollapelejä kaudessa 7 Sinuhe Wallinheimo, 2008–2009

[79]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYP kaudella 2022–2023 n · k · m
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 9. toukokuuta 2021


Valmennus ja huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marko Virtanen toimi JYPin päävalmentajana kaudesta 2013–2014 kauteen 2017–2018 saakka. Hän on seurahistorian pitkäaikaisin päävalmentaja.[80]

Päävalmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1985–1987 Erkka Westerlund
  • 1987–1988 Kauden aloitti Erkka Westerlund, mutta hänet korvasi Antero Lehtonen 2.11.1987.
  • 1988–1993 Hannu Aravirta
  • 1993–1995 Kari Savolainen
  • 1995–1996 Kauden aloitti Kari Savolainen, mutta hänet korvasi Hannu Jortikka 13.12.1995.
  • 1996–1998 Pekka Tapani
  • 1998–1999-kauden aloitti Pekka Tapani, mutta hänet korvasi Mika Saarinen 2.11.1998.
  • 1999–2002 Mika Saarinen

  • 2002–2007 Matti Alatalo
  • 2007–2011 Risto Dufva
  • 2011–2012 Kauden aloitti Risto Dufva, mutta hänet korvasi Jyrki Aho 20.9.2011.
  • 2012–2013 Jyrki Aho
  • 2013–2018 Marko Virtanen
  • 2018–2019 Kauden aloitti Lauri Merikivi, mutta hänet korvasi Risto Dufva.
  • 2019–2020 Pekka Tirkkonen
  • 2020–2021 Kauden aloitti Pekka Tirkkonen, jonka Jussi Tupamäki korvasi 21.10.–27.12.2020 ja jotka korvasi Mikko Viitanen 27.12.2020.
  • 2021–2022 Jukka Ahvenjärvi
  • 2022– Jukka Rautakorpi

[73]

Naisten joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JYPin naisten joukkue perustettiin alun perin nimellä Hockey Cats.[81] JYP Naiset on voittanut naisten Suomen-mestaruuden vuosina 1997, 1998[82] ja 2016. SM-hopeaa se on saanut vuosina 1999, 2013,[82] 2014 ja 2015.[83] JYPin pelaajat ovat saavuttaneet useita arvokisamitaleja naisten maajoukkueessa. Esimerkiksi kevään 2015 MM-pronssijoukkueessa pelasi viisi JYPin pelaajaa: Meeri Räisänen, Jenni Hiirikoski, Rosa Lindstedt, Saila Saari ja Riikka Välilä .[84] Vuonna 2017 JYP ei saanut kootuksi joukkuettaan kasaan, pelaajapulan vuoksi. Usea JYP:n pelaaja lähti Ruotsiin pelaamaan naisten mestaruussarjaa. Paikan otti Rauman Lukko, Naisten Mestiksen voittanut joukkue. JYPin naisjoukkue teki paluun NSML:aan loppukaudella 2020–2021. Se ryhtyi pelaamaan alempaa loppusarjaa.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitusjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2012–2016 Kari Tyni
  • 2016–2018 Aku Vallenius
  • 2018–2019 Kauden aloitti toimitusjohtajana Aku Vallenius, mutta hänet korvasi 9.11.2018 Kari Tyni.
  • 2019– Risto Korpela

