Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1989

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1989 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
1989 IIHF World Championships.jpg
Joukkueet 8 (29)
Isäntämaa  Ruotsi
Kaupungit Södertälje, Tukholma
Ajankohta 15. huhtikuuta –
1. toukokuuta 1989
Mitalistit
Gold medal blank.svg Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Silver medal blank.svg Hopeaa Flag of Canada.svg Kanada
Bronze medal blank.svg Pronssia Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Putoajat Puola Puola
Yleisö 390 000[1]
← 1987 1990 →

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1989 olivat 53. jääkiekkoilun miesten maailmanmestaruuskilpailut. Kisat pelattiin Ruotsissa 15. huhtikuuta – 1. toukokuuta 1989. Kisakaupunkeina toimivat Ruotsin pääkaupunki Tukholma sekä Södertälje, missä Suomi pelasi alkulohkon ottelunsa[2]. Turnauksessa useimmat ottelut järjestettiin silloin uudella Globen-areenalla, joka oli lähes loppuunmyyty.[1]

Kisoissa kultaa voitti ylivoimainen Neuvostoliitto, joka ei hävinnyt yhtään ottelua turnauksessa. Maailmanmestaruus oli sen 21:s. Hopealle jäi Kanada, pronssille taas Tšekkoslovakia.[1] Kisoissa viimeiseksi jäi karsintasarjan hävinnyt Puola. Neuvostoliityo voitti myös Euroopan-mestaruuden.

Yhdysvaltain maalit tappioon päättyneissä otteluissa Kanadaa ja Tšekkoslovakiaa vastaan hylättiin jälkikäteen Corey Millenin positiivisen dopingnäytteen vuoksi. Myös Kanadan Randy Carlyle antoi anabolista steroidia sisältävän näytteen, mutta hänet jätettiin näytteenottoon liittyvien epäselvyyksien vuoksi tuomitsematta.lähde?

Turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi valittiin Kanadan Brian Bellows. Maalivahdeista paras oli Tšekkoslovakian Dominik Hašek ja puolustajista Neuvostoliiton Vjatšeslav Fetisov.lähde? Turnauksen tunnuskappaleena oli Håkan Södergrenin ja Ruotsin joukkueen esittämä "Nu tar vi dom"[3].

Suomi turnauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonien avausvastustajaksi asettui jääkiekon suurmaa Kanada. Ottelu päättyi Suomen 6–4-tappioon, mutta peli oli tasaväkinen. Ottelun avausmaalin teki Jukka Vilander, ja myöhemmin Suomi onnistui tasoittaa ottelun Kari Jalosen 2–2-maalilla ja Reijo Mikkolaisen 3–3-maalilla. Seuraava kohdattu suurmaa oli Tšekkoslovakia, jolle Leijonat hävisi maalein 3–1. Suomi sai ottelussa vain 10 laukausta kohti vastustajan maalia. Ennen Neuvostoliitto-ottelua Suomi sai Edmonton Oilersista vahvistuksikseen Esa Tikkasen ja Jari Kurrin, joka kuitenkin kärsi vatsataudista. Neuvostoliitto voitti ottelun lukemin 4–1. Suomi pelasi kaksi ensimmäistä erää erinomaisesti ja Tikkanen tasoitti ensimmäisessä erässä pelin lukemiin 1–1. Lopulta Suomen taso kuitenkin romahti viimeiseen erään tultaessa. Tappio ylivoimaiselle Ruotsille karsi Suomen mitalisarjasta. Yhdysvaltoja vastaan Suomi pelasi 3–3-tasapelin alkusarjassa ja voitti maan vielä maalein 6–2 alemmassa loppusarjassa. Kari Jalonen jakoi 5 + 9 = 14 pisteellään turnauksen pistepörssin voiton Kanadan Brian Bellowsin kanssa.[2]

Alkulohko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE CAN TCH FIN USA POL BRD
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 7 7 0 0 36-12 14 3-2 4-3 4-2 4-1 4-2 12-1 5-1
Flag of Sweden.svg Ruotsi 7 4 2 1 29-20 10 6-5 3-3 6-3 4-2 5-1 3-3
Flag of Canada.svg Kanada 7 5 0 2 45-18 10 4-2 6-4 8-0 11-0 8-2
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 7 3 2 2 33-15 8 3-1 5-0 15-0 3-3
Suomen lippu Suomi 7 2 1 4 22-25 5 3-3 7-2 3-1
Flag of the United States.svg Yhdysvallat 7 2 1 4 20-29 5 6-1 7-4
Puola Puola 7 1 0 6 10-59 2 5-3
Flag of Germany.svg Länsi-Saksa 7 0 2 5 17-34 2

[4]

Jatkolohkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalisarja

joukkue Ot. V T H Maalit Pst URS CAN TCH SWE
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 3 3 0 0 11-4 6 5-3 1-0 5-1
Flag of Canada.svg Kanada 3 2 0 1 12-11 4 4-3 5-3
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 3 1 0 2 5-6 2 2-1
Flag of Sweden.svg Ruotsi 3 0 0 3 5-12 0

Alempi loppusarja

joukkue Ot. V T H Maalit Pst FIN USA BRD POL
Suomen lippu Suomi 10 5 1 4 35-27 11 6-2 3-0 4-0
Flag of the United States.svg Yhdysvallat 10 4 1 5 37-40 9 4-3 11-2
Flag of Germany.svg Länsi-Saksa 10 1 2 7 22-41 4 2-0
Puola Puola 10 1 0 9 12-76 2

Alemmassa loppusarjassa jatkettiin runkosarjassa saavutetuista pisteistä.

