Itävallan jääkiekkomaajoukkue

Itävalta
Lempinimi	Kotkat
Liitto	Österreichischer Eishockeyverband
Valmentaja	Roger Bader
Eniten otteluita	Gerhard Unterluggauer (239)
Eniten pisteitä	Rudi König (183)
IIHF-ranking	17. (30.3.2022)
Ensimmäinen ottelu
Böömi 4–0 Itävalta-Unkari  (Praha, Itävalta-Unkari; 4. helmikuuta, 1912)
Suurin voitto
Itävalta 30–0 Belgia  (Tukholma, Ruotsi; 12. maaliskuuta, 1963)
Suurin tappio
Kanada 23–0 Itävalta  (Cortina d'Ampezzo, Italia; 27. tammikuuta, 1956)
MM-kilpailut
Pronssia	2
Infobox OK

Mitalit
Miesten jääkiekko
Maailmanmestaruuskilpailut
Pronssia	Puola 1931
Pronssia	Tšekkoslovakia 1947

Itävallan pelaajia talviolympialaisissa vuonna 2002.

Itävallan jääkiekkomaajoukkue edustaa Itävaltaa miesten kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa. Maa liittyi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1912. Joukkue on 2022 Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n ylläpitämässä maailmanrankingissa 15:s. Vuonna 2021 maassa oli 3 300 rekisteröitynyttä miesjääkiekkoilijaa ja 42 jäähallia.

Itävalta ei lukeudu niin sanottuihin jääkiekkoilun suurmaihin, mutta se on ollut usein mukana maailmanmestaruuskilpailuissa ja olympialaisissa. Se on voittanut Euroopan-mestaruuden vuosina 1927 ja 1931. Lisäksi Itävallan joukkue on saavuttanut maailmanmestaruuskisoista kaksi pronssia, vuosina 1931 ja 1947.

Historia

Itävalta ei ole historiansa aikana juuri otellut maailmanmestaruuskisojen ylimmällä sarjatasolla. Joukkue otteli alemmilla tasoilla vuosikymmeniä 1940-luvun jälkeen, pois lukien vuoden 1957 kisat. Se nousi ylimmälle tasolle vasta vuonna 1993. Tämän jälkeen joukkue on pudonnut alemmalle tasolle 1. divisioonaan (eli entinen B-sarja) useita kertoja, mutta vuosituhannen vaihteessa joukkue otteli pääsarjassa seitsemät kisat perätysten.

Itävallan viime vuosikymmenien paras arvokisasaavutus on kahdeksas sija vuoden 1994 maailmanmestaruuskisoista Milanosta. Itävalta pääsi niukalla erolla puolivälieriin, joissa se kohtasi toisen lohkon voittajan Suomen, jolle Itävalta hävisi 10–0.

Kuuluisimpia itävaltalaisia pelaajia on vuonna 2020 uransa lopettanut Thomas Vanek, joka edusti uransa aikana muun muassa NHL-joukkue Columbus Blue Jacketsia. Aikaisemmin hän pelasi Vancouver Canucksissa.

2000-luvun alussa

Itävalta on vain yhden kerran onnistunut saavuttamaan ottelusta pisteen Suomea vastaan maailmanmestaruuskisoissa: Pietarissa vuonna 2000 Itävallan ja Suomen alkulohko-ottelu päättyi maalein 3–3. Itävalta johti kahden erän jälkeen lukemin 2–1, mutta Suomi nousi päätöserässä siitä ohi. Itävalta tasoitti pelin kuitenkin ajassa 59.13 Christoph Brandnerin ylivoimamaalilla.

Kotikisoissaan vuonna 2005 Itävalta putosi 1. divisioonaan, mutta nousi takaisin maailmanmestaruuskilpailuihin vuodeksi 2007. Vuoden 2009 maailmanmestaruuskilpailuissa Itävalta sijoittui putoamissarjassa toiseksi, mutta putosi siitä huolimatta takaisin 1. divisioonaan, sillä seuraavien kisojen isäntämaa Saksa ei sääntöjen mukaisesti voinut tippua. Itävalta oli säilyttää paikkansa vuoden 2015 kisoissa, kun se päätyi Latvian ja Ranskan kanssa tasapisteisiin. Itävalta kuitenkin putosi takaisin 1. divisioonaan. Joukkue ei juuri pysty haastamaan jääkiekon suurmaita, mutta esimerkiksi vuoden 2013 maailmanmestaruuskisoissa joukkue voitti Slovakian voittomaalikilpailun päätteeksi maalein 1–2.

2020-luvulla

Kun Itävallan maajoukkue putosi vuonna 2019 pääsarjasta 1. divisioonaan, se ei palannut alemmalla sarjatasolla yksiäkään maailmanmestaruuskilpailuja. Ensin 1. divisioonan kilpailut peruttiin vuosina 2020–2021 koronapandemian vuoksi. Kun vuonna 2022 Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin maailmanmestaruuskilpailuista Ukrainan sodan vuoksi, Itävalta nousi takaisin maailmanmestaruuskilpailujen pääsarjaan. Itävalta oli Ranskan ohella Kansainvälisen jääkiekkoliiton rankingissa korkeimmalle sijoitetut maat pääsarjamaiden ulkopuolelta. Itävalta pelasikin alkusarjassa hyvin, sillä se riisti Yhdysvalloilta pisteen jatkoajan jälkeen maalein 2–3 Yhdysvalloille päättyneessä ottelussa. Tämän lisäksi Itävalta voitti Tšekin maalein 1–2 voittomaalikilpailun jälkeen. Se oli Itävallan ensi voitto Tšekistä maailmanmestaruuskilpailuissa.

