Juhani Tamminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1950 syntynyttä jääkiekkoilijaa ja jääkiekkovalmentajaa. Vuonna 1989 syntyneestä jääkiekkoilijasta kertoo artikkeli Juhani Tamminen (jääkiekkoilija, 1989).
Juhani Tamminen
Juhani Tamminen.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt26. toukokuuta 1950 (ikä 72)
Turku, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Tami, Aurinkokuningas, Don Tami
Pelipaikka hyökkääjä
Pelinumero 14
Pelaajaura
Pääsarjaura 1966–1985
Seurat TPS (SM-sarja/SM-liiga)
HJK (SM-sarja)
HIFK (SM-sarja)
Cleveland Crusaders (WHA)
Phoenix Roadrunners (WHA)
Kokudo Keikaku (Japani)
EHC Visp (Sveitsi II)
Valmennusura
Vuodet 1985–
Seurat TPS (1985–1988)
HC Sierre (1988–1991)
Sveitsi B (1989–1990)
Sveitsi (1991–1992)
Sundsvall/Timrå (1992–1993)
TuTo (1993–1994)
Ranska (1994–1997)
Ässät (1996–1998)
Kärpät (1998–2001)
Sport (2004–2005)
Zürich Lions (2005–2006)
Sport (2007–2010)
TuTo (2012–2013)

Manu Juhani Tamminen[1] (s. 26. toukokuuta 1950[2] Turku) on suomalainen entinen jääkiekkoilija. Pelaajauransa jälkeen hän on toiminut muun muassa jääkiekkovalmentajana, luennoitsijana ja jääkiekkoasiantuntijana. Lisäksi hän on kirjoittanut useita kirjoja.

Tamminen on koulutukseltaan liikunnanopettaja mutta on toiminut 1980-luvulta lähtien pääasiassa jääkiekkovalmentajana. Hän on valmentanut Sveitsin ja Ranskan jääkiekkomaajoukkueita. Tammisen parhaita saavutuksia valmentajana ovat Ranskan maajoukkueen vieminen puolivälieriin vuoden 1995 MM-kilpailuissa, TuTon ja Oulun Kärppien nostaminen SM-liigaan sekä Vaasan Sportin Mestis-mestaruus kaudella 2008–2009.

Tamminen toimi HC Ässät Oy:n toimitusjohtajana kesäkuusta 2003 maaliskuuhun 2004.[3]

Helsingin Sanomien toimittaja Juhani Syvänen antoi Tammiselle Ranskan-työsuhteen aikaan Tukholman MM-turnauksen yhteydessä lempinimen Aurinkokuningas.[4] Tamminen on yksi SM-liigan alumnien perustajajäsenistä.[5]

Tamminen toimi MTV Sportin asiantuntijana vuosina 2012–2017.[6] Vuodesta 1979 lähtien Tammisella on ollut myös Eurotam Oy -niminen yritys, jonka osakekannan hän omistaa yhdessä vaimonsa Mariitta ”Mari” Tammisen kanssa.[7]

Seuraura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamminen on pelannut nuorena myös jalkapalloa. Hän kuului poikien maajoukkueeseen ja on voittanut jalkapallossa kaksi nuorten Suomen mestaruutta vuosina 1966 ja 1968. Hän on ollut mukana voittamassa myös miesten SM-pronssia TPS:n joukkueessa jalkapallossa vuonna 1967 ja jääkiekon Suomen-mestaruutta HIFK:ssä vuonna 1974.

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamminen pelasi ensimmäisen maaottelunsa marraskuussa 1969. Hän oli mukana Suomen voittaessa ensimmäisen kerran Neuvostoliiton Izvestija-turnauksessa 17. joulukuuta 1971 ja teki kaksi maalia Suomen 4–2-voittoon päättyneessä ottelussa. Tammisen ketjukavereina pelasivat Harri Linnonmaa ja Matti Murto.

1970-luvun alussa Tamminen muodosti Suomen maineikkaan ykkösketjun Veli-Pekka Ketolan ja Esa Peltosen kanssa.

Tamminen pelasi kymmenessä jääkiekon MM-kilpailussa ja Sapporon olympialaisissa vuonna 1972. Lisäksi hän pelasi Kanada-cupissa vuonna 1976.

