Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
| Ice Hockey World Championships | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2018 |
|
.jpg) Maailmanmestaruuspokaali. |
|
| Laji | jääkiekko |
| Maa(t) | kansainvälinen |
| Perustettu | 1920 |
| Joukkueita | 16 (pääsarja) |
| Hallitseva mestari |
 Ruotsi |
| Eniten mestaruuksia |
27 ( Venäjä ja  Neuvostoliitto) |
| Alemmat tasot |
1. divisioona 2. divisioona 3. divisioona |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jääkiekkoliiton alaisille maajoukkueille järjestettävä jääkiekkoturnaus. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920[1]; nykyään kisat pidetään vuosittain.
Ensimmäiset kisat olivat Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nämä kisat ensimmäisiksi virallisiksi MM-kilpailuiksi, sillä ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti vuonna 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat MM-kilpailujen arvon. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää MM-kilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty.
Vuodesta 1972 lähtien MM-kisat on pidetty myös olympiavuosina. Poikkeuksia olivat vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin MM-kisoja ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua jääkiekon MM-kilpailuihin. Vuosina 1998–2005 MM-kisoissa oli ”Kaukoidän kiintiöpaikka”. IIHF järjesti silloin erillisen Kaukoidän karsintasarjan, jonka voittaja pääsi kiintiöpaikalle MM-kisojen pääsarjaan. Karsinnan hävinneet maat jatkoivat omalla sarjatasollaan. Japani saavutti tämän paikan joka vuosi kiintiön olemassaolon ajan. Kun kiintiö lakkautettiin, Japanilla olisi ollut mahdollisuus säilyä suoraan pääsarjassa sijoittumalla vähintään 14:nneksi, mutta se ei onnistunut tässä.
Nykyään kilpailussa on neljä tasoa: pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa 16 maajoukkuetta. Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja kaksi viimeistä joukkuetta putoaa ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna.
Eniten MM-voittoja on ottanut Neuvostoliitto/Venäjä, jolla on 27 mestaruutta. Toisena tilastossa olevalla Kanadalla voittoja on 26. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia, joka perustuu maajoukkueiden menestykseen neljissä viimeisissä MM-kisoissa ja viimeisissä olympialaisissa[2].
Neuvostoliiton maailmanmestaruus vuodelta 1986 oli pitkään viimeisin isäntämaan voittama maailmanmestaruus, kunnes Ruotsi onnistui voittamaan mestaruuden Tukholmassa ja Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 2013.
Nykyinen maailmanmestaruuspokaali otettiin käyttöön vuonna 2001 ja sen on suunnitellut André Richard. [3]
Sisällysluettelo
Joukkueet 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkueet MM-turnauksessa 2019, joka pelataan Slovakiassa.
|
|
Kisagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mestaruuden vuoden 1920 kisoissa voittanut Kanadan joukkue
Postimerkki Vuoden 1975 kisoista
Yhdysvallat ja Suomi vastakkain vuonna 2005
Tšekki ja Kanada aloittamassa keskinäistä otteluaan vuoden 2006 kisoissa
Saksa ja Valko-Venäjä aloituksessa vuoden 2010 kisoissa
Suomalaiset juhlivat maailmanmestaruutta vuoden 2011 kisojen jälkeen
Slovakian kapteeni Zdeno Chára vuoden 2012 kisojen palkintojenjaossa. Cháralla on päällään paita, jossa on Pavol Demitran nimi ja numero. Demitra kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2011
MM-kilpailut ja mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähteet:[4]
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Putoajat viime vuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1992 |  Puola |
|
| 1993 |  Sveitsi |
|
| 1994 |  Britannia |
|
| 1995 | Sveitsi |
|
| 1996 |  Itävalta |
|
| 1997 |  Norja |
|
| 1998 |  Saksa |
 Kazakstan
|
| 1999 | ||
| 2000 |  Ranska |
|
| 2001 |  Valko-Venäjä |
