Turun Palloseura (jääkiekko)

Wikipediasta
Malline- tai tiedostomuutokset tässä versiossa odottavat arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 14. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TPS
Perustettu 1922
Kaupunki Suomi Turku
Kotiareena Kupittaan jäähalli 1973–1990
Turkuhalli 1990–
– kapasiteetti 10 500
Sarja SM-liiga
Värit          
Toimitusjohtaja Aki Holma[1]
Puheenjohtaja Kai Koskinen
Päävalmentaja Suomi Tommi Miettinen
Kapteeni Suomi Casimir Jürgens
Yhteistyöseurat TuTo Hockey (Mestis)
Media Turun Sanomat, Classic Hits
SM-mitalit
Kultaa 11 (1956, 1976, 1989, 1990, 1991, 1993, 1995, 1999, 2000, 2001, 2010)
Hopeaa 13 (1943, 1955, 1957, 1967, 1977, 1982, 1985, 1994, 1996, 1997, 2004, 2021, 2022)
Pronssia 4 (1953, 1978, 1979, 1981)
TPS:n mestaruusjuhlat Turun kauppatorilla huhtikuussa 2010.

Turun Palloseura (HC TPS) on turkulainen jääkiekon SM-liigassa pelaava jääkiekkojoukkue. HC TPS:n edustusjoukkueen päävalmentajana toimii Tommi Miettinen.[2] Palloseura pelaa kotiottelunsa Gatorade Centerissä, johon mahtuu 10 500 katsojaa

TPS on Suomen pääsarjatason menestyneimpiä joukkueita: se on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. Kymmenellä SM-liigan mestaruudellaan TPS sijoittuu kyseisen liigan menestyslistalla toiseksi. TPS voitti kaudella 1975–1976 SM-liigan ensimmäisen mestaruuden.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti ”Pepita” Nieminen vuonna 1965.

Turun Palloseura aloitti jääkiekkotoimintansa vuonna 1937 ja nousi vuonna 1939 karsintojen kautta SM-sarjaan. Vuonna 1943 TPS saavutti hopeaa mutta vuoden 1944 keskeytyneen sotasarjan jälkeen menestystä ei tullut. Vielä 1950-luvun alussa TPS pelasi maakuntasarjassa, kunnes joukkue nousi vuonna 1952 takaisin mestaruussarjaan ja saavutti heti seuraavalla kaudella pronssia. Vuoden 1955 hopean jälkeen TPS otti ensimmäisen jääkiekkomestaruutensa vuonna 1956 voittamalla kaksiosaisessa loppuottelussa Hämeenlinnan Tarmon maalein 7–2 kotona ja 9–3 vieraissa. Vuoden 1957 MM-kilpailuissa Suomen maajoukkuetta edusti viisi TPS-pelaajaa: Voitto Soini, Matti Sundelin, Mauno Nurmi, Risto Aaltonen ja Aki Salonen.

Vielä vuonna 1957 Turun Palloseura sai SM-sarjassa hopeaa, mutta sen jälkeen kaudet olivat ailahtelevia. Keväällä 1962 joukkue putosi alemmalle sarjatasolle, nousi seuraavana kautena takaisin ja saavutti vuonna 1967 SM-hopeaa mutta putosi jälleen mestaruussarjasta keväällä 1968. Paluu SM-sarjaan onnistui jälleen yhdessä vuodessa, mutta tulevat kaudet TPS sijoittui paikallisvastustajaansa TuTo:a heikommin. Myös oman jäähallin puuttuminen verotti menestystä, koska joukkue harjoitteli muiden kaupunkien halleissa. Vasta vuonna 1973 Kupittaan tekojäärata katettiin.

Vuonna 1975 paikallisvastustaja TuTo putosi SM-sarjasta – joka saman tien muuttui SM-liigaksi – ja sen nimekkäimmät pelaajat siirtyivät Palloseuraan, joka saattoi rakentaa menestysjoukkueen uudistettuun pääsarjaan.[3] TPS voitti vahvistuneella joukkueellaan SM-liigan ensimmäisen mestaruuden kaudella 1975–1976 ja oli hopealla seuraavana vuonna. Vuosien 1982 ja 1985 hopea- sekä useiden pronssimitalien jälkeen seura voitti kultaa kaudella 1988–1989, mistä alkoivat suurimman menestyksen vuodet.

