Tampa Bay Lightning

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampa Bay Lightning
TBLightning2011.png
Historia Tampa Bay Lightning
1992
Perustettu 1992
Kaupunki Yhdysvaltain lippu Tampa, Florida
Kotiareena Amalie Arena
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit          
Toimitusjohtaja Kanadan lippuYhdysvaltain lippu Steve Yzerman
Päävalmentaja Kanadan lippu Jon Cooper
Kapteeni Kanadan lippu Steven Stamkos
Yhteistyöseurat Yhdysvaltain lippu Syracuse Crunch (AHL)
Kanadan lippu Brampton Beast (ECHL)
Yhdysvaltain lippu Florida Everblades (ECHL)
Stanley Cupit 1 (2004)
Konferenssin mestaruudet 2 (2004, 2015)
Divisioonan mestaruudet 2 (2003, 2004)

Tampa Bay Lightning on jääkiekkojoukkue NHL-liigassa, jonka kotikaupunki on Tampassa, Floridassa. Joukkue liittyi sarjaan kaudella 1992–1993. Joukkue pelaa itäisen konferenssin Atlantin divisioonassa yhdessä Boston Bruinsin, Buffalo Sabresin, Detroit Red Wingsin, Florida Panthersin, Montreal Canadiensin, Ottawa Senatorsin ja Toronto Maple Leafsin kanssa. Tampa Bayn "farmijoukkue", eli AHL-liigajoukkue on Syracuse Crunch. Joukkueen tunnetuimpia pelaajia ovat Vincent Lecavalier, Martin St.Louis, Steven Stamkos, Valtteri Filppula ja Ryan Callahan.

Tampa Bay Lightning on voittanut kerran Stanley Cupin, kaudella 2003–2004.

Tampa Bayn aiempi logo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen ja alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun NHL päätti 1980-luvun lopussa laajentua, Hall of Fame -pelaajat Tony ja Phil Esposito päättivät, että haluavat perustaa joukkueen. Joukkueen kotikaupungiksi valikoitui Tampa. Tampa Bay pelasi ensimmäisen ottelunsa 1992, jolloin he pelasivat 11 000 -paikkaisessa hallissa. Tampa onnistui debyytissään voittaen vierailevan joukkueen Chicago Blackhawksin peräti 7–3. Vähemmän tunnettu Chris Kontos teki ottelussa neljä maalia. Tampa Bay ei menestynyt ensimmäisillä kausillaan hyvin, eikä päässyt pudotuspeleihin.

Vaihteleva menestyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran joukkue selviytyi pudotuspeleihin kaudella 1995–1996, mutta tippui ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersia vastaan. Kaudella 1997–1998 joukkue hävisi peräti 55 peliä ja valui taas NHL:n pohjakastiin.[1][2]

Vuoden 1996 jälkeen joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle kuudella kaudella peräkkäin, kunnes selviytyi toisiin pudotuspeleihinsä.[1] Tampa sijoittui runkosarjakaudella 2002–2003 silloisen divisioonansa, kaakkoisen divisioonan kärkeen ja voitti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Washington Capitalsin, mutta hävisi toisella tulevalle mestarille New Jersey Devilsille.[3][4] Kaudella 2003–2004 joukkue sijoittui runkosarjassa paitsi oman divisioonansa, myös koko itäisen konferenssin kärkeen, ja eteni lopulta Stanley Cupin voittoon. Loppuotteluissa se sai vastaansa Calgary Flamesin ja vei mestaruuden otteluvoitoin 4–3.[5][6]

