Steve Yzerman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Steve Yzerman
Henkilötiedot
Syntynyt9. toukokuuta 1965 (ikä 58)
Cranbrook, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
 Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Lempinimi The Captain, Stevie Y,
Stevie Wonder
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila oikea
Pituus 180 cm
Paino 84 kg
Seura
Seura Detrit Red Wings
Sarja NHL
Tehtävä General Manager
Pelaajaura
Pääsarjaura 1983–2006
Seurat Peterborough Petes (OHL)
Detroit Red Wings (NHL)
NHL-varaus 4. varaus, 1983
Detroit Red Wings
Hockey Hall of Fame

2009

Mitalit
Steve Yzerman
Steve Yzerman
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Salt Lake City 2002 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Praha 1985 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1989 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Leningrad 1983 jääkiekko
Stanley Cup
Detroit Red Wings 1997
Detroit Red Wings 1998
Detroit Red Wings 2002

Stephen ”Steve” Gregory Yzerman (s. 9. toukokuuta 1965 Cranbrook, Brittiläinen Kolumbia) on kanadanhollantilainen[1] jääkiekkoilija, olympiavoittaja ja kolminkertainen Stanley Cup -voittaja. Yzerman pelasi koko NHL-uransa Detroit Red Wingsissä ja toimi seuransa kapteenina vuodesta 1986 lähtien ollen näin NHL:n pitkäaikaisin kapteeni.[2] Vuosina 2010–2018 hän toimi NHL-seura Tampa Bay Lightningin toimitusjohtajana ja tämän jälkeen vielä yhden kauden vanhemman neuvonantajan tehtävässä.[3] Kaudesta 2019 lähtien hän on toiminut Detroit Red Wingsin toimitusjohtajana.

Yzerman on ainoa pelaaja Wayne Gretzkyn, Mario Lemieux’n, Phil Espositon, Bernie Nichollsin ja Connor McDavidin lisäksi, joka on tehnyt NHL:n runkosarjassa yhden kauden aikana 150 pistettä tai enemmän. Yzerman johti Red Wingsin kolmeen Stanley Cup -mestaruuteen (1997, 1998, 2002) ja hänet on palkittu Lester B. Pearson Awardilla (1989), Conn Smythe Trophyllä (1998), Frank J. Selke Trophyllä (2000) ja Bill Masterton Memorial Trophyllä (2003).

Yzerman ilmoitti uransa päättämisestä 3. heinäkuuta 2006 pitämässään lehdistötilaisuudessa.[4] Red Wings nimitti Yzermanin joukkueensa varapuheenjohtajaksi 25. syyskuuta 2006.[5] 2. tammikuuta 2007 Yzermanin pelinumero 19 jäädytettiin ennen Anaheim Ducks -ottelua, joka päättyi lopulta Detroitin 2–1-voittoon.[6]

Peliura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steve Yzerman syntyi Cranbrookissa, Brittiläisessä Kolumbiassa, mutta varttui ja kävi High Schoolin Nepeanissa, Ontariossa. Juniorina hän pelasi OHL-seura Peterborough Petesissä.lähde?

NHL-seura Detroit Red Wingsin silloinen toimitusjohtaja Jim Devellano oli alun perin suunnitellut Pat LaFontainen varaamista seuran ensimmäisen kierroksen vuorolla vuoden 1983 varaustilaisuudessa. Kun New York Islanders nappasi LaFontainen yhtä vuoroa aiemmin, Red Wings päätyi varaamaan Yzermanin kokonaisvarausnumerolla neljä. Aluksi Yzermanin pelättiin olevan liian pienikokoinen NHL-kaukaloihin, ja seura varautuikin lähettämään hänet vielä vuodeksi Peterboroughiin. Kautta edeltävällä harjoitusleirillä Yzerman kuitenkin osoitti huolet turhiksi ja vakiinnutti paikkansa seuran kokoonpanossa. Ensimmäisellä NHL-kaudellaan hän teki 39 maalia ja yhteensä 87 pistettä, ja sijoittui toiseksi Vuoden tulokas -äänestyksessä.lähde?

Vuonna 1986 tuolloin 21-vuotias Yzerman nimitettiin Red Wingsin kapteeniksi seuran historian nuorimpana pelaajana, ja piti titteliä uransa päättymiseen vuoteen 2006 asti. Kaudella 1988–1989 Yzerman keräsi yhteensä 155 pistettä, jonka vain Wayne Gretzky ja Mario Lemieux ovat ylittäneet. Vuonna 1997 Yzerman johti Red Wingsin seuran ensimmäiseen Stanley Cup -mestaruuteen 42 vuoteen. Philadelphia Flyers kaatui finaalisarjassa suoraan neljässä ottelussa. Sama toistui vuotta myöhemmin, jolloin vastassa oli Washington Capitals.lähde?

