Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
| Ice Hockey World Championships | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2019 |
|
.jpg) Maailmanmestaruuspokaali. |
|
| Laji | jääkiekko |
| Maa(t) | kansainvälinen |
| Perustettu | 1920 |
| Joukkueita | 16 (pääsarja) |
| Hallitseva mestari |
 Suomi |
| Eniten mestaruuksia |
27 ( Venäjä ja  Neuvostoliitto) |
| Alemmat tasot |
1. divisioona 2. divisioona 3. divisioona |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n alaisille maajoukkueille järjestettävä jääkiekkoturnaus. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.[1] Nykyään kisat pidetään vuosittain.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut olivat Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nämä kisat ensimmäisiksi virallisiksi maailmanmestaruuskilpailuiksi, sillä turnauksen ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti vuonna 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat maailmanmestaruuskilpailujen aseman. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää maailmanmestaruuskilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty.
Vuodesta 1972 lähtien maailmanmestaruuskilpailut on pidetty myös olympiavuosina. Poikkeuksia olivat vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin maailmanmestaruuskilpailuja ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Vuosina 1998–2005 maailmanmestaruuskilpailuissa oli niin sanottu Kaukoidän kiintiöpaikka. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF järjesti silloin erillisen Kaukoidän karsintasarjan, jonka voittaja pääsi kiintiöpaikalle maailmanmestaruuskilpailujen pääsarjaan. Karsinnan hävinneet maat jatkoivat omalla sarjatasollaan. Japani saavutti tämän paikan joka vuosi kiintiön olemassaolon ajan. Kun kiintiö lakkautettiin, Japanilla olisi ollut mahdollisuus säilyä suoraan pääsarjassa sijoittumalla vähintään 14:nneksi, mutta se ei onnistunut tässä.
Nykyään kilpailussa on neljä tasoa: pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa 16 maajoukkuetta. Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja kaksi viimeistä joukkuetta putoaa ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna. Vuosina 1951–2000 ensimmäistä divisioonaa vastasi B-sarja, vuosina 1961–2000 toista divisioonaa C-sarja sekä vuosina 1987–2000 neljättä divisioonaa D-sarja.
Eniten maailmanmestaruuksia ovat saavuttaneet Neuvostoliitto ja sen maajoukkueen seuraaja Venäjän maajoukkue, yhteen laskettuna 27. Toisena tilastossa olevalla Kanadalla voittoja on 26. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia, joka perustuu maajoukkueiden menestykseen neljissä viimeisissä maailmanmestaruuskilpailuissassa ja viimeisimmissä olympialaisissa.[2]
Neuvostoliiton maailmanmestaruus vuodelta 1986 oli pitkään viimeisin kilpailujen isäntämaan voittama maailmanmestaruus, kunnes Ruotsi onnistui voittamaan mestaruuden Tukholmassa ja Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 2013.
Nykyinen maailmanmestaruuspokaali otettiin käyttöön vuonna 2001, ja sen on suunnitellut André Richard.[3]
Vuoden 2020 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja ei pidetä koronaviruspandemian vuoksi.
Joukkueet vuonna 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2020 maailmanmestaruuskilpailut olisi pelattu Sveitsissä, mutta koronaviruspandemian vuoksi turnaus peruttiin.
|
|
Kisagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mestaruuden vuoden 1920 maailmanmestaruuskilpailuissa voittanut Kanadan joukkue
Postimerkki vuoden 1975 maailmanmestaruuskilpailuista
Yhdysvallat ja Suomi vastakkain vuonna 2005
Tšekki ja Kanada aloittamassa keskinäistä otteluaan vuoden 2006 maailmanmestaruuskilpailuissa
Saksa ja Valko-Venäjä aloituksessa vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailuissa
Suomalaiset juhlivat maailmanmestaruutta vuoden 2011 maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen
Slovakian joukkueen kapteeni Zdeno Chára vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailujen palkintojenjaossa. Cháralla on päällään paita, jossa on Pavol Demitran nimi ja pelinumero. Demitra kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2011.
