Simo Saarinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simo Saarinen
Henkilötiedot
Syntynyt 14. helmikuuta 1963 (ikä 54)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 81 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 19801996
Aik. seurat HIFK
New York Rangers (NHL)
New Haven Nighthawks (AHL)
NHL-varaus 193. varaus, 1982
New York Rangers
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Calgary 1988 jääkiekko
Miesten rullakiekko
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Minneapolis 1996 rullakiekko
Rullakiekko
Pelipaikka puolustaja
Maajoukkue Suomen lippu
Ottelut 6 6+16=22 8
MM-kisat 1996
Mitalit 0–0–1
SM-lopputurnaukset
Seurat Team Roces
Kaudet 1996
Runkosarja 5 0+2=2 0
Mitalit 1–0–0

Simo Saarinen (s. 14. helmikuuta 1963 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkoilija ja sittemmin erotuomari. Pelipaikaltaan hän oli puolustaja.

Saarinen aloitti uransa SM-liigassa HIFK:n paidassa, jossa hän pelasi kaudet 1980–1984. New York Rangers varasi hänet NHL:ään 1982 varaustilaisuuden kymmenennellä kierroksella numerolla 193. Vuonna 1983 hän voitti HIFK:n kanssa jääkiekon Suomen mestaruuden. Hän siirtyi syksyllä 1984 Pohjois-Amerikkaan Rangersiin pelaamaan, mutta sai jo kahdeksan pelatun NHL-ottelun jälkeen 11. marraskuuta 1984 vakavan polvivamman törmättyään maaliin, mikä piti hänet sivussa kaukalosta yli vuoden. Hän palasi loppukaudesta 1985–1986 pelaten 13 ottelua AHL-joukkue New Haven Nighthawksissa. Loukkaantunut polvi ei kuitenkaan kestänyt rasitusta. NHL tarjosi Saariselle 250 000 dollarin korvausta, mikäli hän olisi lopettanut uransa.[1] Tästä Saarinen kieltäytyi ja päätti palata Helsinkiin pelaten HIFK:ssa kaudet 1986–1996, jonka jälkeen lopetti pelaajauransa. Yhteensä hän keräsi SM-liigan runkosarjassa 513 ottelussa 71 maalia, 105 syöttöä eli yhteensä 176 tehopistettä. Pudotuspeleissä tehoja syntyi 54 ottelussa 5 maalia, 13 syöttöä eli yhteensä 18 tehopistettä. Simo Saarinen tunnettiin "uhrautuvana" pelaajana, jolta oli usein paikat rikki.

Maajoukkueurallaan Saarinen edusti Suomea olympialaisissa 1984, 1988 ja 1992. Vuonna 1988 Suomi ylsi ensimmäiseen jääkiekon arvokisamitaliinsa, kun joukkue saavutti olympiahopeaa. MM-kilpailuissa Saarinen oli mukana 1989 ja 1990. Saarinen valittiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 174.

Rullakiekon SM-liigan parhaan puolustajan palkinto on nimeltään Simo Saarisen malja. Omalla urallaan Saarinen pelasi yhdet MM-kisat (1996), joista tuloksena oli pronssimitali. Saarinen oli tuolloin Suomen joukkueen paras pistemies.

Pelaajauransa jälkeen Saarinen toimi HIFK:n apuvalmentajana kaudet 1996–1998, joista jälkimmäinen päättyi Suomen mestaruuteen. Valmentajauransa jälkeen hän on toiminut jääkiekkoerotuomarina. Hän sai pelaajien äänestyksessä SM-liigan parhaalle tuomarille myönnetyn Kultaisen pillin vuosina 2001 ja 2002 [2]. Saarinen lopetti liigatuomarityöt jäätyään kiinni rattijuopumuksesta vuoden 2002 lopulla[3]. Saarinen aloitti marraskuussa 2007 HIFK:n C93-joukkueen apuvalmentajana Mika Myntin aisaparina. Kaudella 2008-2009 Saarinen toimi HIFK CSM-joukkueen apuvalmentajana, ja jatkoi samoissa tehtävissä kaudella 2009-2010 HIFK BSM-joukkueen peräsimessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]