26. marraskuuta 1999 Yzermanista tuli yhdestoista 600 maalia tehnyt pelaaja NHL:n historiassa. Kaudella 2001–2002 Yzermania pitkään vaivannut polvivamma paheni, ja hän joutui olemaan sivussa 30 runkosarjaottelusta. Pelasi pudotuspeleissä yhdellä terveellä polvella, mutta onnistui keräämään 23 ottelussa 23 pistettä ja johtamaan Red Wingsin kolmanteen mestaruuteensa kuuden vuoden sisällä. Kesällä 2002 Yzerman joutui vaikeaan polvileikkaukseen, jonka seurauksena hän oli poissa kauden 66 ensimmäisestä ottelusta. Yzermanin tehdessä paluun jäille maaliskuussa 2003 kotiyleisö osoitti seisten suosiotaan kapteenilleen. Kauden päätteeksi hänet palkittiin Bill Masterton Memorial Trophyllä sisukkuudestaan, urheiluhengestään ja omistautumisestaan jääkiekolle.lähde?

Kauden 2004–2005 peruunnuttua työsulun vuoksi myös Yzermanin tulevaisuus näytti epävarmalta. 2. elokuuta 2005 hän kuitenkin allekirjoitti yksivuotisen sopimuksen Red Wingsin kanssa, ja aloitti 19. peräkkäisen kautensa seuran kapteenina. Viimeiseksi jäänellä kaudellaan Yzerman teki 61 ottelussa 14 maalia ja antoi 20 maaliin johtanutta syöttöä. Detroit voitti hienosti runkosarjan, mutta Edmonton Oilers yllätti Red Wingsin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella otteluvoitoin 4–2. Pudotuspelien todellinen musta hevonen Oilers ylsi lopulta Stanley Cup -finaaleihin, joissa se kuitenkin hävisi Carolina Hurricanesille. 1. toukokuuta pudotuspelisarjan viidennessä ottelussa Yzermanille merkittiin viimeisessä ottelussaan vielä syöttöpiste Robert Langin ylivoimamaaliin, mutta Detroit hävisi ottelun 4–3 ja Edmonton meni jatkoon.lähde?

Kansainvälisellä tasolla Yzermanin suurin saavutus on Kanadan maajoukkueen kanssa voitettu kultamitali vuoden 2002 talviolympialaisissa Salt Lake Cityssä. Kanadan olympiajoukkue jäädytti virallisesti Yzermanin pelinumeron 19 tämän ilmoitettua jättävänsä väliin vuoden 2006 talviolympialaiset Torinossa.lähde?

Peliuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yzerman on toiminut Tampa Bay Lightningin toimitusjohtaja vuoden 2010 toukokuun 25. päivästä asti.

Vuoden 2006 syksyllä Yzerman nimitettiin Red Wingsin varapuheenjohtajaksi ja johtokunnan varakuvernööriksi. 2. tammikuuta 2007 Detroit Red Wings jäädytti Yzermanin pelinumeron 19 ennen ottelua Anaheim Ducksia vastaan. Red Wings sisällytti paitaan kapteenin tunnuksen, C-kirjaimen ylimääräisenä kunnianosoituksena ”The Captainille”. Samassa kuussa hän otti vastaan Kanadan jääkiekkomaajoukkueen toimitusjohtajan viran kyseisen vuoden MM-kilpailuja varten. 23. kesäkuuta 2009 Yzerman valittiin Hockey Hall of Fameen yhdessä Brett Hullin, Luc Robitaillen ja Brian Leetchin kanssa. Myöhemmin hänet valittiin Kanadan jääkiekkomaajoukkueen toiminnanjohtajaksi vuoden 2010 Vancouverin olympialaisia varten, joissa Kanada saavutti ensimmäisenä joukkueena vuoden 1980 Yhdysvaltojen voiton jälkeen jääkiekon olympiakultaa kilpailujen järjestäjämaana.lähde?

25. toukokuuta 2010 Yzerman siirtyi Tampa Bay Lightningin toimitusjohtajaksi. Samana vuonna Lightning pääsi itäisen konferenssin finaaleihin, jäätyään aiempana vuonna kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle. Kauden päätyttyä Yzerman oli ehdolla NHL:n vuoden toimitusjohtajaksi.lähde?

Yzermanin jäädytetty pelinumero ”19” riippuu Joe Louis Arenan katossa muistona hänen pitkästä ja menestyksekkäästä NHL-urasta Detroit Red Wings -organisaatiossa.

Perhe ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yzermanin perheeseen kuuluvat vaimo Lisa ja tyttäret Isabella, Maria ja Sophia, joiden kanssa hän asuu Bloomfield Hillsissä, Michiganissa. Vapaa-aikanaan Yzerman harrastaa golfia, viinejä ja matkustamista.lähde?