Kauden 2004–2005 peruuttaneen työsulun jälkeen Tampa selviytyi pudotuspeleihin kahdesti peräkkäin, mutta putosi molempina vuosina niiden ensimmäisellä kierroksella.[1] Kaudella 2007–2008 joukkue jäi konferenssinsa ja koko liigan viimeiseksi, ja kauden jälkeen pitkäaikainen päävalmentaja, myös vuoden 2004 mestarijoukkuetta valmentanut John Tortorella sai lähtöpassit.[7][8] Heikon menestyksen ja hyvän arvontaonnen myötä joukkue sai itselleen vuoden 2008 NHL:n varaustilaisuuden ensimmäisen varausvuoron, jolla se varasi hyökkääjä Steven Stamkosin. Kyseessä oli kolmas kerta, kun Tampalla oli varaustilaisuuden ykkösvaraus. Ensimmäinen oli vuonna 1992, jolloin joukkue varasi puolustaja Roman Hamrlíkin, ja toinen vuonna 1998, jolloin se varasi hyökkääjä Vincent Lecavalierin.[9]

Joukkueen menestyskäyrä on pomppinut viime kausina. Sen kausi päättyi vuosina 2008–2010 kolmesti peräkkäin runkosarjaan, minkä jälkeen se palasi pudotuspelijoukkueeksi kaudella 2010–2011. Tampa voitti vuonna 2011 kaksi pudotuspelisarjaa, kunnes hävisi konferenssifinaaleissa tulevalle Stanley Cup -voittajalle Boston Bruinsille otteluvoitoin 3–4. Tasaisen ottelusarjan viimeinen ottelu päättyi Bostonin 1–0-voittoon. Menestyksekästä pudotuspelikevättä seuranneella kaudella 2011–2012 joukkue jäi jälleen pudotuspelien ulkopuolelle.[1][10]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 27. syyskuuta 2016)[11][12]

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
30 Yhdysvallat Ben Bishop L 2017 St. Louis, Missouri, Yhdysvallat
88 Venäjä Andrei Vasilevski L 2020 Tjumen, Venäjä
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
5 Kanada Jason Garrison L 2018 White Rock, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
6 Ruotsi Anton Strålman R 2019 Tibro, Ruotsi
20 Yhdysvallat Matt Taormina L 2017 Washington Township, Michigan, Yhdysvallat
55 Kanada Braydon Coburn L 2016 Calgary, Alberta, Kanada
62 Tšekki Andrej Šustr R 2017 Plzen, Tšekki, Tšekkoslovakia
77 Ruotsi Victor Hedman L 2025 Örnsköldsvik, Ruotsi
89 Venäjä Nikita Nesterov L 2017 Tšeljabinsk, Venäjä
Yhdysvallat James Wisniewski R Try-out Canton, Michigan, Yhdysvallat
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
9 Yhdysvaltain lippu Tyler Johnson R KH / OLH 2017 Spokane, Washington, Yhdysvallat
11 Yhdysvallat Brian Boyle (A) L KH 2017 Hingham, Massachusetts, Yhdysvallat
13 Yhdysvallat Cédric Paquette L H 2018 Gaspé, Québec, Kanada
17 Kanada Alexander Killorn L VLH 2023 Montreal, Québec, Kanada
18 Tšekki Ondřej Palát (A) L VLH 2017 Ostrava, Tšekki, Tšekkoslovakia
22 Yhdysvaltain lippu Erik Condra R OLH 2018 Trenton, Michigan, Yhdysvallat
23 Yhdysvallat J.T. Brown R LH 2018 Burnsville, Minnesota, Yhdysvallat
24 Yhdysvaltain lippu Ryan Callahan (A) R OLH 2020 Rochester, New York, Yhdysvallat
51 Suomen lippu Valtteri Filppula L KH 2018 Vantaa, Suomi
86 Venäjän lippu Nikita Kucherov L OLH 2016 Maikop, Venäjä
90 VenäjäYhdysvallat Vladislav Namestnikov L KH 2018 Nižni Novgorod, Venäjä
91 Kanada Steven Stamkos (C) R KH / OLH 2024 Markham, Ontario, Kanada
Kanada Cory Conacher L VLH / KH 2017 Burlington, Ontario, Kanada