TPS on voittanut 11 Suomen-mestaruudestaan kuusi Hannu Jortikan valmennuksessa. Jortikan mestaruudet ovat tulleet kahdesti kolmena vuonna peräkkäin 1989–1991 ja 1999–2001. Vuosina 1989–2001 Palloseura oli 11 kertaa SM-finaaleissa ja voitti niistä kahdeksan. Yhdentoista SM-mitalin lisäksi se voitti tuona aikana Euroopan Cupissa kultaa ja kolme pronssia, EHL-mestaruuden ja -pronssin sekä Super Cupin voiton. Useita turkulaisseuran pelaajia siirtyi NHL:ään rikastuttaen kasvattajaseuraansa siirtosummina.

Turkuhalli menetti Suomen ykkösjäähallin aseman, kun Helsinkiin valmistui Hartwall Areena 1990-luvun puolivälissä. Urheilutoimittaja Kalle Virtapohjan mukaan tämä merkitsi ”Turun dynastian” rappeutumisen alkua vaikka Hannu Jortikka vielä pystyikin johtamaan TPS:ää urheilulliseen menestykseen. Jalkapallon Bosman-päätöksen soveltaminen jääkiekkoon merkitsi sitä, että pelaajien myyminen ei enää muodostunut entisenlaiseksi tulonlähteeksi. Organisaation valuminen jatkui 2000-luvulla osakeanneista ja kiinteistöjen myynnistä huolimatta.selvennä[4]

Vuoden 2001 mestaruuden jälkeen TPS:n menestys 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jäi kauden 2003–2004 hopeaan. Pudotuspelien karsintoihin päättynyt kausi 2006–2007 oli seuralle surkea, koska menestystä ei kovista pelaajapanostuksista huolimatta saavutettu ja tilikauden tappiot olivat ennätykselliset lähes 1,4 miljoonaa euroa[5]. Näitä tappioita korjattiin ensimmäisen kerran seuran historiassa julkisella osakeannilla, jolla onnistuttiinkin paikkaamaan seuran taloutta.

Joonas Järvinen tammikuussa 2009.

Kausi 2007–2008 oli TPS:lle poikkeuksellinen moniin vuosiin. Edellisen kauden taloudellisista tappioista johtuen jouduttiin rakentamaan aivan erilainen joukkue, jossa panostettiin nuoriin tulevaisuuden lupauksiin hankkimatta kallispalkkaisia tähtipelaajia.

Keväällä 2010 TPS voitti Suomen mestaruuden tavalla, jota esimerkiksi Iltalehden Pekka Jalonen piti ”liigahistorian kovimpana temppuna”. Joukkue lähti kauteen liigan toiseksi pienimmällä pelaajabudjetilla mutta sijoittui silti runkosarjassa kuudenneksi. Pudotuspeleissä joukkue paransi vielä suoritustaan ja hävisi 15 pudotuspelistä vain kolme: kaksi JYPille välierissä ja yhden HPK:lle finaaleissa.[6]

Kausi 2010–2011 oli edellisen vastakohta. Hallitseva mestari oli koko kauden sarjataulukon loppupäässä ja vaarassa joutua liigakarsintaan. Vasta runkosarjan viimeisellä kierroksella ratkesi, että karsintaan joutui TPS:stä pisteen päähän jäänyt Lahden Pelicans. Kaudella 2011–2012 TPS sijoittui runkosarjassa kymmenenneksi ja hävisi pudotuspelien villi kortti -kierroksella Oulun Kärpille otteluvoitoin 0–2.

Kaudella 2012–2013 TPS sijoittui runkosarjassa 13:nneksi, seitsemän pistettä Tampereen Ilveksen edellä.

Kaudella 2013–2014 TPS sijoittui runkosarjassa 13:nneksi, kahdeksan pistettä Kuopion KalPasta edellä.

Kaudella 2014–2015 TPS lähti kauteen kovin odotuksin, mutta tulosta ei syntynyt niin joukkue erotti marraskuussa Suikkasen, jonka tilalle tuli Miika Elomo. Tulosta ei syntynyt Elomonkaan alaisuudessa, jonka joukkue erotti helmikuussa ja tilalle tuli Jarno Pikkarainen.

