Florida Panthers

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Florida Panthers
Historia Florida Panthers
1993–
Perustettu 1993
Kaupunki Yhdysvallat Sunrise, Florida
Kotiareena Amerant Bank Arena
– kapasiteetti 19 250
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit                    
Toimitusjohtaja Yhdysvallat Bill Zito
Päävalmentaja Kanada Paul Maurice
Kapteeni Suomi Aleksander Barkov
Omistaja Yhdysvallat Sunrise Sports and Entertainment
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Charlotte Checkers (AHL)
Yhdysvallat Savannah Ghost Pirates (ECHL)
Stanley Cupit 1 (2024)
Konferenssin mestaruudet 3 (1996, 2023, 2024)
Divisioonan mestaruudet 4 (2012, 2016, 2022, 2024)

Florida Panthers on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Miamin metropolialueella sijaitseva Sunrise. Seura kuuluu NHL:n Itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan.

Florida Panthers liittyi NHL:ään vuonna 1993 yhdessä Mighty Ducks of Anaheimin kanssa ja sai nimensä uhanalaiselta floridanpuumalta (engl. Florida panther).[1] Seuran paras saavutus on kaudelta 2023–2024, kun se voitti seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin.[2] Vuonna 1996 joukkue eteni loppuotteluun, jossa se hävisi Colorado Avalanchelle otteluvoitoin 0–4.[3] Vuonna 2023 joukkue hävisi jälleen loppuottelusarjan, tällä kertaa Vegas Golden Knightsille otteluvoitoin 1–4.[4]

Panthersin farmiseura AHL-liigassa on Charlotte Checkers.[5]

Vuonna 1992 Blockbuster-elokuvavuokraamon liikemies Wayne Huizengalle annettiin oikeudet perustaa NHL-seura Miamiin. Ensimmäisen kautensa joukkue pelasi Miami Arenalla. Florida olikin yksi parhaista laajennusjoukkueista ensimmäisellä kaudellaan. Panthers jäi vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle ja voitti lähes puolet otteluistaan.lähde?

Pudotuspelien jäätyä niukasti haaveeksi myös kauden 1994–1995 jälkeen valmentaja Roger Neilson erotettiin ja hänen tilalleen palkattiin Doug MacLean. Kausi 1995–1996 oli Floridan historian paras. Se oli Itäisessä konferenssissa neljäs 92 pisteellä ja voitti pudotuspeleissä Boston Bruinsin, Philadelphia Flyersin ja konferenssin loppuottelussa Pittsburgh Penguinsin. Stanley Cupin loppuotteluissa Colorado voitti Floridan puhtaasti otteluvoitoin 4–0.lähde? Florida on myös kerran voittanut divisioonansa, kaudella 2011–2012[6]. New Jersey Devils kuitenkin tiputti Panthersin heti ensimmäisellä kierroksella voitoin 4–3[6].

Kausilla 1996–1997 ja 1999–2000 Florida putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Vuonna 1999 joukkueeseen liittynyt Pavel Bure oli Panthersin suurin tähti pudotuspelikaudella 1999–2000.lähde? Bure voitti kaksi kertaa perättäin Maurice ”Rocket” Richard Trophyn runkosarjan parhaana maalintekijänä[7].

Vuonna 2001 Panthers oli osallisena yhdessä NHL-historian kummallisimmista kaupoista. New York Islandersin manageri Mike Milbury tarjosi Panthersille maalivahti Roberto Luongoa ja hyökkääjä Olli Jokista vaihdossa Mark Parrishista ja Oleg Kvašasta. Panthers suostui ja Jokinen ja Luongo siirtyivät Floridaan. Jokisesta tuli Panthersin historian paras pistemies ja pitkäaikainen kapteeni, ja Luongo oli Panthersissa pelatessaan NHL:n parhaita maalivahteja.lähde?

Kaudella 2022–2023 Florida kohtasi pudotuspelien ensi kierroksella Boston Bruinsin.[8] Bruins oli rikkonut kauden aikana NHL:n yhden kauden voittoennätyksen saavuttaen 64 voittoa ja piste-ennätyksen saavuttaen 133 pistettä.[9] Lisäksi Bruins oli lyönyt NHL:n ennätyksen saavuttaen 50 runkosarjavoittoa vain 64 ottelussa.[10] Kuitenkin pudotuspelien ensi kierroksella vain vaivoin pudotuspeleihin selvinnyt Florida Panthers pudotti Bruinsin jatkosta seitsemännen ottelun jatkoajalla syntyneellä maalilla. Joukkueiden välinen piste-ero runkosarjassa oli 43 pistettä. Näin mitattuna kyse on NHL:n pudotuspelihistorian suurimmasta yllätyksestä, sillä monet pitivät Bostonia mestaruussuosikkina. Boston ei koko kaudella hävinnyt kolmea ottelua peräkkäin, mutta hävisi pudotuspeleissä Pantersille otteluvoitoin 3–4 johdettuaan ottelusarjaa jo voitoin 3–1.[8] Seuraavalla kierroksella otellessaan Toronto Maple Leafsia vastaan Florida ylsi seuraennätykseensä voitettuaan viisi pudotuspeliottelua perätysten.[11]

Seuran paras saavutus on kaudelta 2023–2024, kun se voitti seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin.[2]

Seuran tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue kaudella 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Florida Panthers kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 12. lokakuuta 2024

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1 Kanada Roberto Luongo
Aleksander Barkov
  • Kanada Roger Neilson, päävalmentaja, 1993–1995, valittu vuonna 2002
  • Kanada Bill Torrey, toimitusjohtaja, 1993–2001, valittu vuonna 1995
  • Eniten maaleja kaudessa: Venäjä Pavel Bure, 59 (2000–2001)
  • Eniten syöttöpisteitä kaudessa: Kanada Jonathan Huberdeau, 85 (2021-2022)
  • Eniten tehopisteitä kaudessa: Kanada Jonathan Huberdeau, 115 (2021-2022)
  • Eniten pelattuja kausia: Kanada Paul Laus, Suomi Aleksander Barkov, 9
  • Eniten jäähyminuutteja kaudessa: Kanada Peter Worrell, 354 (2001–2002)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Kanada Roberto Luongo, 7 (2003–2004) & Tšekki Tomáš Vokoun, 7 (2009–2010)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Kanada Jesse Belanger, 50 (1993–1994)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Kanada Brandon Montour, 73 (2022–2023)
  • Pisin voittoputki: 13 ottelua (2021–2022)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

.