Buffalo Sabres

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Buffalo Sabres
Buffalo Sabres logo 2010.png
Historia Buffalo Sabres
1970
Perustettu 1970
Kaupunki Yhdysvallat Buffalo, New York
Kotiareena First Niagara Center
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit                    
Toimitusjohtaja Kanada Tim Murray
Päävalmentaja Yhdysvallat Dan Bylsma
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Rochester Americans (AHL)
Yhdysvallat Elmira Jackals (ECHL)
Konferenssin mestaruudet 3 (1975, 1980, 1999)
Divisioonan mestaruudet 6 (1975, 1980, 1981, 1997, 2007, 2010)

Buffalo Sabres on yhdysvaltalainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa NHL-liigassa. Se kuuluu liigan itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buffalo liittyi NHL:n kaudella 1970–1971. Buffalo yritti liittyä NHL:ään jo kaudella 1967–1968, jolloin NHL:ään otettiin kuusi uutta joukkuetta. Buffalossa oltiin kiinnostuneita jääkiekosta ja joukkueen nimeämiskilpailuun vuonna 1970 tulikin yli 13 000 ehdotusta.

Joukkueen ensimmäinen varaus oli Gilbert Perreault. Jo ensimmäisellä kaudella hän teki tulokkaiden maaliennätyksen 38 maalia ja voitti Calder Trophyn (paras tulokas). Jo kolmannella kaudellaan joukkue ylsi pudotuspeleihin, mutta putosi kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella Montrealille kuuden pelin ottelusarjassa. Joukkueen tukiranka oli "French Connection lineksi" kutsuttu hyökkäysketju, jossa pelasivat Perreaultin lisäksi Rick Martin ja René Robert.

Kaudella 1974–1975 valmennusvastuu oli Floyd Smithillä, jonka alaisuudessa joukkue saalisti 49 voittoa ja 113 pistettä, joka on edelleen joukkueen kaikkien aikojen paras saavutus. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue voitti Chicago Blackhawksin otteluvoitoin 4–1. Toisella kierroksella oli vastassa Montreal, jonka Buffalo myös voitti. Stanley Cupin finaaleissa vastaan asettui Philadelphia Flyers, joka oli kuitenkin loppuottelusarjassa parempi otteluvoitoin 4–2.

Vuonna 1979 valmentajaksi ja pääjohtajaksi tuli Scotty Bowman, joka oli tätä ennen valmentanut Montrealin neljään peräkkäiseen Stanley Cupin. Bowmanin aikakaudella 1979–1987 joukkue oli joka vuosi pudotuspeleissä kahta viimeistä kautta lukuun ottamatta. Vuosina 1981–1986 Buffalossa pelasi Hannu Virta yhteensä 245 ottelua tehoin 25+101=126.

Vuonna 1987 Bowman sai väistyä ja tilalle tulivat pääjohtajaksi Gerry Meehan ja valmentajaksi Ted Sator. Samana vuonna Perreault ilmoitti lopettavansa 17 kautta kestäneen jääkiekkouransa pelattuaan 1191 peliä tehoin 512+814=1326. Perreaultin tekemää aukkoa paikattiin varaamalla Pierre Turgeon, joka teki toisella kaudellaan 88 pistettä ja kolmannella 106 pistettä, ennen kuin hänet myytiin New York Islandersiin. Kaupassa Buffalo sai Pat LaFontainen.

Kaudella 1992–1993 joukkueeseen liittyi Dominik Hašek. Jo seuraavalla kaudella hän vakiinnutti paikkansa ykkösmaalivahtina päästettyjen maalien keskiarvon ollessa 1,95 ja torjuntaprosentin 93 %. Päästettyjen maalien keskiarvo oli NHL:n alhaisin sitten Bernie Parentin 1,89:n kaudella 1973–1974

Vuonna 1996 valmistui Buffalon uusi kotihalli, joka sai nimekseen Marine Midland Arena. Nimi muuttui myöhemmin HSCB Centeriksi. Lisäksi joukkue saa uuden logon ja peliasujen värityksen. Hašek voitti Hart Memorial Trophyn (NHL:n arvokkain pelaaja) ensimmäisenä maalivahtina sitten 1962 Jacques Planten. Samaisen kauden pudotuspeleissä Hašek loukkasi polvensa ja torjuntavastuun otti Steve Shields. Ensimmäisellä kierroksella joukkue voitti Ottawa Senatorsin, mutta toisella kierroksella tuli tappio Philadelphialle.

