Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue
Neuvostoliitto | |
---|---|
![]() |
|
Eniten otteluita | Aleksandr Maltsev: 213 |
Eniten pisteitä | Sergei Makarov: 248 |
![]() |
|
Ensimmäinen ottelu | |
|
|
Viimeinen ottelu | |
|
|
Suurin voitto | |
|
|
Suurin tappio | |
|
|
MM-kilpailut | |
![]() |
22 |
![]() |
7 |
![]() |
5 |
Olympialaiset | |
![]() |
7 |
![]() |
1 |
![]() |
1 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue, tunnettu myös lempinimellä Punakone, edusti Neuvostoliittoa kansainvälisissä jääkiekon maajoukkuekilpailuissa vuosina 1951–1991. Olemassaolonsa aikana Neuvostoliitto hallitsi kansainvälisiä jääkiekkokenttiä ylivoimaisesti. Joukkue voitti seitsemän olympiakultaa ja 22 maailmanmestaruutta. Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen jäsenet olivat käytännössä ammattilaisia ja tunsivat toistensa pelityylit, joten heidän yhteispelinsä toimi toisinaan erittäin hyvin. Tämän vuoksi vuosina 1963–1991 joukkue jäi MM-kisoissa vain kuudesti ilman kultamitalia. Neuvostoaikana jääkiekkovalmennus oli ammattimaista. Tästä kertoo se, että maajoukkuepelaajat harjoittelivat 11 kuukautta vuodessa lähes eristyksissä baza-leirillä ja viettivät vain yhden täyden kuukauden perheensä parissa.[1]
Neuvostoliiton hajottua 1991 joukkue koottiin vielä kerran yhteen vuoden 1992 talviolympialaisia varten. Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) voitti kilpailuissa kultaa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen pelinsä Neuvostoliitto pelasi Itä-Saksaa vastaan Berliinissä vuonna 1951 voittaen pelin 23-2. Ensimmäisen kerran arvokisoihin joukkue osallistui Tukholmassa vuoden 1954 MM-kilpailuihin voittaen maailmanmestaruuden pelaten vain yhden tasapelin isäntämaa Ruotsin kanssa, joukkuetta valmensi turnauksessa Arkadi Tšernyšov. Ensimmäisen kerran Neuvostoliitto järjesti MM-kilpailut vuonna 1957 Moskovassa, kisaisännät hävisivät ratkaisevan viimeisen pelin 60 000 katsojan edessä Ruotsille. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin maa osallistui Cortina d'Ampezzossa 1956 voittaen olympiakultaa.
Vuoden 1962 kisoja joukkue boikotoi, koska turnaus järjestettiin Yhdysvalloissa. Välivuoden jälkeen valmentajakaksikko Anatoli Tarasov ja Arkadi Tšernyšov johdatti joukkueen ennätyksellisesti yhdeksään peräkkäiseen maailmanmestaruuteen 1963-1971. Heidän valmentajakautenaan Neuvostoliitto voitti myös kolme olympiakultaa. Siitä huolimatta he saivat potkut 1972 talviolympialaisten jälkeen. Heidän seuraajakseen valittiin Vsevolod Bobrov, joka valmensi Neuvostoliittoa 1972 MM-kisoissa, ja siellä joukkue jäi hopealle isäntämaa Tšekkoslovakian viedessä kultaa. Bobrov valmensi joukkuetta myös syksyn Summit Seriesissä, jossa Neuvostoliitto hävisi niukasti Kanadalle. Neuvostoliitto palasi seuraavana keväänä kultamitalikantaan voittaen heti kolme maailmanmestaruutta putkeen. Vuosien 1975 ja 1976 MM-kisoissa joukkuetta valmensi Boris Kulagin, hänen saavutuksiaan olivat MM-kisoista kultaa ja hopeaa. Innsbruckin talviolympialaisissa 1976 hän valmensi Neuvostoliiton olympiakultaan, mutta saman vuoden Kanada-cupissa joukkue sijoittui kolmanneksi.