[73]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. JYPin historia jypliiga.fi. JYP. Viitattu 12.4.2009.
  2. a b Jyväskylän jäähallin uudeksi nimeksi LähiTapiola Areena JYP Jyväskylä. 21.6.2017. Viitattu 6.8.2017.
  3. JYP ja KeuPa HT aloittavat yhteistyön. JYP-Akatemian toiminta loppuu. jypliiga.fi. 18.4.2017. JYP Jyväskylä Oy. ”JYP ja KeuPa HT ovat solmineet kauden 2017-2018 kattavan yhteistyösopimuksen koskien pelaajaliikennettä sekä markkinoinnillista yhteistyötä.” Viitattu 23.4.2017.
  4. Bruins Enter Partnership with Finnish Club bruins.nhl.com. 8.9.2010. Boston Professional Hockey Association, Inc.. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
  5. JYP jääkiekon Suomen mestari yle.fi. 14.4.2009. Yleisradio Oy. ”Kyseessä oli JYPin seurahistorian ensimmäinen jääkiekon Suomen mestaruus.” Viitattu 30.3.2017.
  6. JYP on Suomen mestari 2012! 23.4.2012. Jääkiekon SM-liiga Oy. ”JYP on voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden 2012.” Viitattu 30.3.2017.
  7. a b c d JYP - Historia jypliiga.fi. Viitattu 19.3.2010.
  8. JYP Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 10.9.2013.
  9. Välivaara ja Malmivaara Synergia-areenalle ksml.fi. 21.4.2008. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 19.3.2010.
  10. a b c d Tiedätkö, kuka vaikuttaa lätkäsuosikkisi taustalla? Yle selvitti kaikkien liigajoukkueiden hallitusten kokoonpanot Yle Uutiset. Viitattu 18.9.2018.
  11. Seppälä, Antti: JYPin toimitusjohtajaksi Risto Korpela, urheilutoimenjohtajaksi Mikko Viitanen yle.fi. 24.4.2019 kello 13.07 (päivitetty kello 18.19). Yleisradio Oy. Viitattu 18.1.2020.
  12. Yhteystiedot jypliiga.fi. JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 18.1.2020.
  13. JYP juniorit - historiaa jypjuniorit.fi. Viitattu 19.3.2010.
  14. Urrio, Risto: Jyväskylä Tunnelmia, s. 89. Kirjakaari, 2014.
  15. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 189. US-Mediat Oy, 1989.
  16. Jyppi on hyvä joukkue, tuumasi Urama ksml.fi. 4.3.2008. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 19.3.2010.
  17. Vesa Rantanen: 120 neliön ero ratkaisee? KalPan ja JYPin välieräsarja on hyvin poikkeuksellista herkkua Ilta-Sanomat. 15.4.2017. Viitattu 10.12.2021.
  18. Blogi: Sitkeä kuin tilliliha Yle Urheilu. 26.4.2012. Viitattu 10.12.2021.
  19. Tyni, Markus: HURRIKAANIN PYÖRTEISSÄ – Tutkimus jääkiekon SM-liigajoukkue JYPin faneista, s. 40. Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos, 2011.
  20. Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. 15. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  21. Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. Liite 1. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  22. Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. 31. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  23. a b c He ovat Jypinkylä II -kappaleen takana Keskisuomalainen. 20.10.2011. Viitattu 10.12.2021.
  24. "Teurastaja" Virtanen ja muut urheilutähdet mukana rap-videolla - katso! www.iltalehti.fi. Viitattu 10.12.2021.
  25. Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. 11. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  26. Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. 38. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  27. a b Virtanen, Sasu: Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet, s. 22. Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta, 2020.
  28. Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab: JYP-suuruus Siekkisen paita nousee kattoon ksml.fi. 4.11.2013. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 11.4.2017.
  29. Lindroos, Jussi: Siekkisen numero jäädytetään tänään - "Juniorina siskot vetivät varusteet pulkalla bussipysäkille" yle.fi. 22.11.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 11.4.2017.