Tamminen on toiminut maajoukkueen kapteenina vuosina 1978–1982. Viimeisen kerran hän pelasi maajoukkueessa Helsingin MM-kisoissa vuonna 1982. Hän pelasi 227 A-maaottelua, joissa teki 58 maalia ja 47 syöttöä, siis 105 tehopistettä.

Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • TPS 1985–1988, SM-liiga. Sijoitukset neljäs, neljäs ja viides.
  • HC Sierre 1988–1990, Sveitsin B-sarjatasolla.
  • HC Sierre 1990–1991, Sveitsin A-sarjatasolla, sijoitus 9/10.
  • Sveitsin B-maajoukkue 1989–1990
  • Sveitsin A-maajoukkue 1991–1992
  • Sundsvall/Timrå 1992–1993, "North Fortsättningsserien" (Ruotsin kolmanneksi korkein sarjataso).
  • TuTo Hockey, I-divisioona 1993–1994 (joukkue nousi kauden päätteeksi SM-liigaan).
  • Ranskan A-maajoukkue 1994–1997
  • Porin Ässät 1996–1998 (lokakuusta 1996 alkaen), SM-liiga.
  • Oulun Kärpät 1998–2000, I-divisioona. Kärpät voitti karsintapeleissä Pelicansin kauden 1999–2000 päätteeksi ja nousi SM-liigaan kaudelle 2000–2001.
  • Oulun Kärpät 2000–2001, SM-liiga. Vapautettiin tehtävistä kesken kauden.
  • Ei valmentanut 2001–2003 (toimi Porin Ässien toimitusjohtajana).
  • Vaasan Sport 2004–2005, Mestis. Kaudella 2004–2005 Sport hävisi Mestis-finaalin KalPalle otteluvoitoin 0–3. Kaudella 2005–2006 Tamminen erosi kesken kauden joulukuussa ja siirtyi Sveitsiin.
  • Zürich Lions 2005–2006, Sveitsin A-sarja (vapautettiin tehtävistä kesken karsintapudotuspelien).
  • Vaasan Sport 2007–2010, Mestis. Korvasi valmentaja Mikko Mannerin joulukuussa 2007.

Vaasan Sport teki joulukuussa 2007 Tammisen kanssa sopimuksen Sportin valmentamisesta. Tamminen päävalmentajanaan Sport yritti tehdä nousua SM-liigaan.[8] Tammisen paluu ei kuitenkaan alkanut lupaavissa merkeissä, sillä ensimmäisessä hänen valmentamassaan ottelussa Vaasassa vieraillut TuTo voitti kotijoukkueen 1–8.[9] Vaasalaisten keskuudessa pelisuoritus koettiin pohjanoteerauksena.[10] Kausi 2007–2008 päättyi puolivälieriin.

Seuraavan kauden 2008–2009 päätteeksi Vaasan Sport voitti Tammisen luotsaamana Mestiksen mestaruuden. Nousu SM-liigaan ei kuitenkaan onnistunut, sillä Porin Ässät vei liigakarsinnat otteluvoitoin 4–3.

Sport teki huhtikuussa 2009 Tammisen kanssa jatkosopimuksen. Sopimus oli mallia 1+1 vuotta. Optiovuosi olisi astunut voimaan, mikäli Sport olisi noussut SM-liigaan. Sportin kausi sujui kuitenkin odotettua huonommin.lähde? Tamminen jäi tammikuun lopussa sairauslomalle burnoutin vuoksi.[11][12]

Tammisen valmentajauran jatkamisesta TuTon päävalmentajana tuli tieto maaliskuussa 2012. Sopimus kattoi kauden 2012–2013.[13]

Tammisen kehittämä ja toteuttama pelityyli on ”60 minuutin paine”, joka Tammisen mukaan tarkoittaa koko pelin kestävää henkistä ja fyysistä painetta. Pelityylissä oma joukkue määrittää pelin tempon.[14]

Liikunnanopettajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutukseltaan Tamminen on liikunnanopettaja. Hän valmistui vuonna 1974 Helsingin yliopistosta.[15] Hän on toiminut muun muassa Turun Lyseossa, Liedon lukiossa ja Luostarivuoren yläasteella ja lukiossa liikunnanopettajana.[16]

Yrittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1979 lähtien Juhani Tammisella on ollut Eurotam Oy -niminen yritys, jonka osakekannan hän omistaa yhdessä vaimonsa Mariitta Tammisen kanssa. Yritys on perustettu jääkiekko-, jalkapallo- ja tennisvalmennusta varten. Eurotam Oy:n tytäryhtiö on Onnellinen Koti Oy, joka on Mariitta Tammisen hoitama keittiökalusteita myyvä yritys.[17][7]

