Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1974

Vuoden 1974 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet	6 (22)
Isäntämaa	Suomi
Kaupungit	Helsinki
Ajankohta	5.–20. huhtikuuta 1974
Mitalistit
– Kultaa	Neuvostoliitto
– Hopeaa	Tšekkoslovakia
– Pronssia	Ruotsi
Putoajat	Itä-Saksa
Ottelut	30
Maalintekijä	Václav Nedomanský; Sergei Kapustin 10 maalia
	Infobox OK

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1974 olivat jääkiekon 41. maailmanmestaruuskilpailut ja 52. Euroopan-mestaruuskilpailut. Turnaus järjestettiin Suomessa 5.–20. huhtikuuta ja ottelut pelattiin Helsingissä^[1]. Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden 13. kerran ja Euroopan-mestaruuden 16. kerran. Kanada boikotoi kisoja vastalauseena Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jyrkille amatöörisäännöille^[2]. Turnauksessa Suomea valmensi Kalevi Numminen^[3].

Ensi kertaa jääkiekon maailmanmestaruuskisojen historiassa kaksi pelaajaa tuomittiin dopingista. He olivat ruotsalainen Ulf Nilsson ja suomalainen Stig Wetzell, joiden todettiin dopingtesteissä käyttäneen efedriiniä^[4]. Molemmat pelaajat suljettiin ulos turnauksesta. Ulos suljetun Wetzellin tilalle tuli kakkosmaalivahti Harri Linnonmaa^[3]. Nilsson testattiin positiiviseksi Ruotsi–Puola-ottelussa^[4], jonka Ruotsi alun perin voitti maalein 4–1. Dopingkäryn jälkeen ottelu tuomittiin 5–0-voitoksi Puolalle minkä myötä joukkue säilytti paikkansa A-sarjassa^[4]. Suomalainen Wetzell testattiin positiiviseksi Tšekkoslovakiaa vastaan pelatussa ottelussa, jonka Suomi voitti maalein 5–2^[4]. Tässäkin ottelussa vastustaja eli Tšekkoslovakia tuomittiin voittajaksi maalein 5–0^[4]. Suomi sijoittui turnauksessa neljänneksi. Turnauksen jälkeen monet tärkeät pelaajat jättivät maajoukkueen Esa Peltosta lukuun ottamatta^[5]. Juha Rantasila lopetti uransa^[5]. Veli-Pekka Ketola, Heikki Riihiranta ja Juhani Tamminen siirtyivät pelaamaan Pohjois-Amerikkaan^[5].

B-sarja pelattiin Jugoslavian Ljubljanassa. Yhdysvallat lunasti paikan A-sarjaan muutaman välivuoden jälkeen. C-sarjaa isännöi Ranska.

Ylen lakko katkaisi lähetykset

Kisojen televisiointi ja radiointi Suomeen katkesi Yleisradion teknisen henkilökunnan 15. huhtikuuta alkaneen lakon takia. Neuvottelujen avulla tv-lähetykset ulkomaille saatiin jatkumaan, mutta suomalaisyleisö oli kisojen loppuajan sanomalehtien varassa. Lakko päättyi vasta vappuna, kymmenen päivää kisojen päättymisen jälkeen.^[6]

A-sarja

Joukkue	O	V	T	H	Maalit	Pts
Neuvostoliitto	10	9	0	1	64–18	18
Tšekkoslovakia	10	7	0	3	57–20	14
Ruotsi	10	5	1	4	38–24	11
Suomi	10	4	2	4	34–39	10
Puola	10	1	2	7	22–64	4
Itä-Saksa	10	1	1	8	21–71	3

Itä-Saksa putosi B-sarjaan.