  30. Liiga liiga.fi. Viitattu 9.12.2021.
  31. Kanerva, Juha: Ludvig Borga oli viherpiipertäjä. IS Urheilu, 2010, nro 12.1., s. 9.
  32. JYP pysyy oman tien kulkijana Yle Urheilu. 21.6.2004. Viitattu 9.12.2021.
  33. Sinuhe Wallinheimo The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  34. Sinuhe Wallinheimo. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.4.2017.
  35. Hallitsevan mestarin uudet haasteet Jatkoaika.com. 4.9.2009.
  36. Historiaa tehnyt JYP-luotsi ei paukuttele henkseleitä Keskisuomalainen. 3.4.2012. Viitattu 9.12.2021.
  37. Perrin laukoi JYPin mestariksi mtvuutiset.fi. 23.4.2012. Viitattu 9.12.2021.
  38. Saatsi, Samu: JYP juhlii kultaa – Perrin ratkaisi jännitysnäytelmän jatkoerässä Jatkoaika.com. 23.4.2012 kello 23.59. Jatkoaika ry. Viitattu 18.1.2020.
  39. JYP voitti historiallisen European Trophyn mestaruuden Iltasanomat.fi. 23.12.2013.
  40. Tarkki torjui JYPin European Trophyn voittoon MTV.fi. 22.12.2013. MTV Oy.
  41. JYP ja KeuPa HT aloittavat yhteistyön. JYP-Akatemian toiminta loppuu. jypliiga.fi. 18.4.2017. JYP Jyväskylä Oy. ”JYP ja KeuPa HT ovat solmineet kauden 2017-2018 kattavan yhteistyösopimuksen koskien pelaajaliikennettä sekä markkinoinnillista yhteistyötä. JYP-Akatemian toiminta loppuu.” Viitattu 23.4.2017.
  42. Virtanen, Vinski: TPS:n tie tyssäsi CHL:ssä − JYP ei yltänyt lohkonsa voittoon Jatkoaika.com. 10.10.2017 kello 23.06. Jatkoaika ry. ”Lohkon ykkössijaa tavoitellut JYP jäi toiseksi, kun Zug kaatoi Wienin Capitalsin varsinaisella peliajalla 3−1.” Viitattu 16.2.2018.
  43. Korkalainen, Jere: Hurjaa draamaa välierissä − Immonen johdatti JYPin CHL-finaaliin Jatkoaika.com. 16.1.2018 kello 21.04. Jatkoaika ry. Viitattu 16.2.2018.
  44. Kiekkoväki valitsi: Tässä ovat Liigan parhaat ja liiton palkitsemat 2017–18 Helsingin Uutiset. 3.5.2018 kello 08.49. Etelä-Suomen Media Oy. ”Kalen Kannu (Puheenjohtaja Kalervo Kummolan lahjoittama erikoispalkinto) JYP” Viitattu 3.5.2018.
  45. Seppänen, Antti: Liiga palkitsi kauden 2017–18 parhaat – tässä palkittujen lista liiga.fi. 2.5.2018. Jääkiekon SM-liiga Oy. ”Kalen Kannu JYP” Viitattu 3.5.2018.
  46. Huttunen, Sasha: JYP-pomo kertoo, miksi Marko Virtanen sai potkut - iso päätös tehtiin heti HIFK-tappion jälkeen: ”Tunteisiin menevä juttu” Iltalehti.fi. 31.3.2018 kello 15.37. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 12.5.2018.
  47. Koivunen, Tommi: JYPin päävalmentaja Marko Virtanen potkuistaan IS:lle: ”Euroopan mestaruus ja 5. sija liigassa eivät JYPissä riitä” IS.fi. 31.3.2018 kello 14.54. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 12.5.2018.
  48. Palojärvi, Otto: JYPiltä pääsiäisylläri: Valmentaja sai potkut Uusi Suomi. 31.3.2018 kello 14.59. Alma Talent Oy. ”Virtasen kaudella JYP on saavuttanut pronssia keväällä 2015 ja 2017 ja tänä vuonna JYP voitti Euroopan mestareiden liigan CHL:n mestaruuden.” Viitattu 12.5.2018.
  49. Tuore maailmanmestarivalmentaja Lauri Merikivi on JYPin uusi päävalmentaja jypliiga.fi. 11.5.2018. JYP Jyväskylä Oy. ”JYPin A-nuoria viimeiset kaksi kautta valmentanut ja tänä keväänä U18 MM-kultaa voittanut Lauri Merikivi (35) on JYPin uusi päävalmentaja kolmevuotisella sopimuksella.” Viitattu 12.5.2018.
  50. Merikivelle potkut - Dufva palaa Jyväskylään Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 22.1.2021.
  51. Ilves ja Lukko puolivälieriin, SaiPa ja JYP kesälomalle – Eric Perrin sai syöttöpisteen mittavan uransa viimeisessä vaihdossa yle.fi. Viitattu 22.1.2021.
  52. Pekka Tirkkonen JYPin päävalmentajaksi JYP Jyväskylä. 26.3.2019. Viitattu 22.1.2021.
  53. Jääkiekon SM-liigakausi päättyy välittömästi – pudotuspelejä ei pelata yle.fi. Viitattu 22.1.2021.
  54. JYP leikkasi pelaajien palkkoja – säästää yhteensä yli puoli miljoonaa euroa: ”Onneksi” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.12.2021.