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1981–1982 Peterborough Petes OHL 58 21 43 64 65 6 0 1 1 16
1982–1983 Peterborough Petes OHL 56 42 49 91 33 4 1 4 5 0 JMM 7 2 3 5 2
1983–1984 Detroit Red Wings NHL 80 39 48 87 33 4 3 3 6 0
1984–1985 Detroit Red Wings NHL 80 30 59 89 58 3 2 1 3 2 KC 4 0 0 0 0
MM 10 3 4 7 6
1985–1986 Detroit Red Wings NHL 51 14 28 42 16
1986–1987 Detroit Red Wings NHL 80 31 59 90 43 16 5 13 18 8
1987–1988 Detroit Red Wings NHL 64 50 52 102 44 3 1 3 4 6
1988–1989 Detroit Red Wings NHL 80 65 90 155 61 6 5 5 10 2 MM 8 5 7 12 2
1989–1990 Detroit Red Wings NHL 79 62 65 127 79 MM 10 10 10 20 8
1990–1991 Detroit Red Wings NHL 80 51 57 108 34 7 3 3 6 4
1991–1992 Detroit Red Wings NHL 79 45 58 103 64 11 3 5 8 12
1992–1993 Detroit Red Wings NHL 84 58 79 137 44 7 4 3 7 4
1993–1994 Detroit Red Wings NHL 58 24 58 82 36 3 1 3 4 0
1994–1995 Detroit Red Wings NHL 47 12 26 38 40 15 4 8 12 0
1995–1996 Detroit Red Wings NHL 80 36 59 95 64 18 8 12 20 4
1996–1997 Detroit Red Wings NHL 81 22 63 85 78 20 7 6 13 4 Stanley Cup WC 6 2 1 3 0
1997–1998 Detroit Red Wings NHL 75 24 45 69 46 22 6 18 24 22 Stanley Cup Conn Smythe Trophy OK 6 1 1 2 10
1998–1999 Detroit Red Wings NHL 80 29 45 74 42 10 9 4 13 0
1999–2000 Detroit Red Wings NHL 78 35 44 79 34 8 0 4 4 0 Selke Trophy Ykköstähdistö
2000–2001 Detroit Red Wings NHL 54 18 34 52 18 1 0 0 0 0
2001–2002 Detroit Red Wings NHL 52 13 35 48 18 23 6 17 23 10 Stanley Cup OK 6 2 4 6 2
2002–2003 Detroit Red Wings NHL 16 2 6 8 8 4 0 1 1 2 Bill Masterton Memorial Trophy
2003–2004 Detroit Red Wings NHL 75 18 33 51 46 11 3 2 5 0
2004–05 työsulku (ei pelannut)
2005–2006 Detroit Red Wings NHL 61 14 20 34 18 4 0 4 4 4
2 kautta YHTEENSÄ OHL 114 63 92 155 98 10 1 5 6 16
22 kautta YHTEENSÄ NHL 1514 692 1063 1755 924 196 70 115 185 84

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain 43. presidentti George W. Bush ja Steve Yzerman poseeraavat Stanley Cupin ja Bushin nimellä varustetun Detroit Red Wings -pelipaidan kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stephen Gregory (Steve) Yzerman www.newnetherlandinstitute.org. Viitattu 25.5.2021.
  2. Steve Yzerman NHL.com. Viitattu 22.11.2009.
  3. Niemeläinen, Jonne: Yllätysilmoitus: NHL:n arvotetuimpiin toimitusjohtajiin lukeutuva Yzerman erosi 12.9.2018. Yle. Viitattu 11.10.2018.
  4. Detroit Red Wings: The Captain says goodbye 3. heinäkuuta 2006. Detroit Red Wings. Arkistoitu 6.7.2006. Viitattu 3.2.2008.
  5. NHL.com: Yzerman new Red Wings' vice president 25. syyskuuta 2006. NHL.com. Viitattu 25. syyskuuta 2006.
  6. NHL.com: Detroit Red Wings retire former captain Yzerman's No. 19 jersey 3. tammikuuta 2007. NHL.com. Viitattu 3. tammikuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Mark Messier
Lester B. Pearson Awardin voittaja
1989
Seuraaja:
Mario Lemieux
Edeltäjä:
Mike Vernon
Conn Smythe Trophyn voittaja
1998
Seuraaja:
Joe Nieuwendyk
Edeltäjä:
Jere Lehtinen
Selke Trophyn voittaja
2000
Seuraaja:
John Madden
Edeltäjä:
Saku Koivu
Bill Masterton Trophyn voittaja
2003
Seuraaja:
Bryan Berard