Kaudella 2015–2016 Turun Palloseuran päävalmentajana aloitti Ari-Pekka Selin. Kaudella 2015–2016 TPS sijoittui runkosarjassa sijalle 7. TPS voitti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Sportin otteluvoitoin 2–0. Puolivälierissä vastaan asettui Kärpät, jolle TPS hävisi otteluvoitoin 4–2.

Kaudella 2016–2017 TPS sijoittui runkosarjassa toiseksi. Puolivälierissä TPS sai vastaansa HIFK:n, jolle TPS hävisi otteluvoitoin 4–2.

Kaudella 2017–2018 TPS sijoittui runkosarjassa jälleen toiseksi. Puolivälierissä TPS kohtasi SaiPan, jonka TPS voitti otteluvoitoin 4–2. Välierissä vastaan asettui Tappara, jolle TPS hävisi otteluvoitoin 4–0. Pronssiottelussa vastaan asettui HIFK, jolle se hävisi 3–2.

Kaudella 2018–2019 TPS sijoittui runkosarjassa neljänneksi edellään Kärpät, Tappara ja Pelicans. Palloseura kohtasi puolivälierissä Hämeenlinnan Pallokerhon, joka oli parempi otteluvoitoin 4–1.[7]

Kaudella 2019–2020 Turun Palloseura sijoittui runkosarjassa sijalle 11. TPS:n kauden aloittanut päävalmentaja Kalle Kaskinen sai potkut heikon menestyksen vuoksi 1. marraskuuta 2019. Tilalle palkattiin loppukaudeksi Marko Virtanen. Kaskisen alaisuudessa TPS sai kasaan 17 ottelussa vain 14 pistettä, eikä joukkue pystynyt parantamaan otteita riittävästi Virtasen valmennuksessa. Kausi oli ensimmäinen sitten kauden 2014-15, kun TPS jäi kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle.

Kaudelle 2020–2021 TPS muutti joukkueensa rakennetta. Päävalmentajaksi astui Raimo Helminen[8]. Joukkueen alkukausi on sisältänyt paljon ailahtelua pelissä, mutta suurelta osin TPS on ylittänyt sille annetut odotukset. Joukkue ehti pelata 59 peliä, siinä missä kaikki joukkueet eivät pelanneet yhtä suurta pelimäärää. P/O-arvon 1,80 saavuttanut TPS sijoittui 106 pisteellään, Liigan runkosarjassa 3. sijalle: ohitse muun muuassa Kärppien, Ilveksen, KalPan ja Tapparan. TPS voitti puolivälierissä Pelicansin voitoin 3-2 ja varmisti finaalipaikan kukistamalla HIFK:n semifinaaleissa voitoin 3-1. TPS oli viimeksi finaaleissa vuonna 2010 voitettuaan Suomen mestaruuden kukistamalla HPK:n. Radikaalisti muuttunut ja uudistunut joukkue sai lempinimen "Muukalaislegioona" - etenkin yhdysvaltalainen Josh Kestner loisti sekä runkosarjan että pudotuspelien pistetilastoissa. Myös nuori Lauri Pajuniemi teki vakuuttavaa tulosta, mikä pääsi huipentumaan TPS:n päästessä kohti finaalipelejä.

Turun Palloseura on saavuttanut mainetta etenkin hyvien maalivahtien kasvattajana, ja varsinkin Vladimir Jurzinovin alaisuudessa nuorista pelaajista jalostui suuri määrä huippupelaajia, kuten Saku Koivu, Mikko Koivu, Aki Berg, Fredrik Norrena, Antti Aalto, Jani Hurme, Tomi Kallio, Sami Salo, Kimmo Rintanen, Jere Lehtinen, Marko Kiprusoff, Miikka Kiprusoff, Kimmo Timonen, Petteri Nummelin, Antero Niittymäki, jotka ovat pelanneet menestyksekkäästi eri maiden sarjoissa ja Suomen maajoukkueessa. Muita tunnettuja TPS-pelaajia ovat muun muassa Ville Vahalahti, Teemu Lassila, Henrik Tallinder, Lauri Korpikoski, Rasmus Ristolainen, Joni Ortio, Atte Engren, Joonas Järvinen, Mikko Rantanen, Ilari Filppula , Lee Sweatt, Eric Perrin, Karri Rämö, Mikko Lehtonen, Tarmo Reunanen, Artturi Lehkonen, Aleksandr Georgijev, Kaapo Kakko, Lauri Pajuniemi, Juuso Pärssinen, Eemil Viro, Markus Nurmi ja Mikael Pyyhtiä.

Tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS pelaa kotipelinsä musta-valkoisella paidalla, mustilla housuilla, mustilla sukilla sekä mustalla kypärällä. Vierasottelut joukkue pelaa valko-mustalla paidalla ja valkoisilla sukilla.

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • TPS:n logo 1922–1981, 1989–1990 ja 2007–. ”Pallologosta” on ollut käytössä erilaisia variaatioita.[9]
    TPS:n logo 1922–1981, 1989–1990 ja 2007–. ”Pallologosta” on ollut käytössä erilaisia variaatioita.[9]
  • TPS:n ”kaukalologo” 1981–1989.[9]
    TPS:n ”kaukalologo” 1981–1989.[9]
  • TPS:n logo 1990–2007. ”Pallologon” ympärille lisättiin kultalehvät sen jälkeen, kun joukkue oli voittanut toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden.[9]
    TPS:n logo 1990–2007. ”Pallologon” ympärille lisättiin kultalehvät sen jälkeen, kun joukkue oli voittanut toisen peräkkäisen Suomen-mestaruuden.[9]

Henkilöstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TPS kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects Eliteprospects.
Päivitetty: 5. lokakuuta 2024

HC TPS Turku Oy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus:

  • Kai Koskinen, hallituksen puheenjohtaja
  • Veli-Pekka Marin, hallituksen varapuheenjohtaja
  • Ilkka Paananen
  • Mikko Kodisoja
  • Erkka Westerlund
  • Saku Koivu
  • Päivi Rytsä

Toimitusjohtaja:

  • Aki Holma

Johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat SM-liigassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitusjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • –1982 Johan Hollsten
  • 1983–1987 Jyrki Santala
  • 6/1989–7/1999 Jyrki Santala
  • 8/1999–2/2006 Jouko Narvanmaa
  • 3/2006–2/2009 Seppo Sutela
  • 3/2009–9/2012 Kari Hietarinta
  • 11/2012–2014 Niklas Österlund
  • 2015–5/2018 Mika Eskola
  • 2018–2021 Santtu Jokinen[11]
  • 7/2022– Aki Holma

Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteenit SM-liigassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-sarja ja SM-liiga

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • SM-kultaa 11 kertaa: 1956, 1976, 1989, 1990, 1991, 1993, 1995, 1999, 2000, 2001, 2010
  • SM-hopeaa 13 kertaa: 1943, 1955, 1957, 1967, 1977, 1982, 1985, 1994, 1996, 1997, 2004, 2021, 2022
  • SM-pronssia 4 kertaa: 1953, 1978, 1979, 1981

Suomen Cup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan Cup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Euroopan Cup -mestari vuonna 1994
  • Euroopan Cup -pronssia 3 kertaa: 1990, 1991, 1995

EHL

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • EHL-mestari vuonna 1997
  • EHL-pronssia vuonna 2000

Super Cup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paras seura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarjan voittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(mukana kaikki lajit)

  • 1990

Palkitut pelaajat ja valmentajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paras valmentaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevi Numminen -palkinto:

SM-liigan kuukauden pelaaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekon SM-liigan kuukauden pelaaja -palkinto
on myönnetty seuraaville Tepsiläisille:

Kultainen kypärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultainen kypärä -palkinnon saajat:

Paras maalivahti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urpo Ylönen -palkinto myönnetään
parhaalle maalivahdille:

Paras puolustaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaalle puolustajalle myönnetään
Pekka Rautakallio -palkinto:

Parhaat maalintekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paras maalintekijä palkitaan
Aarne Honkavaaran nimikkopalkinnolla:

Pistepörssin voittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veli-Pekka Ketola -palkinto:

Vuoden tulokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jarmo Wasaman muistopalkinto:

Runkosarjan tehopelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Keinonen -palkinto:

Runkosarjan parhaat pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasse Oksanen -palkinto:

Herrasmiespelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raimo Kilpiö -palkinto:

Pudotuspelien parhaat pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jari Kurri -palkinto:

Turun Palloseuran menestys kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runkosarja
Kausi O V H T JAV P TM PM Valmentaja Sija
1940–41 7 0 7 0 0 0 5 23 Sarjan 8. sija
1941–42 Ei pelattu sodan takia
1942–43 7 5 1 1 0 11 23 9 2. sija, josta on annettu hopea, mutta sarja jäi kesken
1943–44 7 5 1 1 0 11 29 8 Ei sijoitusta. Sarja jäi kesken sodan takia
1944–45 8 5 2 1 0 11 27 17 Teuvo Vaissi Sarjan 4. sija
1945–46 8 3 4 1 0 7 30 48 Sarjan 6. sija
1946–47 8 3 5 0 0 6 42 76 Sarjan 6. sija
1947–48 6 0 6 0 0 0 12 74 Sarjan 7. sija
1948–49 Ei pelannut SM-sarjassa
1949–50 Ei pelannut SM-sarjassa
1950–51 Ei pelannut SM-sarjassa
1951–52 Ei pelannut SM-sarjassa
1952–53 10 7 3 0 0 14 53 38 Pronssia
1953–54 8 5 2 1 0 11 38 29 Sarjan 4. sija
1954–55 8 6 1 1 0 13 45 17 Esko Pekkalainen Hopeaa
1955–56 8 6 2 0 0 12 31 28 Pentti Lumikko Kultaa
1956–57 8 6 2 0 0 12 40 22 Esko Pekkalainen Hopeaa
1957–58 8 3 3 2 0 8 43 39 Esko Pekkalainen Sarjan 4. sija
1958–59 18 9 8 1 0 19 67 53 Esko Pekkalainen Sarjan 5. sija
1959–60 18 8 7 3 0 19 68 81 Esko Pekkalainen Sarjan 5. sija
1960–61 18 8 5 5 0 21 73 58 Sarjan 4. sija
1961–62 18 5 12 1 0 11 52 65 Sarjan 9. sija
1962–63 Ei pelannut SM-sarjassa Norwel Olsen
1963–64 18 7 10 1 0 15 80 60 Norwel Olsen Sarjan 8. sija
1964–65 18 9 7 2 0 20 51 63 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1965–66 20 10 7 3 0 23 66 58 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1966–67 22 15 6 1 0 31 91 56 Pertti Nieminen Hopeaa
1967–68 20 5 13 2 0 12 64 82 Pertti Nieminen Sarjan 10. sija
1968–69 Ei pelannut SM-sarjassa Rauli Virtanen
1969–70 22 13 5 4 0 30 107 67 Pertti Nieminen Sarjan 4. sija
1970–71 22 6 14 2 0 14 71 101 Pertti Nieminen Sarjan 9. sija
1971–72 32 17 13 2 0 36 141 104 Juhani Wahlsten Sarjan 7. sija
1972–73 36 9 22 5 0 23 126 182 Matias Helenius Sarjan 9. sija
1973–74 36 10 20 6 0 26 133 179 Matias Helenius -> Reima Särös 8. tammikuu 1974 alkaen Sarjan 8. sija
1974–75 36 15 17 4 0 34 153 156 Rauno Heinonen Sarjan 5. sija
SM-sarja vaihtui SM-liigaksi 1975
1975–76 36 25 6 5 0 55 194 113 Raimo Määttänen Kultaa
1976–77 36 23 10 3 0 49 187 129 Raimo Määttänen Hopeaa
1977–78 36 22 11 3 0 47 180 123 Raimo Määttänen Pronssia
1978–79 36 18 14 4 0 40 144 123 Raimo Määttänen Pronssia
1979–80 36 26 6 4 0 56 210 123 Raimo Määttänen Sarjan 4. sija
1980–81 36 22 9 5 0 49 213 141 Juhani Wahlsten Pronssia
1981–82 36 23 7 6 0 52 180 120 Juhani Wahlsten Hopeaa
1982–83 36 18 13 5 0 41 145 131 Juhani Wahlsten Sarjan 5. sija
1983–84 37 23 13 1 0 47 150 117 Matti Keinonen Sarjan 4. sija
1984–85 36 24 10 2 0 50 163 124 Matti Keinonen Hopeaa
1985–86 36 18 13 5 0 41 153 139 Juhani Tamminen Sarjan 4. sija
