Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
| Ice Hockey World Championships | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2021 |
|
.jpg) Maailmanmestaruuspokaali. |
|
| Laji | jääkiekko |
| Maa(t) | kansainvälinen |
| Perustettu | vuonna 1920 |
| Joukkueita | 16 (pääsarja) |
| Hallitseva mestari |
 Kanada |
| Eniten mestaruuksia | 27 (Kanada ja Neuvostoliitto/Venäjä) |
| Alempi taso |
1. divisioona 2. divisioona 3. divisioona 4. divisioona |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n alaisille maajoukkueille järjestettävä jääkiekkoturnaus. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.[1] Nykyään kisat pidetään vuosittain.
Eniten maailmanmestaruuksia ovat saavuttaneet sekä Kanada että Neuvostoliitto ja sen maajoukkueen seuraaja Venäjän maajoukkue. Molemmat maat ovat voittaneet 27 mestaruutta. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia, joka perustuu maajoukkueiden menestykseen neljissä viimeisissä maailmanmestaruuskilpailuissa ja viimeisimmissä olympialaisissa.[2]
Sarjajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään maailmanmestaruuskilpailussa on viisi tasoa: pääsarja sekä ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs divisioona.[3] Pääsarjassa pelaa 16 maajoukkuetta.[3] Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja kaksi viimeistä joukkuetta putoaa ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna[3]. A-lohko on ylemmän sarjatason joukkueille, B alemman tason joukkueille.[3] Kolmannessa divisioonassa joukkueita on kymmenen, ja ne on jaettu kuuden ja neljän joukkueen lohkoihin.[3] Neljännessä divisioonassa on viisi joukkuetta.[3] Vuosina 1951–2000 ensimmäistä divisioonaa vastasi B-sarja, vuosina 1961–2000 toista divisioonaa C-sarja sekä vuosina 1987–2000 neljättä divisioonaa D-sarja.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut olivat Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nuo kisat ensimmäisiksi virallisiksi maailmanmestaruuskilpailuiksi, sillä turnauksen ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti vuonna 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat maailmanmestaruuskilpailujen aseman. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää maailmanmestaruuskilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty.
Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1972 lähtien maailmanmestaruuskilpailut on pidetty myös olympiavuosina. Poikkeuksia olivat vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin maailmanmestaruuskilpailuja ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin.
Vuosina 1998–2005 maailmanmestaruuskilpailuissa oli niin sanottu Kaukoidän kiintiöpaikka. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF järjesti silloin erillisen Kaukoidän karsintasarjan, jonka voittaja pääsi kiintiöpaikalle maailmanmestaruuskilpailujen pääsarjaan. Karsinnan hävinneet maat jatkoivat omalla sarjatasollaan. Japani saavutti tämän paikan joka vuosi kiintiön olemassaolon ajan. Kun kiintiö lakkautettiin, Japanilla olisi ollut mahdollisuus säilyä suoraan pääsarjassa sijoittumalla vähintään 14:nneksi, mutta se ei onnistunut tässä.
Neuvostoliiton maailmanmestaruus vuodelta 1986 oli pitkään viimeisin kilpailujen isäntämaan voittama maailmanmestaruus, kunnes Ruotsi onnistui voittamaan mestaruuden Tukholmassa ja Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 2013.
Nykyinen maailmanmestaruuspokaali otettiin käyttöön vuonna 2001, ja sen on suunnitellut André Richard.[4]
Vuoden 2020 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja ei pidetty koronaviruspandemian vuoksi.[5] Edellinen kerta, jolloin kilpailuja ei pelattu, oli vuonna 1946, jos huomioon ei oteta olympiavuosia 1980, 1984 ja 1988.
