Sapeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ranskan vallankumouksen aikaisia sapeleita Morges’n museossa Sveitsissä

Sapeli on käyrä, yksiteräinen miekka. Sapeleita käyttivät muun muassa merisotilaat ja etenkin ratsuväki. Sana ”sapeli” tulee unkarin kielen sanasta ”szablya” (”työkalu leikkaamiseen”, johdannainen termistä szabni, ”leikata”). Unkarilaiset toivatkin tämän aseen Eurooppaan 900-luvulla.

Varsinaisesti siis aseen alkuperän voidaan arvella olevan Aasiasta. Aseen toista muotoa, käyräsapelia (engl. scimitar, persian sanasta shamshir, miekka), jonka terä on kaarevampi ja päättyy usein eräänlaiseen koukkumaiseen ulokkeeseen, käyttivät Keski-Aasiassa mongolit, tataarit ja turkkilaiskansat ylipäätään. Käyräsapeli tunnettiin aasialaisena, itäisenä aseena Euroopassa, ja muun muassa Karjalan vaakunassa ovat länsimaista suoraa, kaksiteräistä miekkaa sekä käyräsapelia pitelevät kädet.

Karjalan vaakuna.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.