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eniten maaleja kaudessa: Steven Stamkos, 60 (2011–2012)
  • Eniten syöttöjä kaudessa: Brad Richards, 68 (2005–2006) & Martin St. Louis, 68 (2010–2011)
  • Eniten pisteitä kaudessa: Vincent Lecavalier, 108 (2006–2007)
  • Eniten kausia: Vincent Lecavalier, 14
  • Eniten jäähyjä kaudessa: Zenon Konopka, 265 (2009–2010)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Nikolai Habibulin, 7 (2001–2002)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Brad Richards, 62 (2000–2001)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Roman Hamrlík, 65 (1995–1996)

Kausi kaudelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva ottelusta Ottawa Senators – Tampa Bay Lightning. Kuvassa ollaan Tampa Bayn maalilla, jota vartioi Grahame.
Kausi GP W L T OTL PTS GF GA Valmentaja Pudotuspelit
1992–1993 84 23 54 7 0 53 245 332 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1993–1994 84 30 43 11 0 71 224 251 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1994–19951) 48 17 28 3 0 23 120 144 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1995–1996 82 38 32 12 0 88 238 248 Terry Crisp putosi 1. kierroksella
1996–1997 82 32 40 10 0 74 217 247 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1997–1998 82 17 55 10 0 44 151 269 Useita valmentajia ei pudotuspeleissä
1998–1999 82 19 54 9 0 47 179 292 Jacques Demers ei pudotuspeleissä
1999–2000 82 19 47 9 7 54 204 310 Steve Ludzik ei pudotuspeleissä
2000–2001 82 24 47 6 5 59 201 280 Useita valmentajia ei pudotuspeleissä
2001–2002 82 27 40 11 4 69 178 219 John Tortorella ei pudotuspeleissä
2002–2003 82 36 25 16 5 93 219 210 John Tortorella putosi 2. kierroksella
2003–2004 82 46 22 8 6 106 245 192 John Tortorella Voitti Stanley Cupin
2004–20052) -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
2005–2006 82 43 33 -- 6 92 252 260 John Tortorella putosi 1. kierroksella
2006–2007 82 44 33 -- 5 93 253 261 John Tortorella putosi 1. kierroksella
2007–2008 82 31 42 -- 8 71 223 267 John Tortorella ei pudotuspeleissä
2008–2009 82 24 40 -- 18 66 210 279 Rick Tocchet ei pudotuspeleissä
2009–2010 82 34 36 -- 12 80 217 260 Rick Tocchet ei pudotuspeleissä
2010–2011 82 46 25 -- 11 103 247 240 Guy Boucher putosi 3. kierroksella
2011–2012 82 38 36 -- 8 84 235 281 Guy Boucher ei pudotuspeleissä
2012–20133) 48 18 26 -- 4 40 148 150 Guy Boucher
Jon Cooper
ei pudotuspeleissä
2013–2014 82 46 27 -- 9 101 240 215 Jon Cooper putosi 1. kierroksella
2014–2015 82 50 24 -- 8 108 262 211 Jon Cooper hävisi Stanley Cup -finaalit
2015–2016 82 46 31 -- 5 97 227 201 Jon Cooper putosi 3. kierroksella

GP = pelit, W = voitot, L = häviöt, T = tasapelit, OTL = jatkoajalla hävityt, PTS = pisteet, GF = tehdyt maalit, GA = päästetyt maalit

1) NHL-työsulun vuoksi kaudesta 1994–1995 pelattiin vain osa

2) NHL-työsulun vuoksi kausi 2004–2005 jäi pelaamatta

3) NHL-työsulun vuoksi kaudesta 2012–2013 pelattiin vain osa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tampa Bay Lightning Statistics and History hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  2. 1995–96 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  3. 2002–03 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  4. 2002–03 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  5. 2003–04 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  6. 2003–04 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  7. 2007–08 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  8. Lightning fire Tortorella with one season remaining on contract ESPN.com. 3.6.2008. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  9. Bonanno, Rocky: Draft lottery can have a huge impact on winning team tampabaylightning.com. 12.4.2010. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  10. 2010–11 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  11. Roster Lightning.nhl.com. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  12. Tampa Bay Lightning: Sopimuspelaajat Jatkoaika.com. Viitattu 25.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]