Kaudella 1997–1998 joukkueen johdon ja Hašekin välillä oli ongelmia. Pääjohtaja ja valmentaja päätettiin vaihtaa ja uudeksi valmentajaksi tuli Lindy Ruff. Hašek pelasi kaudella 13 nollapeliä, joka on eniten sitten kauden 1969–1970 Tony Espositon (15 nollapeliä). Seuraavalla kaudella Hašek oli osittain loukkaantuneena, mutta kuntoutui pudotuspeleihin. Buffalo eteni loppuotteluun saakka, mutta hävisi sen Dallas Starsille otteluvoitoin 4–2. Vielä kahdella seuraavalla kaudella joukkue pääsi pudotuspeleihin, mutta sen jälkeen kausi päättyi kolmesti peräkkäin runkosarjaan. Työsulun 2004–2005 jälkeisinä kausina 2005–2006 ja 2006–2007 joukkue pääsi jälleen pudotuspeleihin ja eteni molempina konferenssifinaaleihin, joissa hävisi ensimmäisellä kaudella Carolina Hurricanesille ja jälkimmäisellä Ottawa Senatorsille.

2010-luvulla Sabres on ollut yksi NHL:n heikoimmista joukkueista.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 13. lokakuuta 2016)[1]

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
31 Ruotsi Anders Nilsson L 2017 Luulaja, Ruotsi
40 Ruotsi Robin Lehner L 2017 Göteborg, Ruotsi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
4 Kanada Josh Gorges (A) L 2018 Kelowna, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
6 Kanada Cody Franson R 2017 Sicamous, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
29 Yhdysvallat Jake McCabe L 2019 Eau Claire, Wisconsin, Yhdysvallat
34 Yhdysvallat Casey Nelson R 2018 Wisconsin Rapids, Wisconsin, Yhdysvallat
47 Yhdysvallat Zach Bogosian R 2020 Massena, New York, Yhdysvallat
55 Suomi Rasmus Ristolainen R 2022 Turku, Suomi
77 Venäjä Dmitri Kulikov L 2017 Lipetsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
8 Kanada Cody McCormick R KH / OLH 2017 London, Ontario, Kanada
9 Kanada Evander Kane L VLH 2018 Vancouver, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
12 Yhdysvallat Brian Gionta (C) R OLH 2017 Rochester, New York, Yhdysvallat
15 Yhdysvallat Jack Eichel R KH 2018 Chelmsford, Massachusetts, Yhdysvallat
21 Yhdysvallat Kyle Okposo R OLH 2023 Saint Paul, Minnesota, Yhdysvallat
22 Ruotsi Johan Larsson L H 2017 Lau, Ruotsi
23 Kanada Sam Reinhart R KH / OLH 2017 North Vancouver, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
26 Kanada Matt Moulson L VLH 2019 Toronto, Ontario, Kanada
27 Kanada Derek Grant L KH / VLH 2017 Abbotsford, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
28 Latvia Zemgus Girgensons L H 2017 Riika, Latvia
44 Kanada Nicolas Deslauriers L LH 2018 St-Anicet, Québec, Kanada
52 Yhdysvallat Hudson Fasching R OLH 2018 Milwaukee, Wisconsin, Yhdysvallat
63 Kanada Tyler Ennis L KH / VLH 2019 Edmonton, Alberta, Kanada
82 KanadaYhdysvallat Marcus Foligno L LH 2017 Buffalo, New York, Yhdysvallat
90 Kanada Ryan O'Reilly (A) L KH 2023 Varna, Ontario, Kanada

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]