1986–87 44 22 16 6 0 50 198 194 Juhani Tamminen Sarjan 4. sija
1987–88 44 22 19 3 0 47 206 182 Juhani Tamminen Sarjan 5. sija
1988–89 44 29 10 5 0 63 209 120 Hannu Jortikka Kultaa
1989–90 44 31 10 3 0 65 175 100 Hannu Jortikka Kultaa
1990–91 44 27 12 5 0 59 168 109 Hannu Jortikka Kultaa
1991–92 44 29 14 1 0 59 181 153 Hannu Jortikka Sarjan 5. sija
1992–93 48 28 12 8 0 64 178 138 Vladimir Jursinov Kultaa
1993–94 48 34 14 0 0 68 227 124 Vladimir Jursinov Hopeaa
1994–95 50 30 17 3 0 63 219 149 Vladimir Jursinov Kultaa
1995–96 50 33 12 5 0 71 216 141 Vladimir Jursinov Hopeaa
1996–97 50 32 11 7 0 71 191 105 Vladimir Jursinov Hopeaa
1997–98 48 30 12 6 0 66 162 111 Vladimir Jursinov Sarjan 5. sija
1998–99 54 37 10 7 0 81 179 107 Hannu Jortikka Kultaa
1999–00 54 39 10 5 0 83 232 118 Hannu Jortikka Kultaa
2000–01 56 36 16 4 0 76 186 115 Hannu Jortikka Kultaa
2001–02 56 32 21 3 0 69 154 111 Kari Jalonen Sarjan 4. sija
2002–03 56 24 26 6 0 56 138 138 Kari Jalonen Sarjan 8. sija
2003–04 56 35 14 7 0 80 169 112 Jukka Koivu Hopeaa
2004–05 56 22 16 18 8 92 146 142 Jukka Koivu Sarjan 6. sija
2005–06 56 14 23 19 11 72 119 135 Hannu Jortikka Sarjan 10. sija
2006–07 56 23 22 11 6 86 167 155 Hannu Jortikka Sarjan 9. sija
2007–08 56 18 27 11 2 67 130 164 Hannu Virta Sarjan 10. sija
2008–09 58 21 27 10 7 80 133 159 Hannu Virta -> Kai Suikkanen 27.10.2008 alkaen Sarjan 8. sija
2009–10 58 25 25 8 6 89 169 169 Kai Suikkanen Kultaa
2010–11 60 12 32 16 8 60 134 186 Heikki Leime -> Riku Petteri Lehtonen 20.10.2010 alkaen -> Jukka Koivu 23.01.2011 alkaen Sarjan 13. sija
2011–12 60 21 30 9 6 78 134 180 Pekka Virta Sarjan 10. sija
2012–13 60 12 28 20 8 64 144 181 Pekka Virta -> Juha Pajuoja 16.10.2012 alkaen Sarjan 13. sija
2013–14 60 12 31 17 6 59 135 197 Kai Suikkanen Sarjan 13. sija
2014–15 60 17 32 11 3 65 122 172 Kai Suikkanen -> Miika Elomo 7.11.2014 alkaen -> Jarno Pikkarainen 17.2.2015 alkaen Sarjan 13. sija
2015–16 60 23 22 15 6 90 150 152 Ari-Pekka Selin Sarjan 7. sija
2016–17 60 30 14 16 8 114 167 123 Ari-Pekka Selin Sarjan 5. sija
2017–18 60 30 15 15 7 112 187 147 Kalle Kaskinen Sarjan 4. sija
2018–19 60 29 20 11 5 103 164 152 Kalle Kaskinen Sarjan 6. sija
2019–20 59 17 29 13 5 69 149 185 Kalle Kaskinen -> Marko Virtanen 1.11.2019 alkaen Sarjan 11. sija
2020–21 59 27 14 18 7 106 165 140 Raimo Helminen Hopeaa
2021–22 60 29 22 9 6 102 151 137 Jussi Ahokas Hopeaa
O=Ottelut, V=Voitot, H=Häviöt, T=Tasapelit, JAV=Jatkoajalla voitetut, P=Pisteet, TM=Tehdyt maalit, PM=Päästetyt maalit

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n maalilaulu on Erkki Liikasen esittämä ja säveltämä Maali se on hunajata -kappale. Sanat lauluun on tehnyt Veepee Lehto. Alkuperäinen rakkauslaulu Hunajata ilmestyi vuonna 1982 ja Liikanen esitti sen duettona Tuire Pentikäisen kanssa. Alkuperäiset laulun sanat ovat Erkki Liikasen käsialaa.

Naisjoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n naisjoukkue nousi kaudeksi 2018–2019 pelaamaan Naisten Liigaan yhdessä Vaasan Sportin kanssa, sillä pelaavien joukkueiden kokonaismäärä kasvatettiin 10:een.[13]

Kannattajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TPS:n seisomakannattajakatsomo sijaitsee Gatorade Centerin katsomoissa B4 ja C1. Istumakannattajakatsomo sijaitsee katsomossa B3. Kannattajat tunnetaan nimellä TPS-kannattajat. TPS-kannattajat on kaikille avoin yhteisö, jonka jäsenet kannattavat Turun Palloseuraa yli lajirajojen. TPS-kannattajilla ei ole virallista yhteyttä HC TPS:ään, mutta tekee kuitenkin yhteistyötä seuran kanssa.

TPS-kannattajat pyrkii luomaan TPS:lle lajirajat ylittävää seurakulttuuria. TPS-kannattajat järjestää matkoja TPS:n vierasotteluihin. Lisäksi kannattajatoimintaan kuuluu erilaisten tifojen tekeminen.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aki Holma siirtyy yli miljoonan tappiot tehneen HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtajaksi Aamuset. 21.6.2022. Viitattu 14.7.2022.
  2. ↑ Jussi Ahokas syrjään TPS:n päävalmentajan tehtävästä, Tommi Miettinen korvaajaksi Jatkoaika. 31.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
  3. ↑ Jani Mesikämmen: Nyt tarkkana, TPS!. IS Veikkaaja, 2007, nro 30.10.2007, s. 6.
  4. ↑ Kalle Virtapohja: Räystään reunalla. Turun Sanomat, 2009, nro 24.1., s. 33.
  5. ↑ Urheilulehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Pekka Jalonen: Jalonen: Liigahistorian kovin temppu. Iltalehti, Urheilu, 2010, nro 29.4., s. 7.
  7. ↑ SM-liigan kuuma pudotuspelisarja ratkesi dramaattisten vaiheiden jälkeen – HPK välieriin, TPS:n kausi päättyi katastrofiin www.iltalehti.fi. Viitattu 30.3.2019.
  8. ↑ Raimo Helminen TPS:n peräsimeen ensi kaudella – "Mielenkiintoni heräsi heti" yle.fi. Viitattu 29.3.2020.
  9. ↑ a b c Ilme uudistunut historian aikana useita kertoja hctps.fi. Viitattu 16.7.2012.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ TPS vapautti Hannu Virran ja Kalle Kaskisen valmennusvastuusta Jatkoaika.com. 26. lokakuuta 2008. Viitattu 7.11.2008.
  11. ↑ HC TPS:n toimitusjohtaja vaihtuu 28.9.2021. TPS. Viitattu 21.11.2021.
  12. ↑ Paluumuuttaja Tomi Kalliosta TPS:n kapteeni – ”Olen todella ylpeä” Suomikiekko.com. 12.8.2015. Viitattu 15.9.2015.
  13. ↑ Vaasan Sportin naiset pelaavat ensi kaudella liigakiekkoa, Yle.fi, uutiset, Viitattu 9.4.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jääkiekkoilta Turussa: tutkielmia kiekkoyleisöstä [toim. Anu-Hanna Anttila ja Hannu Ruonavaara] (Turun yliopiston sosiologian laitos, Kirja-Aurora, 2001) ISBN 951-29-2165-0 (nid.)
  • Turun Palloseura 1922–1972 [toim. Heikki Mäki ja Eero Toivola] (Turun Palloseura, 1972) ISBN 951-99003-7-3 (sid.)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
TPS
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_Palloseura_(jääkiekko)&oldid=22708575”