Timo Jutila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Timo Jutila
Timo Jutila.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt24. joulukuuta 1963 (ikä 57) [1]
Tampere, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Juti
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pelinumero 7 (Tappara), 5 (Maajoukkue)
Pelaajaura
Pääsarjaura 1980–1999
Seurat Tappara (SM-liiga)
Buffalo Sabres (NHL)
Rochester Americans (AHL)
Luleå HF (Elitserien)
SC Bern (NLA)
NHL-varaus 68. (4. kierros), 1982
Buffalo Sabres
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ruotsi 1995 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Italia 1994 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Tšekkoslovakia 1992 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Länsi-Saksa 1981 jääkiekko
Pronssia Pronssia USA/Kanada 1982 jääkiekko

Timo Juhani ”Juti” Jutila (s. 24. joulukuuta 1963 Tampere) on suomalainen, jo aktiiviuransa lopettanut, jääkiekkoilija (puolustaja). Jutila oli voittamassa Suomen ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruutta vuoden 1995 MM-kisoissa joukkueen kapteenina. Jutila on Suomen ensimmäinen kaksinkertainen jääkiekon maailmanmestari aikuisten tasolla, kun johtotehtävät lasketaan mukaan: toisen kultansa hän sai joukkueenjohtajana MM-kisoissa 2011. Jutilaa pidetään kasvattajaseuransa Tapparan yhtenä tunnetuimmista pelaajista.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Jutila varttui Tesomajärven kaupunginosassa (joka tunnetaan paremmin Tesomana) Tampereella. Jutila pelasi ensimmäisen SM-liigapelinsä vain 16-vuotiaana, esikuvansa Pekka Marjamäen puolustajaparina.[2] Jutila edusti Tapparaa vuosina 1980–1984, 1985–1988, 1992–1996 ja 1997–1999. Pohjois-Amerikassa hän pelasi kaudella 1984–1985 NHL-joukkue Buffalo Sabresissa ja AHL-joukkue Rochester Americansissa. Lisäksi hän on pelannut Ruotsissa Luleå HF:ssä 1988–1991 ja Sveitsissä SC Bernissä 1996–1997.

Suomen jääkiekkomaajoukkueessa - Leijonissa - Jutila pelasi ensimmäisen kerran vuonna 1981. Jutila oli maajoukkueurallaan usein joukkueen kapteeni. Jutila osallistui kahdeksan kertaa Jääkiekon MM-kisoihin, kolmiin olympialaisiin ja kahteen Kanada-cup:iin. Jutila saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Hän on itse arvioinut, että aktiiviuransa aikana Suomi pelasi parasta jääkiekkoa vuoden 1994 MM-kisoissa, sekä saman vuoden talviolympialaisissa, Lillehammerissa. Suomi hävisi näissä turnauksissa vain MM-kisojen loppuottelun ja olympialaisten välierän, molemmat Kanadaa vastaan.[3] Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Jutilan jääkiekkoleijonaksi numerolla 132, ja Tappara on jäädyttänyt Jutilan pelinumeron 7. Jutila valittiin IIHF Hall of Fameen seitsemäntenä suomalaispelaajana.

Jutila lopetti aktiiviuransa vuonna 1999. [2] Leijonien joukkueenjohtajaksi Jutila tuli Heikki Riihirannan tilalle keväällä 2003, ja toimi tehtävässä MM-kisoihin 2014 asti. Jutila voitti toisen maailmanmestaruutensa vuonna 2011, toimiessaan joukkueen johtajana.

Timo Jutilan tampereen murre on poikinut vuonna 2002 julkaistun hakuteoksen "Juti-suomi hokisanakirja". Hänen tunnetuin terminsä lienee maalin yläkulmaa tarkoittava ylämummo, joka 2000-luvun vaihteessa on levinnyt kiekkoharrastajien käyttöön ympäri Suomen. Termi on alun perin 1950-luvulta ja on tarkoittanut Tampereen Koulukadun kentän De Gamlas Hem -vanhainkodin puoleisen maalin vasenta yläkulmaa.[4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Jutilalla ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Tarja Jutilalla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tytärtä. Jutilan poika Eero (s. 1992) on pelannut Tapparan ja KooVeen junioreissa. Vuonna 2009 Jutila solmi toisen avioliittonsa ja asui vaimonsa Marian kanssa Vantaalla.[5] Timo ja Maria Jutila erosivat kesällä 2013. Joulukuussa 2014 Timo Jutila meni naimisiin Satu Mikkolan kanssa.[6]

Timo Jutila on osallistunut politiikkaan kokoomuksen riveissä.[3]