Muu julkisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2013 Tamminen osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelman 8. tuotantokaudelle tanssiparinaan tanssinopettaja Susa Matson. Tamminen putosi kilpailun kuudentena parina.[18]

Syksyllä 2014 Tamminen oli otsikoissa homoseksuaaleja koskevien kommenttiensa takia.[19] Hän vastasi Metropolia-ammattikorkeakoulun keskustelupaneelissa esitettyyn kysymykseen, ettei ole törmännyt jääkiekkopiireissä homoseksuaaleihin. Lisäksi hänen väitettiin antaneen ymmärtää, etteivät homoseksuaalit pärjäisi jääkiekkoliigassa. Tamminen kuitenkin korosti myöhemmin haastattelussa, että myös homot ovat tervetulleita lajin pariin.[20][21]

Vuosina 2011–2018 Tamminen on syyllistynyt kahteen ajoneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä yhteensä kahteentoista liikennerikkomukseen, joissa kaikissa on ollut kyse ylinopeudesta.[22] Elokuussa 2018 Tamminen syyllistyi kolmeen ylinopeuteen ja sai kuusi viikkoa ajokieltoa.[23] Saman vuoden syyskuussa Tamminen jäi kiinni ajamisesta kesken ajokiellon ja tuohtui Turun poliisilaitoksella saamaansa kohteluun. Hän kertoi ottaneensa yhteyttä ystäväänsä kansanedustaja Ilkka Kanervaan ja pyytäneensä tätä järjestämään tapaamisen poliisiasioista vastaavan sisäministerin Kai Mykkäsen kanssa. Kanervan mukaan tapaaminen ei kuitenkaan ollut mahdollinen, sillä ministerin toimivaltuuksiin ei kuulu puuttuminen viranomaispäätöksiin.[24]

Tamminen oli keskustan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa Turussa. Hän sai 129 ääntä eikä tullut valituksi.[25]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamminen on naimisissa ja hänellä on kolme tytärtä.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuorten suomenmestaruus vuosina 1966 ja 1968
  • SM-pronssi vuonna 1967

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmestaruus vuonna 1974
  • 5 SM-hopeaa ja 3 pronssia
  • Japanin sarjan hopea ja pronssi (kolmen joukkueen sarja)

Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luotsasi TuTon SM-liigaan kaudella 1993–1994
  • Luotsasi Oulun Kärpät SM-liigaan kaudella 1999–2000
  • Mestiksen mestaruus vuonna 2009
  • Mestiksen pronssia vuonna 2013

Erikoispalkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[26]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1966–1967 TPS SM-sarja 22 8 4 12 8 – – – – –
1967–1968 TPS SM-sarja 20 9 5 14 12 – – – – –
1968–1969 TPS Suomensarja 14 17 3 20 14 – – – – –
1969–1970 TPS SM-sarja 22 15 13 28 27 – – – – – MM 6 0 4 4 0
1970–1971 HJK SM-sarja 20 7 5 12 4 – – – – – MM 9 0 1 1 4
1971–1972 HJK SM-sarja 32 22 18 40 10 – – – – – OK 6 1 3 4 6
– – – – – MM 10 3 6 9 8
1972–1973 HIFK SM-sarja 36 24 17 41 25 – – – – – MM 10 1 3 4 4
1973–1974 HIFK SM-sarja 36 21 26 47 29 – – – – – Kanada-malja Ykköstähdistö MM 10 3 6 9 4
1974–1975 HIFK SM-sarja 36 17 36 53 26 – – – – – MM 10 4 1 5 2
1975–1976 Cleveland Crusaders WHA 65 7 14 21 0 1 0 0 0 0
1976–1977 Phoenix Roadrunners WHA 65 10 29 39 22 – – – – – KC 4 2 1 3 0
Oklahoma City Blazers CHL 9 2 3 5 0 – – – – –
1977–1978 TPS SM-liiga 36 20 27 47 25 8 3 5 8 4 MM 10 6 1 7 8
1978–1979 TPS SM-liiga 36 19 15 34 29 8 7 7 14 20 MM 8 4 0 4 0
1979–1980 Kokudo Keikaku Japani – – – – – – – – – –
1980–1981 TPS SM-liiga 35 21 27 48 20 7 5 3 8 10 MM 8 1 3 4 6
1981–1982 TPS SM-liiga 36 11 16 27 18 7 3 3 6 4 MM 7 1 1 2 4
1982–1983 TPS SM-liiga 13 4 5 9 6 3 1 1 2 2
1982–1983 Kokudo Keikaku Japani
1983–1984 Kokudo Keikaku Japani
1984–1985 EHC Visp NLB 9 9 13 22 4
1988–1989 HC Sierre NLB 2 0 1 1 4
13 kautta yhteensä SMS/SML 380 198 214 412 239 33 19 19 38 40
2 kautta yhteensä WHA 130 17 43 60 22 1 0 0 0 0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Juhani Tammisen bisnekset kukoistavat, Kauppalehti 01.09.2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ 8 Tamminen, Juhani; TPS; SM-liiga.fi
  3. ↑ Reijo Majasaari: Tamminen lähti Ässistä ts.fi. 16.3.2004. Turun Sanomat. Viitattu 11.10.2022.
  4. ↑ Heikki Miettinen: Aurinkokuningas syntyi 1995. (Tietolaatikko) Helsingin Sanomat, 1.5.2009, s. B1.
  5. ↑ SM-liigan alumni perustettu 7.3.2007. SM-liiga. Arkistoitu 12.11.2007. Viitattu 31.10.2007.
  6. ↑ MTV:lta kiekkokansaa säväyttävä päätös – Juhani Tamminen saa väistyä! Ilta-Sanomat. 21.7.2017. Viitattu 21.7.2017.
  7. ↑ a b Don Tami vetää aina yleisöä 12.8.2017. Kauppalehti. Viitattu 9.9.2017.
  8. ↑ Tamminen palaa nostamaan Sportia 5.12.2007. Jatkoaika.com.
  9. ↑ Turun Sanomat: TuTo pilasi Tammisen paluun (viitattu 9.12.2007)
  10. ↑ Helsingin Sanomat: Tamminen avasi 1–8-tappiolla ja kotiyleisö buuasi Sportin esitykselle, viitattu 9.12.2007
  11. ↑ Tamminen paljastaa burn-outinsa syyt 23.12.2010. Urheilulehti. Viitattu 15.3.2016.
  12. ↑ Työuupumus vei Tammisen 22.5.2010. Iltalehti. Viitattu 15.3.2016.
  13. ↑ Tamminen TUTO Hockeyn peräsimeen 12.3.2012. Yle Urheilu. Viitattu 30.3.2012.
  14. ↑ Harju, Tomi: Juhani Tamminen ja kova leikki Jatkoaika.com. 15.9.2004. Viitattu 2.12.2019.
  15. ↑ Juhani Tamminen, Tami, Aurinkokuningas, valmentaja aurinkokuningas.fi. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 26.5.2015.
  16. ↑ Tami motivoi nyt koululaisia 2.4.1998. Turun Sanomat. Viitattu 13.6.2008.
  17. ↑ Auremaa, Tomi: Jääkiekko: Näin pyörii Juhani Tammisen rahasampo! 15.11.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.9.2017.
  18. ↑ He ovat uudet Tanssii tähtien kanssa -parit iltalehti.fi. 20.08.2013. Iltalehti. Viitattu 20.08.2013.
  19. ↑ Kirje joka sai Juhani Tammisen raivoihinsa Ylioppilaslehti.
  20. ↑ http://veikkaajat.com/juhani-tamminen-liigassa-ei-ole-homoja/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288739445844.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Markkanen, Lauri & Stubin, Teemu: Poliisiasiakirjat paljastavat: Juhani Tammisella ollut useita ongelmia ajokieltojen ja ylinopeuksien kanssa - raivostui poliisien kotikäynnistä: ”Tämä on jo henkilövittuilua” Iltalehti. 14.9.2018. Viitattu 21.10.2018.
  23. ↑ Marko Lempinen: Juhani Tammiselta, 68, lähti ajokortti hyllylle – arki vaikeutui: ”Jopolla on hankala sotkea vastatuulessa Joensuuhun” Ilta-Sanomat. 22.8.2018. Viitattu 26.8.2019.
  24. ↑ Touru, Ville: Ajokiellossa Jaguarin ratista narahtanut Juhani Tamminen tahtoi sisäministerin puheille – näin kommentoivat Ilkka Kanerva ja ihmisoikeusprofessori Ilta-Sanomat. 12.9.2018. Viitattu 21.10.2018.
  25. ↑ Tulospalvelu – Turku – Kuntavaalit 2021 Ylen vaalitulospalvelu. 16.6.2021. Yleisradio. Viitattu 27.9.2022.
  26. ↑ Juhani Tamminen - Elite Prospects Eliteprospects.com. Viitattu 22.9.2019. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aurinkokuningas – Menesty omassa joukkueessasi, Ajatus Kirjat, 2000, ISBN 951-566-048-3
  • Kaikki pelissä, Ajatus Kirjat, 2001, ISBN 951-566-067-X
  • Peli – mitä harrastus ja peli voi opettaa lapselle?, yhdessä Juhani Wahlstenin kanssa, Ajatus Kirjat, 2002, ISBN 951-20-6088-4
  • Teamwork – Menestyksen askeleet ryhmätyössä, Ajatus Kirjat, 2003, ISBN 951-20-6450-2
  • Pelin jälkeen, haastattelut: Juhani Tamminen; toim. Petri Nevalainen. Ajatus, 2006 ISBN 978-951-20-7362-7
  • 10 askelta elämäsi kuntoon, Juhani Tamminen, Jukka Ropponen. Gummerus, 2008 ISBN 978-951-20-7440-2
  • Kausi elämästäni. Toimittanut Jani Mesikämmen. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 78-951-20-7930-8.
  • Takaisin peliin : näin selvisin työuupumuksesta, Juhani Tamminen; toim. Jani Mesikämmen. Gummerus, 2011 ISBN 978-951-20-8551-4
  • Don Tami – My Story. Toimittaneet Juha Nurmi ja Mauri Nurmi. Mistake Media, 2013
  • Suomi nousuun, Juhani Tamminen, 2015
  • Tami – 50 vuotta jääkiekon ammattilaisena. Juhani Tamminen. Helsinki: Docendo, 2016. ISBN 978-952-291-304-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Juhani Tamminen.
Edeltäjä:
Seppo Repo 		Suomen kapteeni jääkiekon MM-kilpailuissa
1979, 1981 ja 1982 		Seuraaja:
Pekka Rautakallio
Edeltäjä:
Matti Keinonen 		Turun Palloseuran päävalmentaja
1985–1988 		Seuraaja:
Hannu Jortikka
Edeltäjä:
Kari Makkonen 		Ässien päävalmentaja
1996–1998 		Seuraaja:
Esko Nokelainen
Edeltäjä:
Jaakko Palsola 		Oulun Kärppien päävalmentaja
2000–1/2001 		Seuraaja:
Kai Suikkanen
Edeltäjä:
Mikko Manner 		Vaasan Sportin päävalmentaja
2007–2010 		Seuraaja:
Kenneth Westerback
Kärppien päävalmentajat SM-liigassa

