Igor Larionov
| Igor Larionov | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1960 Voskresensk, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |
 Venäjä |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | The Professor |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 175 cm |
| Paino | 77 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1978–2004 |
| Seurat |
Himik Voskresensk TsSKA Vancouver Canucks HC Lugano San Jose Sharks Detroit Red Wings Florida Panthers New Jersey Devils Brunflo IF |
| NHL-varaus |
214. varaus, 1985 Vancouver Canucks |
| Hockey Hall of Fame | |
|
2008 |
|
 Nimikirjoitus |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Sarajevo 1984 | Jääkiekko | |
| Kultaa |
Calgary 1988 | Jääkiekko | |
| Kanada-cup | |||
| Kultaa |
Kanada-cup 1981 | jääkiekko | |
| Maa: Venäjä
| |||
| Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Salt Lake City 2002 | Jääkiekko | |
Igor Nikolajevitš Larionov (ven. Игорь Николаевич Ларионов, s. 3. joulukuuta 1960 Voskresensk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen uransa lopettanut jääkiekkoilija, olympiavoittaja ja maailmanmestari. Hän kuuluu niihin harvoihin kiekkoilijoihin, jotka ovat voittaneet sekä maailmanmestaruuden, olympiakullan että Stanley Cupin.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Larionov edusti Himik Voskresenskia vuosina 1977–1981, jonka jälkeen siirtyi pelaamaan Moskovan TsSKA:aan.
Larionovin NHL-uraa edelsi julkinen riita maajoukkueen valmentajan Viktor Tihonovin kanssa. Tihonov ei halunnut päästää pelaajiaan NHL:ään ja rajoitti muutenkin heidän henkilökohtaista vapauttaan. Riidan aikana Larionov joutui länsimaihin loikkaamisen uhan vuoksi sivuun maajoukkueesta. Riita oli kuitenkin osaltaan avaamassa neuvostokiekkoilijoiden tietä ammattilaisliigoihin.
Loikkauksen ajankohtaan liittyvä mielenkiintoinen kuriositeetti on, että HIFK:n silloisella toimitusjohtajalla Frank Mobergilla oli kassakaapissaan sopimus Igor Larionovin kanssa. Esteitä hänen uralleen ei kuitenkaan tahdottu laittaa oikeusteitse.lähde?
Larionov pelasi kaikkiaan 921 NHL-ottelua seuroinaan Vancouver Canucks (1989–1992), San Jose Sharks (1993–1995), Detroit Red Wings (1995–2000, 2000–2003), Florida Panthers (2000) ja New Jersey Devils (2003–2004). Hän voitti Stanley Cupin kolmesti Detroitissa, 1997, 1998 ja 2002. Hänen NHL-uransa kohokohdaksi muodostui Stanley Cupin kolmas loppuottelu vuonna 2002, jolloin hän teki kaksi Detroitin kolmesta maalista Carolina Hurricanesia vastaan. Maaleista jälkimmäinen ratkaisi pitkän ottelun kolmannessa jatkoerässä. Samalla Larionovista tuli vanhin Stanley Cupin loppuottelusarjassa maalin tehnyt pelaaja.
Lopetettuaan NHL-uransa 2004 Larionov oli vuoden kokonaan pelaamatta ja alkoi luoda uraa viinikauppiaana. Näihin liiketoimiin liittyen hän teki lyhyen kahden ottelun mittaisen paluun jääkiekon pariin Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan Brunflo IF:n joukkueessa kaudella 2005–2006.
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen A-maajoukkueuraa Larionov voitti kaksi nuorten maailmanmestaruutta, vuosina 1979 ja 1980. Aikuisten maajoukkueessa hän oli maineikkaan Krutov–Larionov–Makarov-hyökkäysketjun eli KLM-ketjun keskushyökkääjä. Yhdessä pitkäaikaisten puolustajiensa eli Fetisovin ja Kasatonovin kanssa kentällinen muodosti Neuvostoliiton maajoukkueeseen niin sanotun superviisikon (Punakoneen), joka hallitsi jääkiekon arvoturnauksia 1980-luvulla. Olympialaisissa Larionov saavutti kaksi kultaa, vuosina 1984 1988 ja yhden pronssimitalin, vuonna 2002. Hän voitti jääkiekon maailmanmestaruuden neljä kertaa: vuosina 1982, 1983, 1986 ja 1989 sekä Kanada Cupin vuonna 1981.
Pelityyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Larionov oli taitava syöttelijä ja pelinrakentaja. Hänen lempinimensä olikin ”Professori”[1].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Larionovin vuonna 1998 syntynyt poika Igor Larionov Jr. pelaa KHL-liigaa SKA Pietarin joukkueessa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Igor Larionov Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kalmari, Viljami: Jääkiekkolegenda Igor Larionov, 60, hämmästyi teini-ikäisenä päästyään suomalaiseen ruokakauppaan – muisteli Ylelle oivallustaan IS.fi. 3.12.2020. Sanoma Media Finland Oy. ”’Professori’-lempinimellä tunnettu hyökkääjä – –.” Viitattu 25.10.2025.
- ↑ Igor Larionov Elite Prospects. Everysport Media Group AB. Viitattu 25.10.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Igor Larionov Wikimedia Commonsissa
