Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1992

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1992 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 12 (32)
Isäntämaa  Tšekkoslovakia
Kaupungit Praha, Bratislava
Ajankohta 28. huhtikuuta –
10. toukokuuta 1992
Mitalistit
– Kultaa Ruotsi
– Hopeaa Suomen lippu Suomi
– Pronssia Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Ottelut 39
Yleisö 246 173 (6 312 ottelua kohti)
Maalintekijä Suomi Jarkko Varvio, 9 maalia
← 1991 1993 →

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1992 pelattiin Prahassa ja Bratislavassa, silloisessa Tšekkoslovakiassa.[1] Turnauksen voitti Suomen loppuottelussa lyönyt Ruotsi.[2] Neuvostoliiton hajoamisen myötä Neuvostoliiton seuraajaksi tullut Venäjä pelasi ensimmäiset maailmanmestaruuskisansa. Kisoissa saavutettu mitali oli ensimmäinen maailmanmestaruusmitali Suomelle ja toinen arvokisamitali vuoden 1988 Calgaryn talviolympialaisten jälkeen, mikäli Euroopan-mestaruusmitaleja ei lasketa lukuun[3]. Škoda Autosta tuli maailmanmestaruuskisojen yhteistyökumppani vuonna 1992, ja on ollut sitä siitä lähtien[4].

Suomi turnauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen menestys ja hopeamitali tulivat kisoissa yllätyksenä monille suomalaisille, sillä joukkuetta pidettiin jopa kaikkien aikojen huonoimpana.[5] Siltä ei odotettu paljoakaan kokemattomuuden ja samana vuonna pidettyjen Albertvillen talviolympialaisten huonon menestyksen takia. Valmentaja Pentti Matikainen kokosi kisoihin kuitenkin nuoren ja ennakkoluulottoman joukkueen. Matikainen sai osakseen kovaa arvostelua jo ennen kisoja[5]. Hän kieltäytyi ottamasta Teemu Selännettä mukaan joukkueeseen, sen jälkeen kun jo kerran kisoista kieltäytynyt Selänne suostui mukaan Kalervo Kummolan neuvoteltua asiassa[5].

Joukkue kuitenkin voitti arvostelusta ja kohusta huolimatta kisojen alkusarjan viisi otteluaan maalierolla 32–8. Suomi voitti Saksan maalein 6–3, Yhdysvallat maalein 6–1, Puolan maalein 11–2, Ruotsin maalein 3–1 ja Italian lukemin 6–1. Häviämällä viimeisen runkosarjan ottelun Italiaa vastaan Suomi olisi voinut pudottaa Ruotsin puolivälieristä, mutta näin ei käynyt ja Ruotsi pääsi puolivälieriin.

Puolivälierissä Suomi kohtasi Kanadan. Dave Kingin valmentaman Kanadan riveissä pelasivat muun muassa huippumaalivahti Ron Hextall, kuusi Stanley Cupia voittanut Glenn Anderson sekä NHL:ssa runsaasti maaleja tehnee Rod Brind'Amour ja Steve Thomas. Ottelun ratkaisija oli kuitenkin Suomen 23-vuotias laitahyökkääjä Timo Peltomaa. Roolipelaajana tunnettu Peltomaa teki hattutempun, ja Suomi eteni välieriin 4–3-voitolla.[6]

Välierissä Suomi kohtasi Tšekkoslovakian. Kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Suomi oli maalin tappiolla, mutta Janne Laukkanen tasoitti ottelun lukemiin 2–2. Jatkoajalla ei maaleja syntynyt, joten ratkaisu jäi rangaistuslaukauskilpailun varaan. Tuolloin tapahtui eräs suomalaisen kiekkoilunmerkkipaalu, kun Suomen maaliviahti Markus Kettererin torjui kaikki Tšekkoslovakian rangaistukselaukaukset rangaistuslaukauskilpailussa. Ottelu päättyi Suomen hyväksi lukemin 3–2. Suomi selviytyi näin ensi kertaa jääkiekon maailmanmestaruuskisojen loppuotteluun.[2]

Suomi kohtasi loppuottelussa Ruotsin, joka oli pelannut runkosarjassa heikohkosti. Ruotsi oli puolivälierissä yllättäen voittanut Venäjän maalein 2–0 ja välierissä Sveitsin maalein 4–1. Ruotsi löi Leijonat loppuottelussa lukemin 5–2[2]. Tappio oli Suomelle kisojen ainoa[2].

Kisojen pistepörssin voitti suomalainen Jarkko Varvio.[2] Hän teki turnauksessa tehopisteet 9+1=10. Hänen maanmiehensä Mikko Mäkelän oli pistepörssin toinen[2]. Kisojen tähdistökentälliseen valittiin suomalaisista Varvio, Ketterer ja Timo Jutila[2]. Kisat ovat jääneet suomalaisille historiaan kansainvälisen kiekkoilun läpimurtona[2].

Televisiointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelut nähtiin Suomessa poikkeuksellisesti PTV-kanavalta Anssi Kukkosen selostamina.[7] PTV osti kisojen televisio-oikeudet vain 400 000 markalla. Kalervo Kummola totesi vuonna 2017, että hinta oli noin sadasosa vuoden 2017 kisojen Suomen oikeuksien hinnasta. PTV toi suomalaiseen jääkiekon televisiotuotantoon uusia tuulia kisastudioineen. Prahan kisojen alussa Kukkonen saattoi olla jopa ainoa paikalla ollut suomalainen tiedotusvälineiden edustaja. Sitä mukaa kun Suomen joukkue menestyi Tšekkoslovakiassa, kiinnostus joukkuetta kohtaan kasvoi Suomessakin. Näin ollen Yleisradion Heikki Seppälä matkusti Prahaan ja ryhtyi neuvottelemaan PTV:n Hans Edinin ja Pekka Huolmanin kanssa televisio-oikeuksista. Yleisradio osti PTV:ltä jälkilähetysoikeudet Suomen välierään ja mitaliotteluun. Esimerkiksi kultamitalin ratkaisseen välierän televisiolähetys alkoi Ylellä vasta keskiyöllä, ja Antero Viherkenttä selosti ottelun Tampereen Tohlopista TV2:n tiloista.[8]

Alkusarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-lohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maalit Pts FIN GER USA SWE ITA POL
Suomen lippu Suomi 5 5 0 0 32-8 10 6-3 6-1 3-1 6-1 11-2
Saksa 5 4 0 1 30-14 8 5-3 5-2 6-2 11-1
Yhdysvallat 5 2 1 2 14-15 5 4-4 1-0 5-0
Ruotsi 5 1 2 2 14-12 4 0-0 7-0
Italia 5 1 1 3 10-18 3 7-5
Puola Puola 5 0 0 5 8-41 0

Ottelujen alkamisajat ovat paikallisia aikoja.

B-lohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maalit Pts RUS TCH SUI CAN NOR FRA
Venäjä 5 4 1 0 23-10 9 4-2 2-2 6-4 3-2 8-0
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 4 0 1 18-7 8 2-0 5-2 6-1 3-0
 Sveitsi 5 2 2 1 12-11 6 1-1 3-1 6-5
Kanada 5 2 1 2 15-18 5 4-3 4-3
Norja 5 1 0 4 8-16 2 1-0
Ranska Ranska 5 0 0 5 8-22 0

Ottelujen alkamisajat ovat paikallisia aikoja.

Säilymiskarsinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
7.5. - Praha        
 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia  8
9.5. - Praha
  Yhdysvallat  1  
 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia  2
6.5. - Praha
   Suomen lippu Suomi  3  
 Suomen lippu Suomi  4
10.5. - Praha
  Kanada  3  
 Suomen lippu Suomi  2
7.5. - Praha
    Ruotsi  5
  Saksa  1
9.5. - Praha
  Sveitsi  3  
  Sveitsi  1 Pronssiottelu
6.5. - Praha
    Ruotsi  4  
  Venäjä  0  Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia  5
  Ruotsi  2     Sveitsi  2
10.5. - Praha

Ottelujen alkamisajat ovat paikallisia aikoja.

Puolivälierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssiottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopputulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue
Ruotsi
Suomen lippu Suomi
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
4.  Sveitsi
5. Venäjä
6. Saksa
7. Yhdysvallat
8. Kanada
9. Italia
10. Norja
11. Ranska Ranska
12. Puola Puola

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IIHF:n valitsemat turnauksen parhaat pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen tähdistökentällinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalistijoukkueiden pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaa: Ruotsi

maalivahdit: Håkan Algotsson, Tommy Söderström, Peter Åslin
puolustajat: Arto Blomsten, Joacim Esbjörs, Calle Johansson, Kenneth Kennholt, Petri Liimatainen, Tommy Sjödin, Fredrik Stillman
hyökkääjät: Mikael Andersson, Patrik Carnbäck, Peter Forsberg, Johan Garpenlöv, Roger Hansson, Anders Huss, Lars Karlsson, Patric Kjellberg, Jan Larsson, Michael Nylander, Peter Ottosson, Daniel Rydmark, Mats Sundin

