Siirry sisältöön

Florida Panthers

Wikipediasta
Florida Panthers
Historia Florida Panthers
1993–
Perustettu 1993
Kaupunki Yhdysvallat Sunrise, Florida
Kotiareena Amerant Bank Arena
– kapasiteetti 19 250
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit                    
Toimitusjohtaja Yhdysvallat Bill Zito
Päävalmentaja Kanada Paul Maurice
Kapteeni Suomi Aleksander Barkov
Omistaja Yhdysvallat Sunrise Sports and Entertainment
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Charlotte Checkers (AHL)
Yhdysvallat Savannah Ghost Pirates (ECHL)
Stanley Cupit 2 (2024, 2025)
Konferenssin mestaruudet 4 (1996, 2023, 2024, 2025)
Divisioonan mestaruudet 4 (2012, 2016, 2022, 2024)

Florida Panthers on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Miamin metropolialueella sijaitseva Sunrise. Seura kuuluu NHL:n Itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan.

Florida Panthers liittyi NHL:ään vuonna 1993 yhdessä Mighty Ducks of Anaheimin kanssa ja sai nimensä uhanalaiselta floridanpuumalta (engl. Florida panther).[1] Seura on voittanut Stanley Cupin kahdesti, vuosina 2024 ja 2025. Se on ollut loppuottelusarjassa myös vuosina 1996 ja 2023.

Panthersin farmiseura AHL-liigassa on Charlotte Checkers.[2]

Vuonna 1992 Blockbuster-elokuvavuokraamon liikemies Wayne Huizengalle annettiin oikeudet perustaa NHL-seura Miamiin. Ensimmäisen kautensa joukkue pelasi Miami Arenalla. Ensimmäisellä kaudellaan Panthers jäi vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle ja voitti lähes puolet otteluistaan.[3]

Pudotuspelien jäätyä niukasti haaveeksi myös kauden 1994–1995 jälkeen valmentaja Roger Neilson erotettiin ja hänen tilalleen palkattiin Doug MacLean. Kausi 1995–1996 oli Floridalle menestyksekäs. Se oli Itäisessä konferenssissa neljäs 92 pisteellä ja voitti pudotuspeleissä Boston Bruinsin, Philadelphia Flyersin ja konferenssin loppuottelussa Pittsburgh Penguinsin. Stanley Cupin loppuotteluissa Florida kuitenkin hävisi Coloradolle puhtaasti otteluvoitoin 0–4.[4][5] ja vuonna 2023 jolloin se hävisi Vegas Golden Knightsille otteluvoitoin 1–4.

Kausilla 1996–1997 ja 1999–2000 Florida putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Vuonna 1999 joukkueeseen liittynyt Pavel Bure oli Panthersin suurin tähti vuosina 1999–2002.[6] Bure voitti kaksi kertaa perättäin Maurice ”Rocket” Richard Trophyn runkosarjan parhaana maalintekijänä.[7]

Vuonna 2000 Panthers oli osallisena yhdessä NHL-historian kummallisimmista kaupoista. New York Islandersin manageri Mike Milbury tarjosi Panthersille maalivahti Roberto Luongoa ja hyökkääjä Olli Jokista vaihdossa Mark Parrishista ja Oleg Kvašasta. Panthers suostui ja Jokinen ja Luongo siirtyivät Floridaan. Jokinen pelasi lopulta 1 231 NHL-ottelua tehden 750 tehopistettä ja Luongo oli Panthersissa pelatessaan NHL:n parhaita maalivahteja.[8]

Florida voitti divisioonansa kausilla 2011–2012 ja 2015–2016, mutta putosi molempina kertoina heti ensimmäisellä kierroksella.[9][10]

Kaudesta 2019–2020 alkoi pitkä jakso, jonka aikana Panthers oli pudotuspeleissä joka kaudella.[11] Kaudella 2022–2023 Florida kohtasi pudotuspelien ensi kierroksella Boston Bruinsin.[12] Bruins oli rikkonut kauden aikana NHL:n yhden kauden voittoennätyksen saavuttaen 64 voittoa ja piste-ennätyksen saavuttaen 133 pistettä.[13] Lisäksi Bruins oli lyönyt NHL:n ennätyksen saavuttaen 50 runkosarjavoittoa vain 64 ottelussa.[14] Kuitenkin pudotuspelien ensi kierroksella vain vaivoin pudotuspeleihin selvinnyt Panthers pudotti Bruinsin jatkosta seitsemännen ottelun jatkoajalla syntyneellä maalilla. Joukkueiden välinen piste-ero runkosarjassa oli 43 pistettä. Näin mitattuna kyse on NHL:n pudotuspelihistorian suurimmasta yllätyksestä, sillä monet pitivät Bostonia mestaruussuosikkina. Boston ei koko kaudella hävinnyt kolmea ottelua peräkkäin, mutta hävisi pudotuspeleissä Pantersille otteluvoitoin 3–4 johdettuaan ottelusarjaa jo voitoin 3–1.[12] Seuraavalla kierroksella otellessaan Toronto Maple Leafsiä vastaan Florida ylsi seuraennätykseensä voitettuaan viisi pudotuspeliottelua perätysten.[15] Panthers eteni lopulta Stanley Cupin loppuotteluihin, jossa se hävisi Vegas Golden Knightsille otteluvoitoin 1–4.[16][17]

