Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue

Neuvostoliitto
Eniten otteluita	Aleksandr Maltsev: 213
Eniten pisteitä	Sergei Makarov: 248
Ensimmäinen ottelu
Neuvostoliitto 23-2 Itä-Saksa  (Berliini, Itä-Saksa; 22. huhtikuuta, 1951)
Viimeinen ottelu
Neuvostoliitto 2-2 Ruotsi  (Frankfurt am Main, Saksa; 10. marraskuuta, 1991)
Suurin voitto
Neuvostoliitto 28–2 Italia  (Colorado Springs, Yhdysvallat 26. joulukuuta,1967)
Suurin tappio
Kanada 8-2 Neuvostoliitto  (Ottawa, Kanada; 9. tammikuuta, 1968) Tšekkoslovakia 9-3 Neuvostoliitto  (Praha, Tšekkoslovakia; 21. maaliskuuta 1975)
MM-kilpailut
Kultaa	22
Hopeaa	7
Pronssia	5
Olympialaiset
Kultaa	7
Hopeaa	1
Pronssia	1
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Kultaa	Calgary 1988
Kultaa	Sarajevo 1984
Kultaa	Innsbruck 1976
Kultaa	Sapporo 1972
Kultaa	Grenoble 1968
Kultaa	Innsbruck 1964
Kultaa	Cortina d'Ampezzo 1956
Hopeaa	Lake Placid 1980
Pronssia	Squaw Valley 1960
Kanada-cup
Kultaa	1981
Hopeaa	1987
MM-kilpailut
Kultaa	Sveitsi 1990
Kultaa	Ruotsi 1989
Kultaa	Neuvostoliitto 1986
Kultaa	Länsi-Saksa 1983
Kultaa	Suomi 1982
Kultaa	Ruotsi 1981
Kultaa	Neuvostoliitto 1979
Kultaa	Tšekkoslovakia 1978
Kultaa	Länsi-Saksa 1975
Kultaa	Suomi 1974
Kultaa	Neuvostoliitto 1973
Kultaa	Sveitsi 1971
Kultaa	Ruotsi 1970
Kultaa	Ruotsi 1969
Kultaa	Ranska 1968
Kultaa	Itävalta 1967
Kultaa	Jugoslavia 1966
Kultaa	Suomi 1965
Kultaa	Itävalta 1964
Kultaa	Ruotsi 1963
Kultaa	Italia 1956
Kultaa	Ruotsi 1954
Hopeaa	Itävalta 1987
Hopeaa	Puola 1976
Hopeaa	Tšekkoslovakia 1972
Hopeaa	Tšekkoslovakia 1959
Hopeaa	Norja 1958
Hopeaa	Neuvostoliitto 1957
Hopeaa	Länsi-Saksa 1955
Pronssia	Suomi 1991
Pronssia	Tšekkoslovakia 1985
Pronssia	Itävalta 1977
Pronssia	Sveitsi 1961
Pronssia	Yhdysvallat 1960

Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue, tunnettu myös lempinimellä Punakone, edusti Neuvostoliittoa kansainvälisissä jääkiekon maajoukkuekilpailuissa vuosina 1951–1991. Olemassaolonsa aikana Neuvostoliitto hallitsi kansainvälisiä jääkiekkokenttiä ylivoimaisesti. Joukkue voitti seitsemän olympiakultaa ja 22 maailmanmestaruutta. Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen jäsenet olivat käytännössä ammattilaisia ja tunsivat toistensa pelityylit, joten heidän yhteispelinsä toimi toisinaan erittäin hyvin. Tämän vuoksi vuosina 1963–1991 joukkue jäi MM-kisoissa vain kuudesti ilman kultamitalia. Neuvostoaikana jääkiekkovalmennus oli ammattimaista. Tästä kertoo se, että maajoukkuepelaajat harjoittelivat 11 kuukautta vuodessa lähes eristyksissä baza-leirillä ja viettivät vain yhden täyden kuukauden perheensä parissa.

Neuvostoliiton hajottua 1991 joukkue koottiin vielä kerran yhteen vuoden 1992 talviolympialaisia varten. Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) voitti kilpailuissa kultaa.

Historia

Ensimmäisen pelinsä Neuvostoliitto pelasi Itä-Saksaa vastaan Berliinissä vuonna 1951 voittaen pelin 23-2. Ensimmäisen kerran arvokisoihin joukkue osallistui Tukholmassa vuoden 1954 MM-kilpailuihin voittaen maailmanmestaruuden pelaten vain yhden tasapelin isäntämaa Ruotsin kanssa, joukkuetta valmensi turnauksessa Arkadi Tšernyšov. Ensimmäisen kerran Neuvostoliitto järjesti MM-kilpailut vuonna 1957 Moskovassa, kisaisännät hävisivät ratkaisevan viimeisen pelin 60 000 katsojan edessä Ruotsille. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin maa osallistui Cortina d'Ampezzossa 1956 voittaen olympiakultaa.