Tihonovin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Tihonov nimitettiin joukkueen valmentajaksi kesällä 1977 sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli jäänyt kolmanneksi 1977 MM-kisoissa Tšekkoslovakian ja Ruotsin jälkeen. Vuosina 1978-1983 Neuvostoliitto voitti viisi maailmanmestaruutta ja vuoden 1981 Kanada-cupin, ainoa tahra oli Lake Placidin talviolympialaisten 1980 loppusarjan tunnettu Miracle on Ice -ottelu, jossa Yhdysvallat voitti hallitsevan olympiavoittajan 4-3 ja Neuvostoliitto jäi hopealle. Sarajevon olympialaisissa 1984 Neuvostoliitto voitti olympiakultaa puhtaalla pelillä, voittaen kaikki pelinsä, saman vuoden Kanada-cupissa punakone voitti alkusarjan ja sai vastaansa välierässä kisaisäntä Kanadan häviten tälle jatkoajalla 3-2, Neuvostoliitto oli turnauksessa lopulta kolmas. Vuoden 1985 MM-kisoissa Tšekkoslovakiassa joukkue voitti pronssia kisaisäntien viedessä maailmanmestaruuden, mutta EM-kultaa voitti kuitenkin Neuvostoliitto.
Vuonna 1986 pelattiin MM-kiekkoa jälleen Moskovassa, kisaisännät voittivat MM-kultaa kahden vuoden tauon jälkeen. Vuonna 1987 Itävallan kisoissa Neuvostoliitto jäi kisoissa hopealle, samanvuoden Kanada-cupissa Neuvostoliitto kohtasi kolmiosaisessa finaalissa Kanadan, Neuvostoliitto hävisi ratkaisevan viimeisen ottelun 6-5.
Syntyneitä joukkueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneita joukkueita:
- Venäjän jääkiekkomaajoukkue, peri Neuvostoliiton paikan A-sarjassa.
- Valko-Venäjän jääkiekkomaajoukkue
- Latvian jääkiekkomaajoukkue
- Ukrainan jääkiekkomaajoukkue
- Kazakstanin jääkiekkomaajoukkue
- Liettuan jääkiekkomaajoukkue
- Viron jääkiekkomaajoukkue
- Armenian jääkiekkomaajoukkue
- Azerbaidžanin jääkiekkomaajoukkue
- Georgian jääkiekkomaajoukkue
- Kirgisian jääkiekkomaajoukkue
Saavutukset arvokisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1956: kultaa
- 1960: pronssia
- 1964: kultaa
- 1968: kultaa
- 1972: kultaa
- 1976: kultaa
- 1980: hopeaa
- 1984: kultaa
- 1988: kultaa
MM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
* Ne vuosiluvut, joina Neuvostoliitto oli kisaisäntänä, on lihavoitu.
Kanada-cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viktor Konovalenko
- Vitali Davydov
- Vladimir Luttsenko
- Valeri Vasiljev
- Vjatseslav Starshinov
- Viktor Shuvalov
- Vsevolod Bobrov
Valmentajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viktor Tihonov (1977-1991)
- Boris Kulagin (1974–1976)
- Vsevolod Bobrov (1972–1974)
- Anatoli Tarasov (1958–1972)
- Arkadi Tšernyšov (1954–1972)
- Vladimir Jursinov (apuvalmentaja)
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eniten tehopisteitä tehneet pelaajat, kun mukaan lasketaan ainoastaan olympialaiset, maailmanmestaruuskilpailut, Kanada-cupit ja vuoden 1972 Summit Series:
- Valeri Harlamov 199 tehopistettä
- Aleksandr Maltsev 198 tehopistettä
- Boris Mihailov 180 tehopistettä
- Vladimir Petrov 176 tehopistettä
- Sergei Makarov 172 tehopistettä
Kokoonpanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kanada-cup 1976
- Olympialaiset 1980
- Kanada-cup 1981
- Kanada-cup 1984
- Kanada-cup 1987
- Olympialaiset 1988
- Kanada-cup 1991
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Venäjän jääkiekkomaajoukkue
- Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja
- Neuvostoliiton alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Korpi, Rauno. 2005. Yleisradion radio-ohjelmasarja Punainen heinäkuu
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.chidlovski.com/personal/1954/index.htm
- http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/Soviet_Union_All_Time_Results.pdf
- http://www.nationalteamsoficehockey.com/uploads/CIS_All_Time_Results.pdf
- Ylen Elävä arkisto: Punakoneen taituruuden taustalla oli voittamisen pakko – Rauno Korpi kertoo punakoneen historiasta