Jutilan veli Markku Jutila on myös entinen jääkiekkoilija, joka pelasi 21 ottelua Tapparan paidassa kausilla 1986–1988.[7]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiapronssia 1994
  • Maailmanmestaruus 1995, MM-hopeaa 1992, 1994
  • Suomen mestaruus 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, SM-hopeaa 1981
  • Sveitsin mestaruus 1997
  • SM-liigan paras puolustaja (Pekka Rautakallio -palkinto) 1988
  • Lynces Academicin valitsema paras puolustaja 1987, 1994
  • SM-liigan All Stars -puolustaja 1987, 1988, 1993, 1994, 1996
  • MM-kisojen All Stars -puolustaja 1992, 1994, 1995

Joukkueenjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruus 2011

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1980–81 Tappara SM-liiga 36 9 12 21 44 8 3 2 5 6 JEM 5 1 4 5 12
JMM 5 1 0 1 2
1981–82 Tappara SM-liiga 36 8 11 19 41 11 0 0 0 16 Kanada-malja JMM 7 1 6 7 14
1982–83 Tappara SM-liiga 36 8 14 22 46 8 1 3 4 24 JMM 7 1 1 2 14
1983–84 Tappara SM-liiga 37 5 22 27 57 9 0 5 5 18 Kanada-malja OK 5 0 0 0 8
1984–85 Buffalo Sabres NHL 10 1 5 6 13
Rochester Americans AHL 56 13 30 43 29
1985–86 Tappara SM-liiga 30 6 11 17 14 8 3 6 9 2 Kanada-malja
1986–87 Tappara SM-liiga 44 10 28 38 60 9 1 5 6 18 Kanada-malja Ykköstähdistö MM 9 1 3 4 4
1987–88 Tappara SM-liiga 44 12 34 46 50 10 6 6 12 16 Kanada-malja Ykköstähdistö KC 5 1 0 1 6
1988–89 Luleå HF Elitserien 35 7 19 26 42 3 0 0 0 2
1989–90 Luleå HF Elitserien 36 6 23 29 42 5 1 2 3 0
1990–91 Luleå HF Elitserien 40 8 25 33 55 5 0 2 2 8
1991–92 Luleå HF Elitserien 40 11 26 37 48 2 1 0 1 4 KC 6 0 0 0 2
OK 8 2 2 4 2
MM (A) 8 2 5 7 10
1992–93 Tappara (C) SM-liiga 47 10 33 43 54 Ykköstähdistö MM (C) 6 1 2 3 8
1993–94 Tappara (C) SM-liiga 48 13 36 49 30 10 2 5 7 12 Ykköstähdistö OK (C) 8 1 2 3 6
MM (C) 8 3 4 7 6
1994–95 Tappara (C) SM-liiga 50 11 30 41 66 MM (C) 8 5 2 7 10
1995–96 Tappara (C) SM-liiga 49 14 37 51 62 4 0 0 0 6 Ykköstähdistö MM (C) 6 0 1 1 4
1996–97 SC Bern NLA 29 8 20 28 26 2 0 0 0 2 ”Schirmständer” MM (C) 8 1 3 4 6
1997–98 Tappara (C) SM-liiga 48 7 20 27 77 4 1 1 2 2
1998–99 Tappara (C) SM-liiga 48 9 18 27 50
13 kautta yhteensä SM-liiga 561 124 311 435 659 81 17 33 50 118 MM yht. 63 13 21 34 62
4 kautta yhteensä Elitserien 151 32 93 125 187 15 2 4 6 14 OK yht. 21 3 4 7 16

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Team Roster – Finland (pdf) IIHF.com. 3.5.2012. IIHF. Viitattu 7.5.2012. (englanniksi)
  2. a b c Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38.
  3. a b Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 39.
  4. Antti Rämänen: Ylämummo-termin historia onkin vuosikymmeniä luultua vanhempi – Timo Jutilan tutuksi tekemää lausahdusta on käytetty täysin väärin mtvuutiset.fi. 7.10.2020. Viitattu 7.10.2020.
  5. Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38, 39.
  6. Seiska: Timo Jutila meni naimisiin Me naiset. 19.12.2014. Viitattu 19.12.2014.
  7. Jääkiekkokirja 2019-20. Jääkiekkoliitto, 2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Pekka Tuomisto
Suomen kapteeni talviolympialaisissa
1994
Seuraaja:
Saku Koivu
Edeltäjä:
Pekka Tuomisto
Suomen kapteeni jääkiekon MM-kilpailuissa
1993, 1994, 1995, 1996 ja 1997
Seuraaja:
Ville Peltonen
Edeltäjä:
Hannu Virta
Pekka Rautakallio -palkinnon voittaja
1988
Seuraaja:
Hannu Virta
Edeltäjä:
Jari Kurri
President’s Trophyn voittaja
1995
Seuraaja:
Hannu Virta