5.4.	Tšekkoslovakia	8–0	Puola

5.4.	Neuvostoliitto	5–0	Itä-Saksa

6.4.	Puola	5–0 (1–4)	Ruotsi

6.4.	Suomi	7–3	Itä-Saksa

7.4.	Ruotsi	2–3	Tšekkoslovakia

7.4.	Suomi	1–7	Neuvostoliitto

8.4.	Tšekkoslovakia	8–0	Itä-Saksa

8.4.	Neuvostoliitto	8–3	Puola

9.4.	Itä-Saksa	1–10	Ruotsi

9.4.	Suomi	2–2	Puola

10.4.	Tšekkoslovakia	7–2	Neuvostoliitto

10.4.	Suomi	3–3	Ruotsi

11.4.	Puola	3–5	Itä-Saksa

12.4.	Suomi	0–5 (5–2)	Tšekkoslovakia

12.4.	Ruotsi	1–3	Neuvostoliitto

13.4.	Puola	3–12	Tšekkoslovakia

13.4.	Itä-Saksa	3–10	Neuvostoliitto

14.4.	Ruotsi	3–1	Puola

14.4.	Suomi	7–1	Itä-Saksa

15.4.	Tšekkoslovakia	0–3	Ruotsi

15.4.	Suomi	1–6	Neuvostoliitto

16.4.	Itä-Saksa	2–9	Tšekkoslovakia

16.4.	Puola	0–17	Neuvostoliitto

17.4.	Ruotsi	9–3	Itä-Saksa

17.4.	Suomi	6–2	Puola

18.4.	Neuvostoliitto	3–1	Tšekkoslovakia

18.4.	Suomi	2–6	Ruotsi

19.4.	Itä-Saksa	3–3	Puola

20.4.	Suomi	5–4	Tšekkoslovakia

20.4.	Neuvostoliitto	3–1	Ruotsi

Pistepörssi

#	Nimi	M	S	P
1.	Boris Mihailov	9	8	17
2.	Vladimír Martinec	9	6	15
3.	Aleksandr Jakušev	7	7	14
4.	Václav Nedomanský	10	3	13
5.	Ivan Hlinka	9	4	13
6.	Sergei Kapustin	10	1	11
7.	Willy Lindström	7	4	11
8.	Vladimir Shadrin	6	5	11
9.	Vladimir Petrov	4	7	11
10.	Anders Hedberg	7	3	10

Palkinnot

IIHF: Valitsemat turnauksen parhaat pelaajat

Maalivahti: Vladislav Tretjak
Puolustaja: Lars-Erik Sjöberg
Hyökkääjä: Václav Nedomanský

Turnauksen tähdistökentällinen

Maalivahti: Curt Larsson
Puolustajat: Lars-Erik Sjöberg, Valeri Vasiljev
Hyökkääjät: Vladimír Martinec, Václav Nedomanský, Aleksandr Jakušev

B-sarja

Joukkue	O	V	T	H	Maalit	Pts	YUG	FRG	JPN	NED	ROM	NOR	AUT
Yhdysvallat	7	7	0	0	40–14	14	5–0	5–2	7–4	7–4	5–1	5–3	6–0
Jugoslavia	7	4	2	1	41–27	10		10–4	5–4	9–4	3–3	4–4	10–3
Länsi–Saksa	7	5	0	2	34–28	10			6–1	5–3	6–3	7–4	4–2
Japani	7	4	0	3	31–31	8				8–5	6–4	4–1	4–3
Alankomaat	7	2	1	4	33–37	5					7–5	7–0	3–3
Romania	7	2	1	4	30–29	5						4–1	10–1
Norja	7	1	1	5	18–31	3							5–0
Itävalta	7	0	1	6	12–42	1

Yhdysvallat nousi A–sarjaan. Norja ja Itävalta putosivat C–sarjaan.

C-sarja

Joukkue	O	V	T	H	Maalit	Pts	ITA	BUL	HUN	FRA	CHN	AUS	PRK
Sveitsi	7	6	0	1	63–4	12	4–2	4–0	1–2	6–0	13–0	20–0	15–0
Italia	7	5	1	1	42–14	11		3–2	4–4	4–1	5–1	13–0	11–2
Bulgaria	7	4	1	2	39–18	9			5–5	5–2	6–0	11–4	10–0
Unkari	7	3	3	1	38–22	9				4–6	2–2	11–2	10–2
Ranska	7	4	0	3	37–25	8					6–2	10–0	12–4
Kiina	7	1	1	5	15–38	3						8–3	2–3
Australia	7	1	0	6	13–74	2							4–1
Pohjois-Korea	7	1	0	6	12–64	2

Sveitsi ja Italia nousivat B–sarjaan.

Katso myös

Summit Series 1974

Lähteet

Viitteet

↑ MM-jääkiekon historia mtvuutiset.fi. 11.3.2011. Viitattu 2.10.2022.
↑ Kanada mtvuutiset.fi. 24.4.2015. Viitattu 2.10.2022.
↑ ^a ^b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 108. US-Mediat Oy, 1989.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 108–109. US-Mediat Oy, 1989.
↑ ^a ^b ^c Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 109. US-Mediat Oy, 1989.
↑ ”Televisio-ohjelma 1”, Yleisradion vuosikirja 1973–1974, s. 55. Helsinki: Yleisradio, 1974. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.3.2024.

SFRp's hockey archive (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Hockeyarchives - Championnats du monde 1974 (ranskaksi)
Passionhockey - Championnats du monde 1974 (ranskaksi)
http://avlh.sweb.cz/MS-1974.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) (tšekiksi)

Aiheesta muualla

YLE Elävä arkisto: Karvas kiekkovoitto tšekeistä 1974 (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)

[1] MM-jääkiekon historia mtvuutiset.fi. 11.3.2011. Viitattu 2.10.2022.

[2] Kanada mtvuutiset.fi. 24.4.2015. Viitattu 2.10.2022.

[:0-3] Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 108. US-Mediat Oy, 1989.

[:1-4] Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 108–109. US-Mediat Oy, 1989.

[:2-5] Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 109. US-Mediat Oy, 1989.

[6] ”Televisio-ohjelma 1”, Yleisradion vuosikirja 1973–1974, s. 55. Helsinki: Yleisradio, 1974. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.3.2024.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

n k m Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
1920–1939	1920 1924 1928 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939
1940–1959	1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959
1960–1979	1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980–1999	1981 1982 1983 1985 1986 1987 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
2000–2019	2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020–2029	2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
Huomioitavaa	Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.