Euroopan-mestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maalit Pts URS TCH SWE FIN POL BRD
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5 5 0 0 28-7 10 4-2 3-2 4-1 12-1 5-1
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 2 2 1 26-11 6 3-3 3-1 15-0 3-3
Flag of Sweden.svg Ruotsi 5 2 2 1 19-13 6 6-3 5-1 3-3
Suomen lippu Suomi 5 2 0 3 16-16 4 7-2 3-1
Puola Puola 5 1 0 4 9-42 2 5-3
Flag of Germany.svg Länsi-Saksa 5 0 2 3 11-19 2

[4]

Sijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue
Gold medal blank.svg Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Silver medal blank.svg Flag of Canada.svg Kanada
Bronze medal blank.svg Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
4. Flag of Sweden.svg Ruotsi
5. Suomen lippu Suomi
6. Flag of the United States.svg Yhdysvallat
7. Flag of Germany.svg Saksa
8. Puola Puola

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IIHF:n valitsemat turnauksen parhaat pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Median valitsema tähtikentällinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-sarjan turnaus järjestettiin Oslossa ja Lillehammerissa, Norjassa.

Joukkue O V T H Maalit Pts NOR ITA FRA SUI DDR AUT JPN DEN
Flag of Norway.svg Norja 7 5 1 1 28-16 11 3-1 1-1 1-6 5-2 8-0 7-4 3-2
Flag of Italy.svg Italia 7 5 1 1 37-16 11 3-3 7-6 10-1 4-3 6-0 6-0
Ranska Ranska 7 4 2 1 29-18 10 5-2 3-5 4-3 5-4 8-0
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 7 5 0 2 40-21 10 3-0 7-5 10-0 6-3
Flag of East Germany.svg Itä-Saksa 7 3 0 4 22-29 6 4-0 1-8 9-0
Flag of Austria.svg Itävalta 7 2 0 5 25-32 4 4-2 10-3
Japani Japani 7 2 0 5 20-34 4 2-1
Flag of Denmark.svg Tanska 7 0 0 7 9-44 0

Norja nousi A-sarjaan ja Tanska putosi C-sarjaan. Norjan ja Itävallan ottelu päättyi lukemin 8–2, mutta Itävallan maalit mitätöitiin doping-tapauksen johdosta.

C-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

C-sarja pelattiin Sydneyssä, Australiassa.

Joukkue O V T H Maalit Pts NED YUG CHN HUN BUL PRK KOR AUS
Alankomaat Alankomaat 7 7 0 0 48-15 14 8-3 8-5 8-2 4-1 3-1 5-2 12-1
Flag of Yugoslavia (1946-1992).svg Jugoslavia 7 6 0 1 55-15 12 8-1 3-0 8-1 14-1 11-2 8-2
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina 7 4 1 2 31-28 9 5-3 3-3 4-2 10-4 3-1
Flag of Hungary.svg Unkari 7 3 1 3 32-30 7 7-4 6-3 5-5 9-2
Bulgarian lippu Bulgaria 7 3 1 3 35-35 7 8-4 6-4 12-5
Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea 7 2 0 5 26-40 4 7-4 8-1
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea 7 1 1 5 27-46 3 6-2
Australian lippu Australia 7 0 0 7 14-58 0

Alankomaat nousi B-sarjaan. Australia putosi D-sarjaan.

D-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-sarjaa isännöivät Geel ja Heist-op-den-Berg, Belgiassa.

Joukkue O V T H Maalit Pts BEL ROM GBR ESP NZL
Flag of Belgium (civil).svg Belgia 4 3 0 1 35-9 6 (3-8) 6-5 8-2 21-2
Romania Romania 4 2 1 1 69-7 5 6-6 11-0 52-1
Flag of the United Kingdom (3-5).svg Britannia 4 1 1 2 19-16 3 8-4 (26-0)
Flag of Spain.svg Espanja 4 1 0 3 29-27 2 2-0
Flag of New Zealand.svg Uusi-Seelanti 4 0 0 4 3-96 0

Ottelut Belgian ja Romanian sekä Ison-Britannian ja Uuden-Seelannin välillä tuomittiin molempien tappioiksi maalierolla 0–0. Syynä tähän olivat doping-rikkeet. Belgia ja Romania nousivat C-sarjaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c IIHF World Championships hosted in Sweden (pdf) swehockey.se. Viitattu 14.6.2009. (englanniksi)
  2. a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 134. US-Mediat Oy, 1989.
  3. Handgranat: Hockeylandslaget - Nu tar vi dom web.archive.org. 20.11.2008. Arkistoitu 20.11.2008. Viitattu 2.1.2023.
  4. a b Antero Raevuori: Pitkä kiekko, s. 138–141. Helsinki: WSOY, 1997.