  55. Lisää liigaseuroja palkkaleikkauksiin – JYP lomauttaa valmentajansa www.iltalehti.fi. Viitattu 22.1.2021.
  56. SM-liigan pelaajabudjetit julki – kolmelta seuralta rohkea ratkaisu orastavassa talouskriisissä mtvuutiset.fi. 28.9.2020. Viitattu 22.1.2021.
  57. JYPille lähes puolen miljoonan veromätkyt – taustalla SM-liigaseuran pelaajapalkkiot mtvuutiset.fi. 24.9.2020. Viitattu 22.1.2021.
  58. Pirinen, Harri: Näin suuren suomalaisen kiekkoseuran korttitalo romahti – kun pelaajat saivat vallan, JYP ajautui tuuliajolle IS.fi. 29.11.2020 kello 07.10. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 17.4.2021.
  59. [1]
  60. JYP YT-SOPIMUKSEEN PELAAJIENSA KANSSA JYP Jyväskylä. 21.10.2020. Viitattu 22.1.2021.
  61. IFK jätti JYPin tylysti pisteittä - “Keskialueen kontrollipelaamista ei paljon näkynyt” JYP Jyväskylä. 20.2.2021. Viitattu 20.11.2021.
  62. Otteluohjelma 2020 - 2021 liiga.fi. Viitattu 20.11.2021.
  63. JYP Kausi Kaudelta old.liiga.fi. Viitattu 17.12.2021.
  64. a b Pirinen, Harri: Jani Tuppuraisen, 41, silmät kostuivat pukukoppipuheiden jälkeen – seuraikonit jättivät JYPin karmeissa tunnelmissa: ”Vetää hiljaiseksi” IS.fi. 13.4.2021 kello 23.35. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 17.4.2021.
  65. Isokoski, Riku: Kiitos ja hyvästi, JYP 2020−21: Virolainen tuhkimotarina oli entisen kestomenestyjän romahduskauden ainoa ilonaihe Jatkoaika.com. 16.4.2021 kello 08.00. Jatkoaika ry. Viitattu 16.4.2021.
  66. Jukka Ahvenjärvi on JYPin uusi päävalmentaja Yle Urheilu. 16.4.2021. Viitattu 9.12.2021.
  67. Otteluraportti JYP-Kärpät 18.11.2021 JYP Jyväskylä. 18.11.2021. Viitattu 19.11.2021.
  68. JYP katkaisi seurahistoriansa pisimmän tappioputken – HPK jyrää voitosta voittoon www.iltalehti.fi. Viitattu 25.11.2021.
  69. Kommentti: Sisäpiiri kertoo, miksi JYPissä kaikki on sekaisin – pahinta virhettä seurajohto ei ole vielä tehnyt Yle Urheilu. 13.11.2021. Viitattu 11.12.2021.
  70. IS: Jukka Ahvenjärvi ei jatka ensi kaudella JYPin päävalmentajana Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 15.2.2022.
  71. Liiga liiga.fi. Viitattu 9.8.2022.
  72. Tuominen, Matti: JYPin logo vaihtoon? Näin seura kommentoi ksml.fi. 10.8.2014. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 31.3.2016.
  73. a b c JYP | Liiga old.liiga.fi. Viitattu 9.12.2021.
  74. Suomalaistunut virolainen Robert Rooba on JYPin uusi kapteeni − tekee samalla historiaa Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 12.8.2022.
  75. JYP jäädyttää Siekkisen pelinumeron KSML.fi. 4.11.2013. Viitattu 22.11.2013.
  76. Numerolla 13 pelannut Riikka Sallinen halusi urallaan murtaa huonon onnen myyttiä – jo yhden kauden mieletön tilasto kertoo, kuinka vakuuttavalla tavalla hän onnistui Yle Urheilu. 5.1.2020. Viitattu 9.12.2021.
  77. JYPille upea voitto KalPasta – seuraavaksi edessä CHL-finaali! jypliiga.fi. 3.2.2018. JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 4.2.2018.
  78. Jäädytetyt numerot & JYP HOF JYP Jyväskylä. Viitattu 9.12.2021.
  79. a b JYP | Liiga old.liiga.fi. Viitattu 1.1.2022.
  80. Marko Virtasesta pitkäaikaisin JYP-päävalmentaja jypliiga.fi. 28.9.2017. Viitattu 2.11.2017.
  81. JYP Naiset on meille kuin toinen perhe” jypliiga.fi. 20.11.2013. Jyväskylä: JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 7.5.2015.
  82. a b Naisten SM-sarjan mitalijoukkueet 1983-> jaakiekkomuseo.vapriikki.fi. Suomen Jääkiekkomuseoyhdistys ry. Viitattu 5.7.2015.
  83. Naisten Suomen mestari 2015 - Espoo Blues! leijonat.fi. 11.3.2015. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 5.7.2015.
  84. Mennander, Pasi: Tämä joukkue palautti Naisleijonat mitalikantaan arvokisoissa! leijonat.fi. 4.4.2015. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 5.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]