Joukkueet vuonna 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
- Huomioita
Maailmanmestaruuskilpailut ja niiden mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Pääsarjasta pudonneet joukkueet vuodesta 1992 alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1992 |  Puola |
|
| 1993 |  Sveitsi |
|
| 1994 |  Britannia |
|
| 1995 | Sveitsi |
|
| 1996 |  Itävalta |
|
| 1997 |  Norja |
|
| 1998 |  Saksa |
 Kazakstan
|
| 1999 | ||
| 2000 |  Ranska |
|
| 2001 |  Valko-Venäjä |
Norja
|
| 2002 | Puola |
 Italia
|
| 2003 | Valko-Venäjä |
 Slovenia
|
| 2004 |  Japani |
Ranska
|
| 2005 | Saksa |
Itävalta
|
| 2006 | Kazakstan |
Slovenia
|
| 2007 | Itävalta |
 Ukraina
|
| 2008 | Italia |
Slovenia
|
| 2009 | Itävalta |
 Unkari
|
| 2010 | Italia |
Kazakstan
|
| 2011 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2012 | Italia |
Kazakstan
|
| 2013 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2014 | Italia |
Kazakstan
|
| 2015 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2016 | Kazakstan |
Unkari
|
| 2017 | Italia |
Slovenia
|
| 2018 | Valko-Venäjä |
 Etelä-Korea
|
| 2019 | Ranska |
Itävalta
|
| 2020 | Kisat peruttiin koronapandemian vuoksi.[5] | |
| 2021 | Mikään maa ei poikkeuksellisesti pudonnut, koska alempien sarjatasojen kilpailut peruttiin koronapandemian vuoksi. | |
Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| № | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Summa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. |  Kanada |
27 | 15 | 9 | 51 |
| 2. |  Neuvostoliitto ja  Venäjä |
27 | 10 | 10 | 47 |
| Neuvostoliitto |
22 | 7 | 5 | 34 | |
| Venäjä |
5 | 3 | 4 | 12 | |
| 3. |  Tšekkoslovakia ja Tšekki |
12 | 13 | 21 | 46 |
| Tšekkoslovakia |
6 | 12 | 16 | 34 | |
| Tšekki |
6 | 1 | 5 | 12 | |
| 4. |  Ruotsi |
11 | 19 | 17 | 47 |
| 5. |  Suomi |
3 | 9 | 3 | 15 |
| 6. |  Yhdysvallat |
2 | 9 | 9 | 20 |
| 7. | Britannia |
1 | 2 | 2 | 5 |
| 8. |  Slovakia |
1 | 2 | 1 | 4 |
| 9. | Sveitsi |
0 | 3 | 8 | 11 |
| 10. | Saksa ja Länsi-Saksa |
0 | 2 | 2 | 4 |
| Saksa |
0 | 1 | 2 | 3 | |
| Länsi-Saksa |
0 | 1 | 0 | 1 | |
| 11. | Itävalta |
0 | 0 | 2 | 2 |
Arvokkaimman pelaajan palkinnon saajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanmestaruuskilpailujen arvokkaimman pelaajan palkinto on jaettu vuodesta 1999 alkaen.
Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanmestaruuskilpailujen yleisömääriä on tilastoitu vuodesta 1978 lähtien.
| Sija | Vuosi | Kisapaikka | Yleisömäärä | Ottelut | Yleisö- keskiarvo |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. | 2015 |  Praha / Ostrava |
741 700 | 64 | 11 589 |
| 2. | 2014 |  Minsk |
643 434 | 64 | 10 054 |
| 3. | 2004 | Praha / Ostrava |
552 097 | 56 | 9 858 |
| 4. | 2010 |  Köln / Mannheim |
548 768 | 56 | 9 799 |
| 5. | 1997 |  Helsinki / Turku / Tampere |
504 943 | 51 | 9 710 |
| 6. | 2008 | Halifax / Québec |
477 040 | 54 | 8 834 |
| 7. | 2003 | Helsinki / Tampere / Turku |
454 693 | 56 | 8 119 |
| 8. | 2012 | Helsinki /  Tukholma |
451 054 | 64 | 7 048 |
| 9. | 2013 | Tukholma / Helsinki |
427 818 | 64 | 6 685 |
| 10. | 2016 |  Moskova / Pietari |
417 414 | 64 | 6 522 |
Kisagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mestaruuden vuoden 1920 maailmanmestaruuskilpailuissa voittanut Kanadan joukkue
Postimerkki vuoden 1975 maailmanmestaruuskilpailuista
Yhdysvallat ja Suomi vastakkain vuonna 2005
Tšekki ja Kanada aloittamassa keskinäistä otteluaan vuoden 2006 maailmanmestaruuskilpailuissa
Saksa ja Valko-Venäjä aloituksessa vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailuissa
Suomalaiset juhlivat maailmanmestaruutta vuoden 2011 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen
Slovakian joukkueen kapteeni Zdeno Chára vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailujen palkintojenjaossa. Cháralla on päällään paita, jossa on Pavol Demitran nimi ja pelinumero. Demitra kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2011.
Televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kanava |
|---|---|
| 1961–1991 | Yleisradio |
| 1992–1994 | PTV |
| 1995–2011 | Yleisradio |
| 2012–2023 | MTV3 C More |
Suomessa maailmanmestaruuskilpailuja näyttää MTV Oy C More -kanavillaan. Kaikki Suomen pelit, välierät, pronssiottelu ja loppuottelu näytetään suorina lähetyksinä ilmaiselta MTV3-kanavalta. Kaikki maailmanmestaruuskilpailujen 64 ottelua näytetään maksullisilta C More Sport 1 -, C More Sport 2 - ja C More Max -kanavilta, jotka kuuluvat MTV:n C More Total -kanavapakettiin. Aikaisemmin maailmanmestaruuskilpailuja näytti Suomessa Yleisradio, mutta ne siirtyivät vuonna 2012 MTV:lle. MTV:n sopimus kattaa vuosien 2012–2023 maailmanmestaruuskilpailut.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen parhaat pelaajat
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen tähdistökentällinen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.iihf.com/archive/Ws.pdf
- ↑ http://www.iihf.com/home-of-hockey/championships/world-ranking.html
- ↑ a b c d e f IIHF - Tournaments IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 1.1.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.hhof.com/legendsofhockey/html/GHsilver_splashmchampionship.shtml
- ↑ a b c IIHF - 2020 IIHF Ice Hockey World Championship cancelled IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 1.1.2022. (englanniksi)
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11703980
- ↑ IIHF.com − Past Medallists 1920-2012
- ↑ MTV näyttää jääkiekon MM-kisat vuoteen 2023 18.1.2017. Savon Sanomat. Viitattu 12.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| |||||||||||||||||||||||