Norja
|
| 2002 | Puola |
 Italia
|
| 2003 | Valko-Venäjä |
 Slovenia
|
| 2004 |  Japani |
Ranska
|
| 2005 | Saksa |
Itävalta
|
| 2006 | Kazakstan |
Slovenia
|
| 2007 | Itävalta |
 Ukraina
|
| 2008 | Italia |
Slovenia
|
| 2009 | Itävalta |
 Unkari
|
| 2010 | Italia |
Kazakstan
|
| 2011 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2012 | Italia |
Kazakstan
|
| 2013 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2014 | Italia |
Kazakstan
|
| 2015 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2016 | Kazakstan |
Unkari
|
| 2017 | Italia |
Slovenia
|
| 2018 | Valko-Venäjä |
 Etelä-Korea
|
Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| № | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Summa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Neuvostoliitto ja Venäjä |
27 | 10 | 9 | 46 |
| Neuvostoliitto |
22 | 7 | 5 | 34 | |
| Venäjä |
5 | 3 | 4 | 12 | |
| 2 |  Kanada |
26 | 14 | 9 | 49 |
| 3 |  Tšekkoslovakia ja Tšekki |
12 | 13 | 21 | 46 |
| Tšekkoslovakia |
6 | 12 | 16 | 34 | |
| Tšekki |
6 | 1 | 5 | 12 | |
| 4 | Ruotsi |
11 | 19 | 17 | 47 |
| 5 |  Yhdysvallat |
2 | 9 | 8 | 19 |
| 6 |  Suomi |
2 | 8 | 3 | 13 |
| 7 | Britannia |
1 | 2 | 2 | 5 |
| 8 |  Slovakia |
1 | 2 | 1 | 4 |
| 9 | Sveitsi |
0 | 3 | 8 | 11 |
| 10 | Saksa ja Länsi-Saksa |
0 | 2 | 2 | 4 |
| Saksa |
0 | 1 | 2 | 3 | |
| Länsi-Saksa |
0 | 1 | 0 | 1 | |
| 11 | Itävalta |
0 | 0 | 2 | 2 |
Arvokkaimmat pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MM-Kisojen arvokkaimman pelaajan titteliä on jaettu vuodesta 1999.
Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MM-kisojen yleisömääriä on tilastoitu vuodesta 1978 lähtien.
| Sija | Vuosi | Kisapaikka | Yleisömäärä | Ottelut | Yleisö- keskiarvo |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2015 | Praha / Ostrava |
741 700 | 64 | 11 589 |
| 2 | 2014 | Minsk |
643 434 | 64 | 10 054 |
| 3 | 2004 | Praha / Ostrava |
552 097 | 56 | 9 858 |
| 4 | 2010 | Köln / Hannover / Nürnberg |
548 768 | 56 | 9 799 |
| 5 | 1997 | Helsinki / Turku / Tampere |
504 943 | 51 | 9 710 |
| 6 | 2008 | Halifax / Québec |
477 040 | 54 | 8 834 |
| 7 | 2003 | Helsinki / Tampere / Turku |
454 693 | 56 | 8 119 |
| 8 | 2012 | Helsinki / Tukholma |
451 054 | 64 | 7 048 |
| 9 | 2013 | Tukholma / Helsinki |
427 818 | 64 | 6 685 |
| 10 | 2016 | Moskova / Pietari |
417 414 | 64 | 6 522 |
Ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eniten turnauksia:
Mathias Seger (16) - Eniten otteluita:
Jiří Holík (123) - Eniten pisteitä:
Boris Mihailov (169) - Pisin aika ilman päästettyjä maaleja:
Pekka Rinne (206min 26s)
Televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kanava |
|---|---|
| 1961–1991 | Yleisradio |
| 1992–1994 | PTV |
| 1995–2011 | Yleisradio |
| 2012–2023 | MTV3 C More |
Suomessa MM-kisoja näyttää MTV Oy, C More -kanavillaan. Kaikki Suomen pelit, välierät, pronssiottelu ja finaali näytetään suorana ilmaiselta MTV3-kanavalta. Kaikki MM-kisojen 64 ottelua näytetään maksullisilta C More Sport 1,- C More Sport 2- ja C More Max -kanavilta, jotka kuuluvat C More Total -kanavapakettiin. Aikaisemmin kisoja näytti Suomessa Yleisradio, mutta kisat siirtyivät 2012 MTV:lle. MTV:n sopimus kattaa vuosien 2012–2023 MM-kisat.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen parhaat pelaajat
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen tähdistökentällinen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.iihf.com/archive/Ws.pdf
- ↑ http://www.iihf.com/home-of-hockey/championships/world-ranking.html
- ↑ http://www.hhof.com/legendsofhockey/html/GHsilver_splashmchampionship.shtml
- ↑ iihf.com IIHF World Championships
- ↑ MTV näyttää jääkiekon MM-kisat vuoteen 2023 18.1.2017. Savon Sanomat. Viitattu 12.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| |||||||||||||||||||||||