Hopeaa: Suomen lippu Suomi (joukkue)

maalivahdit: Markus Ketterer, Sakari Lindfors, Ari-Pekka Siekkinen
puolustajat: Kai Rautio, Harri Laurila, Arto Ruotanen, Waltteri Immonen, Erik Hämäläinen, Timo Jutila, Janne Laukkanen
hyökkääjät: Jere Lehtinen, Mikko Mäkelä, Christian Ruuttu, Juha Riihijärvi, Timo Saarikoski, Vesa Viitakoski, Mika Nieminen, Rauli Raitanen, Jarkko Varvio, Pekka Tuomisto, Keijo Säilynoja, Timo Peltomaa, Hannu Järvenpää

Pronssia: Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia

maalivahdit: Petr Bříza, Oldřich Svoboda, Milan Hnilička
puolustajat: Drahomír Kadlec, Leo Gudas, Róbert Švehla, Bedřich Ščerban, Richard Šmehlík, František Musil, Jiří Jonák
hyökkääjät: Otakar Janecký, Tomáš Jelínek, Ladislav Lubina, Petr Rosol, Robert Lang, Kamil Kašťák, Petr Hrbek, Richard Žemlička, Peter Veselovský, Igor Liba, Robert Reichel, Patrik Augusta


B-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-sarja pelattiin Klagenfurtissa.

Joukkue O V T H Maalit Pts AUT NED JPN DEN BUL ROM CHN YUG
Itävalta 7 7 0 0 73-4 14 8-3 3-0 5-1 18-0 9-0 16-0 14-0
Alankomaat Alankomaat 7 5 1 1 53-16 11 10-3 8-0 7-1 2-2 12-2 11-0
Japani Japani 7 4 0 3 30-23 8 4-2 2-5 5-1 10-2 6-0
Tanska 7 4 0 3 27-24 8 7-1 4-2 5-2 8-2
Bulgarian lippu Bulgaria 7 3 0 4 14-38 6 0-2 3-1 4-1
Romania Romania 7 1 3 3 13-26 5 3-3 3-3
Kiina 7 1 1 5 14-50 3 4-1
 Jugoslavia 7 0 1 6 7-50 1

Itävalta nousi A-sarjaan. Jugoslavia putosi C-sarjaan.

C-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-lohko (ylempi lohko), Humberside

Joukkue O V T H Maalit Pts GBR PRK AUS HUN BEL KOR
Iso-Britannia 5 5 0 0 62-10 10 16-2 10-2 14-3 7-3 15-0
Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea 5 3 0 2 25-28 6 8-3 4-1 4-5 7-3
Australian lippu Australia 5 2 1 2 24-26 5 8-1 6-2 5-5
Unkari 5 2 0 3 18-33 4 3-1 10-6
Belgia 5 1 0 4 17-24 4 6-4
Etelä-Korea 5 0 1 4 18-43 1

B-lohko (alempi lohko), Johannesburg

Joukkue O V T H Maalit Pts ESP RSA GRE ISR LUX TUR
Espanja 5 5 0 0 114-5 10 12-0 10-1 23-4 31-0 38-0
Etelä-Afrikka 5 4 0 1 55-18 8 9-4 5-1 23-0 18-1
Kreikka 5 3 0 2 36-31 6 7-4 9-5 15-3
Israel 5 1 1 3 22-42 3 5-5 8-2
Luxemburg 5 1 1 3 20-73 3 10-5
Turkki 5 0 0 5 11-89 0

Iso-Britannia nousi B-sarjaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ MM-jääkiekon historia mtvuutiset.fi. 11.3.2011. Viitattu 5.1.2023.
  2. ↑ a b c d e f g h Leijonille ensimmäinen MM-mitali 1992 yle.fi. Viitattu 5.1.2023.
  3. ↑ Suomi-kiekon merkkipaaluja Suomi-kiekon ennätykset ja tilastot. Viitattu 5.1.2023.
  4. ↑ ŠKODA AUTO: Intohimosta jääkiekkoon vuodesta 1992 ŠKODA Magazine. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Eero Tuominen: Pentti Matikainen muistelee vuoden 1992 MM-ihmettä: "Silloin meille vain naurettiin" Ilta-Sanomat. 5.5.2015. Viitattu 5.1.2023.
  6. ↑ Antti Seppänen: Leijonat - Historiallinen MM 1992: Timo Peltomaa - hattutempulla Leijona-sankariksi www.leijonat.fi. Viitattu 5.1.2023.
  7. ↑ Pekka Ruissalo: Mitä tapahtuikaan Prahan keväässä 1992? Näin muistelee Vesa Viitakoski historiallista MM-hopeaa Tamperelainen. 18.5.2021. Viitattu 5.1.2023.
  8. ↑ Jääkiekon MM-kisojen tv-oikeudet myytiin vuonna 1992 sadasosalla nykyhinnoista! Yle heräsi kesken kisojen www.iltalehti.fi. Viitattu 5.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääkiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1992&oldid=22328164”