Sijoitukset

Olympialaisissa

1928 – 6. 1936 – 7. 1948 – 7. 1956 – 10. 1964 – 13. 1968 – 13. 1972 – Ei mukana 1976 – 8. 1984 – 10.

1988 – 9. 1992 – Ei mukana 1994 – 12. 1998 – 14. 2002 – 12. 2006 – 15. (karsiutui) 2010 – 13. (karsiutui) 2014 – 10

Maailmanmestaruuskilpailuissa

1930 – 4. 1931 – pronssia 1933 – 4. 1934 – 7. 1935 – 6. 1938 – 10. 1947 – pronssia 1949 – 6. 1951 – B-sarja; 4. 1952 – B-sarja; 2. 1953 – B-sarja; 2. 1954 – B-sarja; 3. 1955 – B-sarja; 2. 1957 – 7. 1959 – B-sarja; 3. 1961 – B-sarja; 6. 1962 – B-sarja; 2. 1963 – C-sarja; 1. 1965 - B-sarja; 5. 1966 – B-sarja; 5. 1967 – B-sarja; 6. 1969 – B-sarja; 7. 1970 – C-sarja; 1.

1971 – B-sarja; 7. 1972 – C-sarja; 1. 1973 – B-sarja; 6. 1974 – B-sarja; 8. 1975 – C-sarja; 3. 1976 – C-sarja; 1. 1977 – B-sarja; 9. 1978 – C-sarja; 2. 1979 – B-sarja; 7. 1981 – C-sarja; 1. 1982 – B-sarja; 2. 1983 – B-sarja; 3. 1985 – B-sarja; 4. 1986 – B-sarja; 6. 1987 – B-sarja; 3. 1989 – B-sarja; 6. 1990 – B-sarja; 3. 1991 – B-sarja; 5. 1992 – B-sarja; 1. 1993 – 11. 1994 – 8. 1995 – 11. 1996 – 12. putosi B-sarjaan

1997 – B-sarja: 4. - nousi karsintojen kautta A-sarjaan 1998 – 15. 1999 – 10. 2000 – 14. 2001 – 11. 2002 – 12. 2003 – 10. 2004 – 11. 2005 – 16. putosi 1. divisioonaan 2006 – 1. divisioona: Lohko B: 1. nousi MM-kisoihin 2007 – 15. putosi 1. divisioonaan 2008 – 1. divisioona: Lohko B: 1. nousi MM-kisoihin 2009 – 14. putosi 1. divisioonaan 2010 – 1. divisioona: Lohko A: 1. nousi MM-kisoihin 2011 – 15. putosi 1. divisioonaan 2012 – 1. divisioona: Lohko A: 2. nousi MM-kisoihin 2013 – 15. putosi 1. divisioonaan 2014 – 1. divisioona: Lohko A: 2. nousi MM-kisoihin 2015 – 15. putosi 1. divisioonaan 2016 – 1. divisioona: Lohko A: 4. 2017 – 1. divisioona: Lohko A: 1. 2018 – 14. 2019 – 16. putosi 1. divisioonaan

2020 – 1. divisioonan A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. 2021 – 1. divisioonan A-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. 2022 – 11.

Maailmanranking

• 2003 – 12.
• 2004 – 11.
• 2005 – 13.
• 2006 – 16.
• 2007 – 17.
• 2008 – 16.
• 2009 – 16.
• 2010 – 14.
• 2011 – 15.
• 2012 – 15.
• 2013 – 15.
• 2014 – 16.
• 2015 – 16.
• 2016 – 17.
• 2017 – 16.
• 2018 – 17.
• 2019 – 15.
• 2020 – 17.
• 2021 – 18.
• 2022, helmikuu – 17.

NHL-pelaajat

Reinhard Divisista tuli kaudella 2001–2002 kaikkien aikojen ensimmäinen NHL:ssä pelannut itävaltalainen. Ennen häntä Itävallan maajoukkueessa esiintyneet NHL-pelaajat olivat kaikki pohjoisamerikkalaissyntyisiä.

Christoph Brandner Marty Dallman (s. Kanadassa) Reinhard Divis Michael Grabner Richard Grenier (s. Kanadassa) Wayne Groulx (s. Kanadassa) Brian Hill (s. Kanadassa) Greg Holst (s. Kanadassa) Dominic Lavoie (s. Kanadassa) Kraig Nienhuis (s. Kanadassa)

Andreas Nödl Ray Podloski (s. Kanadassa) Thomas Pöck Michael Raffl Marco Rossi Sean Selmser (s. Kanadassa) Ken Strong (s. Kanadassa) Thomas Vanek Emanuel Viveiros (s. Kanadassa) Simon Wheeldon (s. Kanadassa)

Kokoonpanoja

• Olympiakisat vuonna 1998
• Olympiakisat vuonna 2002
• Maailmanmestaruuskisat vuonna 2009
• Maailmanmestaruuskisat vuonna 2013

Aiheesta muualla

• Itävallan jääkiekkoliiton sivusto (saksaksi)
• Itävalta IIHF:n sivuilla (englanniksi)
• Itävalta nationalteamsoficehockeyssä (englanniksi)