Vuoden 1962 kisoja joukkue boikotoi, koska turnaus järjestettiin Yhdysvalloissa. Välivuoden jälkeen valmentajakaksikko Anatoli Tarasov ja Arkadi Tšernyšov johdatti joukkueen ennätyksellisesti yhdeksään peräkkäiseen maailmanmestaruuteen 1963-1971. Heidän valmentajakautenaan Neuvostoliitto voitti myös kolme olympiakultaa. Siitä huolimatta he saivat potkut 1972 talviolympialaisten jälkeen. Heidän seuraajakseen valittiin Vsevolod Bobrov, joka valmensi Neuvostoliittoa 1972 MM-kisoissa, ja siellä joukkue jäi hopealle isäntämaa Tšekkoslovakian viedessä kultaa. Bobrov valmensi joukkuetta myös syksyn Summit Seriesissä, jossa Neuvostoliitto hävisi niukasti Kanadalle. Neuvostoliitto palasi seuraavana keväänä kultamitalikantaan voittaen heti kolme maailmanmestaruutta putkeen. Vuosien 1975 ja 1976 MM-kisoissa joukkuetta valmensi Boris Kulagin, hänen saavutuksiaan olivat MM-kisoista kultaa ja hopeaa. Innsbruckin talviolympialaisissa 1976 hän valmensi Neuvostoliiton olympiakultaan, mutta saman vuoden Kanada-cupissa joukkue sijoittui kolmanneksi.

Tihonovin aika

Viktor Tihonov nimitettiin joukkueen valmentajaksi kesällä 1977 sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli jäänyt kolmanneksi 1977 MM-kisoissa Tšekkoslovakian ja Ruotsin jälkeen. Vuosina 1978-1983 Neuvostoliitto voitti viisi maailmanmestaruutta ja vuoden 1981 Kanada-cupin, ainoa tahra oli Lake Placidin talviolympialaisten 1980 loppusarjan tunnettu Miracle on Ice -ottelu, jossa Yhdysvallat voitti hallitsevan olympiavoittajan 4-3 ja Neuvostoliitto jäi hopealle. Sarajevon olympialaisissa 1984 Neuvostoliitto voitti olympiakultaa puhtaalla pelillä, voittaen kaikki pelinsä, saman vuoden Kanada-cupissa punakone voitti alkusarjan ja sai vastaansa välierässä kisaisäntä Kanadan häviten tälle jatkoajalla 3-2, Neuvostoliitto oli turnauksessa lopulta kolmas. Vuoden 1985 MM-kisoissa Tšekkoslovakiassa joukkue voitti pronssia kisaisäntien viedessä maailmanmestaruuden, mutta EM-kultaa voitti kuitenkin Neuvostoliitto.

Vuonna 1986 pelattiin MM-kiekkoa jälleen Moskovassa, kisaisännät voittivat MM-kultaa kahden vuoden tauon jälkeen. Vuonna 1987 Itävallan kisoissa Neuvostoliitto jäi kisoissa hopealle, samanvuoden Kanada-cupissa Neuvostoliitto kohtasi kolmiosaisessa finaalissa Kanadan, Neuvostoliitto hävisi ratkaisevan viimeisen ottelun 6-5.

Syntyneitä joukkueita

Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneita joukkueita:

• Venäjän jääkiekkomaajoukkue, peri Neuvostoliiton paikan A-sarjassa.
• Valko-Venäjän jääkiekkomaajoukkue
• Latvian jääkiekkomaajoukkue
• Ukrainan jääkiekkomaajoukkue
• Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue
• Liettuan jääkiekkomaajoukkue
• Viron jääkiekkomaajoukkue
• Armenian jääkiekkomaajoukkue
• Azerbaidžanin jääkiekkomaajoukkue
• Georgian jääkiekkomaajoukkue
• Kirgisian jääkiekkomaajoukkue

Saavutukset arvokisoissa

Olympialaiset

• 1956: kultaa
• 1960: pronssia
• 1964: kultaa
• 1968: kultaa
• 1972: kultaa
• 1976: kultaa
• 1980: hopeaa
• 1984: kultaa
• 1988: kultaa

MM-kisat

1954: kultaa 1955: hopeaa 1956: kultaa 1957: hopeaa 1958: hopeaa 1959: hopeaa 1960: pronssia 1961: pronssia 1962: ei osallistunut 1963: kultaa 1964: kultaa 1965: kultaa

1966: kultaa 1967: kultaa 1968: kultaa 1969: kultaa 1970: kultaa 1971: kultaa 1972: hopeaa 1973: kultaa 1974: kultaa 1975: kultaa 1976: hopeaa 1977: pronssia

1978: kultaa 1979: kultaa 1981: kultaa 1982: kultaa 1983: kultaa 1985: pronssia 1986: kultaa 1987: hopeaa 1989: kultaa 1990: kultaa 1991: pronssia

* Ne vuosiluvut, joina Neuvostoliitto oli kisaisäntänä, on lihavoitu.

Kanada-cup

• 1976 3.
• 1981 1. Voitti mestaruuden
• 1984 3.
• 1987 2.
• 1991 5.