Panthers voitti seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin kaudella 2023–2024,[18] Seuraavalla kaudella, 2024–2025, Panthers voitti toisen peräkkäisen mestaruutensa.[19]

Seuran tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue kaudella 2025–2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Florida Panthers kaudella 2025–2026
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja


Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025

Valmennus & Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1 Kanada Roberto Luongo
Aleksander "Sasha" Barkov.
  • Kanada Roger Neilson, päävalmentaja, 1993–1995, valittu vuonna 2002
  • Kanada Bill Torrey, toimitusjohtaja, 1993–2001, valittu vuonna 1995
  • Eniten maaleja kaudessa: Venäjä Pavel Bure, 59 (2000–2001)
  • Eniten syöttöpisteitä kaudessa: Kanada Jonathan Huberdeau, 85 (2021-2022)
  • Eniten tehopisteitä kaudessa: Kanada Jonathan Huberdeau, 115 (2021-2022)
  • Eniten pelattuja kausia: Kanada Paul Laus, Suomi Aleksander Barkov, 9
  • Eniten jäähyminuutteja kaudessa: Kanada Peter Worrell, 354 (2001–2002)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Kanada Roberto Luongo, 7 (2003–2004) & Tšekki Tomáš Vokoun, 7 (2009–2010)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Kanada Jesse Belanger, 50 (1993–1994)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Kanada Brandon Montour, 73 (2022–2023)
  • Pisin voittoputki: 13 ottelua (2021–2022)
  1. http://www.sportsnet.ca/hockey/nhl/nhl-team-names/
  2. 2023-24 NHL Affiliations theahl.com. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  3. 1993-94 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  4. 1995-96 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  5. Floridan huikea matka playoff-viivan alta Stanley Cup -finaaleihin | NHL.com/fi www.nhl.com. 25.5.2023. Viitattu 25.6.2024.
  6. 1999-00 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  7. NHL Maurice Richard Trophy Winners | NHL.com www.nhl.com. 15.4.2023. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
  8. Anderson, Michel: Islanders history: 20 years mistake of trading Roberto Luongo to Florida Eyes on Isles. 24.6.2020. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  9. 2011-12 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  10. 2015-16 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  11. Florida Panthers Historical Statistics and All-Time Top Leaders Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  12. a b Aleksander Barkov ei voinut käsittää, mitä juuri tapahtui: ”Eikä tarvitse ymmärtää” – Mikko Rantanen koki elämänsä oudoimman kauden Yle Urheilu. 1.5.2023. Viitattu 5.5.2023.
  13. Saako Leijonat todellisen huippunimen MM-kisoihin? Nämä joukkueet ratkaisevat viimeisen pudotuspelipaikan kohtalon Yle Urheilu. 12.4.2023. Viitattu 5.5.2023.
  14. Bruins Make NHL History As Fastest Team to Reach 50 Wins si.com. Viitattu 5.5.2023.
  15. Floridan uskomaton pudotuspelikevät jatkuu! Panthers nousi Barkovin ja Lundellin johdolla kahden maalin takaa voittoon ja seuraennätykseen Yle Urheilu. 5.5.2023. Viitattu 5.5.2023.
  16. 2022-23 Florida Panthers Roster and Statistics Hockey-Reference.com. Viitattu 6.8.2025. (englanniksi)
  17. Vegas Golden Knights - Florida Panthers | Stanley Cup Final, 2023 Stanley Cup -pudotuspelit www.nhl.com. Viitattu 25.6.2024.
  18. Florida voitti Stanley Cupin! iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2024.
  19. Näin Panthersin Stanley Cup -mestarijoukkue rakennettiin NHL.com. 18.6.2025. Viitattu 18.6.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]