Kari Mäkinen (1977–1983) • Pentti Matikainen (1983–1987) • Kari Mäkinen (1987–1988) • Esko Nokelainen (1988–1989) • Jaakko Palsola 28.10.1988 alk.
• Juhani Tamminen (2000–2001) • Kari Heikkilä 24.1.2001 alk. • Kari Heikkilä (2001–2004) • Kari Jalonen (2004–2008) • Matti Alatalo (2008–2010) • Mikko Haapakoski (2010) • Hannu Aravirta (2010–2013) • Lauri Marjamäki (2013–2016) • Kai Suikkanen (2016–2017) • Mikko Manner (2017–2021) • Lauri Marjamäki (2022–)

TUTO Hockey – Mestis

7 Valtonen | 9 V. Virtanen | 11 Ranta | 13 Kaski | 15 Sirén | 18 Kiik | 21 Higgins | 22 Rannisto | 23 Konttila | 26 N. Konttila | 27 Leppikoski (A) | 30 Aalto | 31 Pohjanoksa | 32 Karjalainen | 34 Miikkulainen | 35 Aalto | 37 Vuorio | 40 Levo (C) | 43 Kettunen | 50 A. Konttila | 51 Lemberg | 55 Lahtinen | 67 Colomban | 70 J. Virtanen (A) | 73 Larinmaa (A) | 76 Räty | 77 Takkunen | 78 Mutikainen | 92 Andžāns
Valmentajat Vidman – Paukkunen – Virpiö – Törnström

Auktoriteettitunnisteet

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhani_Tamminen&oldid=20867541”