Maailmanmestaruuskilpailut ja niiden mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähteet:[4]
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Pääsarjasta pudonneet joukkueet vuodesta 1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1992 |  Puola |
|
| 1993 |  Sveitsi |
|
| 1994 |  Britannia |
|
| 1995 | Sveitsi |
|
| 1996 |  Itävalta |
|
| 1997 |  Norja |
|
| 1998 |  Saksa |
 Kazakstan
|
| 1999 | ||
| 2000 |  Ranska |
|
| 2001 |  Valko-Venäjä |
Norja
|
| 2002 | Puola |
 Italia
|
| 2003 | Valko-Venäjä |
 Slovenia
|
| 2004 |  Japani |
Ranska
|
| 2005 | Saksa |
Itävalta
|
| 2006 | Kazakstan |
Slovenia
|
| 2007 | Itävalta |
 Ukraina
|
| 2008 | Italia |
Slovenia
|
| 2009 | Itävalta |
 Unkari
|
| 2010 | Italia |
Kazakstan
|
| 2011 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2012 | Italia |
Kazakstan
|
| 2013 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2014 | Italia |
Kazakstan
|
| 2015 | Itävalta |
Slovenia
|
| 2016 | Kazakstan |
Unkari
|
| 2017 | Italia |
Slovenia
|
| 2018 | Valko-Venäjä |
 Etelä-Korea
|
| 2019 | Ranska |
Itävalta
|
| 2020 | peruttiin koronapandemian vuoksi | |
Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| № | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Summa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Neuvostoliitto ja Venäjä |
27 | 10 | 10 | 47 |
| Neuvostoliitto |
22 | 7 | 5 | 34 | |
| Venäjä |
5 | 3 | 4 | 12 | |
| 2 |  Kanada |
26 | 15 | 9 | 50 |
| 3 |  Tšekkoslovakia ja Tšekki |
12 | 13 | 21 | 46 |
| Tšekkoslovakia |
6 | 12 | 16 | 34 | |
| Tšekki |
6 | 1 | 5 | 12 | |
| 4 |  Ruotsi |
11 | 19 | 17 | 47 |
| 5 | Suomi |
3 | 8 | 3 | 14 |
| 6 |  Yhdysvallat |
2 | 9 | 8 | 19 |
| 7 | Britannia |
1 | 2 | 2 | 5 |
| 8 |  Slovakia |
1 | 2 | 1 | 4 |
| 9 | Sveitsi |
0 | 3 | 8 | 11 |
| 10 | Saksa ja Länsi-Saksa |
0 | 2 | 2 | 4 |
| Saksa |
0 | 1 | 2 | 3 | |
| Länsi-Saksa |
0 | 1 | 0 | 1 | |
| 11 | Itävalta |
0 | 0 | 2 | 2 |
Arvokkaimman pelaajan palkinnon saajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanmestaruuskilpailujen arvokkaimman pelaajan palkinto on jaettu vuodesta 1999.
Yleisömäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailmanmestaruuskilpailujen yleisömääriä on tilastoitu vuodesta 1978 lähtien.
| Sija | Vuosi | Kisapaikka | Yleisömäärä | Ottelut | Yleisö- keskiarvo |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2015 |  Praha / Ostrava |
741 700 | 64 | 11 589 |
| 2 | 2014 |  Minsk |
643 434 | 64 | 10 054 |
| 3 | 2004 | Praha / Ostrava |
552 097 | 56 | 9 858 |
| 4 | 2010 |  Köln / Mannheim |
548 768 | 56 | 9 799 |
| 5 | 1997 |  Helsinki / Turku / Tampere |
504 943 | 51 | 9 710 |
| 6 | 2008 |  Halifax / Québec |
477 040 | 54 | 8 834 |
| 7 | 2003 | Helsinki / Tampere / Turku |
454 693 | 56 | 8 119 |
| 8 | 2012 | Helsinki /  Tukholma |
451 054 | 64 | 7 048 |
| 9 | 2013 | Tukholma / Helsinki |
427 818 | 64 | 6 685 |
| 10 | 2016 |  Moskova / Pietari |
417 414 | 64 | 6 522 |
Televisiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kanava |
|---|---|
| 1961–1991 | Yleisradio |
| 1992–1994 | PTV |
| 1995–2011 | Yleisradio |
| 2012–2023 | MTV3 C More |
Suomessa maailmanmestaruuskilpailuja näyttää MTV Oy C More -kanavillaan. Kaikki Suomen pelit, välierät, pronssiottelu ja loppuottelu näytetään suorina lähetyksinä ilmaiselta MTV3-kanavalta. Kaikki maailmanmestaruuskilpailujen 64 ottelua näytetään maksullisilta C More Sport 1 -, C More Sport 2 - ja C More Max -kanavilta, jotka kuuluvat MTV:n C More Total -kanavapakettiin. Aikaisemmin maailmanmestaruuskilpailuja näytti Suomessa Yleisradio, mutta ne siirtyivät vuonna 2012 MTV:lle. MTV:n sopimus kattaa vuosien 2012–2023 maailmanmestaruuskilpailut.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen parhaat pelaajat
- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen tähdistökentällinen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.iihf.com/archive/Ws.pdf
- ↑ http://www.iihf.com/home-of-hockey/championships/world-ranking.html
- ↑ http://www.hhof.com/legendsofhockey/html/GHsilver_splashmchampionship.shtml
- ↑ IIHF.com − Past Medallists 1920-2012
- ↑ MTV näyttää jääkiekon MM-kisat vuoteen 2023 18.1.2017. Savon Sanomat. Viitattu 12.2.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| |||||||||||||||||||||||