Pelaajia

Anatoli Firsov Valeri Harlamov Vladimir Petrov Boris Mihailov Aleksandr Maltsev Aleksei Kasatonov Aleksandr Ragulin Viktor Polupanov

Vladimir Vikulov Igor Larionov Sergei Makarov Vladimir Krutov Vjatšeslav Fetisov Vladislav Tretjak Aleksandr Jakušev Vladimir Myškin

• Viktor Konovalenko
• Vitali Davydov
• Vladimir Luttsenko
• Valeri Vasiljev
• Vjatseslav Starshinov
• Viktor Shuvalov
• Vsevolod Bobrov

Valmentajia

• Viktor Tihonov (1977-1991)
• Boris Kulagin (1974–1976)
• Vsevolod Bobrov (1972–1974)
• Anatoli Tarasov (1958–1972)
• Arkadi Tšernyšov (1954–1972)
• Vladimir Jursinov (apuvalmentaja)

Tilastot

Eniten tehopisteitä tehneet pelaajat, kun mukaan lasketaan ainoastaan olympialaiset, maailmanmestaruuskilpailut, Kanada-cupit ja vuoden 1972 Summit Series:

1. Valeri Harlamov 199 tehopistettä
2. Aleksandr Maltsev 198 tehopistettä
3. Boris Mihailov 180 tehopistettä
4. Vladimir Petrov 176 tehopistettä
5. Sergei Makarov 172 tehopistettä

Kokoonpanoja

• Kanada-cup 1976
• Olympialaiset 1980
• Kanada-cup 1981
• Kanada-cup 1984
• Kanada-cup 1987
• Olympialaiset 1988
• Kanada-cup 1991

Katso myös

• Venäjän jääkiekkomaajoukkue
• Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja
• Neuvostoliiton alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue

Aiheesta muualla

• http://www.chidlovski.com/personal/1954/index.htm
• http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/Soviet_Union_All_Time_Results.pdf
• http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/CIS_All_Time_Results.pdf
• Yle Elävä arkisto: Punakoneen taituruuden taustalla oli voittamisen pakko – Rauno Korpi kertoo punakoneen historiasta

Jääkiekon olympiavoittajat

1920 Kanada	1924 Kanada	1928 Kanada	1932 Kanada	1936 Iso-Britannia	1948 Kanada
1952 Kanada	1956 Neuvostoliitto	1960 Yhdysvallat	1964 Neuvostoliitto	1968 Neuvostoliitto	1972 Neuvostoliitto
1976 Neuvostoliitto	1980 Yhdysvallat	1984 Neuvostoliitto	1988 Neuvostoliitto	1992 IVY	1994 Ruotsi
1998 Tšekki	2002 Kanada	2006 Ruotsi	2010 Kanada	2014 Kanada	2018 Venäläiset olympiaurheilijat

Miesten jääkiekon maailmanmestarit

1920 Kanada	1924 Kanada	1928 Kanada	1930 Kanada	1931 Kanada	1932 Kanada	1933 Yhdysvallat	1934 Kanada
1935 Kanada	1936 Iso-Britannia	1937 Kanada	1938 Kanada	1939 Kanada	1947 Tšekkoslovakia	1948 Kanada	1949 Tšekkoslovakia
1950 Kanada	1951 Kanada	1952 Kanada	1953 Ruotsi	1954 Neuvostoliitto	1955 Kanada	1956 Neuvostoliitto	1957 Ruotsi
1958 Kanada	1959 Kanada	1960 Yhdysvallat	1961 Kanada	1962 Ruotsi	1963 Neuvostoliitto	1964 Neuvostoliitto	1965 Neuvostoliitto
1966 Neuvostoliitto	1967 Neuvostoliitto	1968 Neuvostoliitto	1969 Neuvostoliitto	1970 Neuvostoliitto	1971 Neuvostoliitto	1972 Tšekkoslovakia	1973 Neuvostoliitto
1974 Neuvostoliitto	1975 Neuvostoliitto	1976 Tšekkoslovakia	1977 Tšekkoslovakia	1978 Neuvostoliitto	1979 Neuvostoliitto	1981 Neuvostoliitto	1982 Neuvostoliitto
1983 Neuvostoliitto	1985 Tšekkoslovakia	1986 Neuvostoliitto	1987 Ruotsi	1989 Neuvostoliitto	1990 Neuvostoliitto	1991 Ruotsi	1992 Ruotsi
1993 Venäjä	1994 Kanada	1995 Suomi	1996 Tšekki	1997 Kanada	1998 Ruotsi	1999 Tšekki	2000 Tšekki
2001 Tšekki	2002 Slovakia	2003 Kanada	2004 Kanada	2005 Tšekki	2006 Ruotsi	2007 Kanada	2008 Venäjä
2009 Venäjä	2010 Tšekki	2011 Suomi	2012 Venäjä	2013 Ruotsi	2014 Venäjä	2015 Kanada	2016 Kanada
2017 Ruotsi

Kanada-cup/Jääkiekon maailmancup voittajat

1976: Kanada  | 1981: Neuvostoliitto  | 1984: Kanada  | 1987: Kanada  | 1991: Kanada  | 1996: Yhdysvallat  | 2004: Kanada