1986

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruussukkula Challengerin räjähdys

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2. huhtikuuta – Suomessa alkoi virkamieslakko, johon osallistui enimmillään noin 42 000 virkamiestä.[2] Presidentti Mauno Koivisto joutui muuttamaan muutamaksi päiväksi valtion vierastaloon Munkkiniemeen, kunnes presidentin kanslian henkilökunta rajattiin lakon ulkopuolelle.[3]
  • 3. huhtikuutaIBM esitteli ensimmäisen kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen.
  • 5. huhtikuuta – Yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytettiin Länsi-Berliinissä, kolme ihmistä kuoli ja 230 loukkaantui.[4] Libyaa pidetään syyllisenä.kenen mukaan?
  • 7. huhtikuuta − Ruotsin uusi pääministeri Ingvar Carlsson teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa Suomeen. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan.
  • 9. huhtikuuta − Itävallan presidenttiehdokas Kurt Waldheim myönsi salanneensa tiedot siitä, että hän oli palvellut Natsi-Saksan armeijassa Kreikassa ja Jugoslaviassa vuodesta 1942 toisen maailmansodan loppuun saakka. Waldheim kiisti kuitenkin häneen kohdistetut sotarikossyytteet.
  • 10. huhtikuutaYhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi".
  • 12. huhtikuutaSKP:n vähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Leo Suonpää.
  • 14. huhtikuuta − Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenmaiden ulkoministerit päättivät kokouksessaan Haagissa Alankomaissa ryhtyä rajoittamaan libyalaisten diplomaattien toimintaa yhteisön jäsenmaissa, mutta varoittivat Yhdysvaltoja voimakeinojen käytöstä Libyaa vastaan.
  • 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta.[5] Pommikoneiden oli kierrettävä Välimerelle Atlantin ja Gibraltarin salmen kautta, koska Ranska oli kieltänyt niiltä oman ilmatilansa käytön. Israel ja Iso-Britannia ilmoittivat välittömästi hyväksyvänsä iskun, kun taas Neuvostoliitto tuomitsi sen. [6]
  • 16. huhtikuutaJosif Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin.
  • 16. huhtikuuta – Virkamieslakko laajeni koko maahan koskettuaan aluksi vain pääkaupunkiseutua.
  • 21. huhtikuuta − Itä-Saksan kommunistisen puolueen pääsihteeri Erich Honecker valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
  • 24. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan varoitti Syyriaa ja Irania vastaavista iskuista kuin Libyaan oli kohdistettu.
  • 24. huhtikuuta − Kenraalimajuri Gustav Hägglund nimitettiin YK:n Etelä-Libanonissa toimivien UNIFIL-rauhanturvajoukkojen komentajaksi kesäkuun alusta lukien.
  • 25. huhtikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen kieltäytyi hänelle tarjotusta Keskustapuolueen kunniajäsenyydestä. Karjalainen oli eronnut puolueesta vuonna 1983 sen jälkeen kun presidentti Mauno Koivisto oli erottanut hänet Suomen Pankin pääjohtajan paikalta.
  • 25. huhtikuuta − Suomi solmi diplomaattisuhteet aasialaisen Bhutanin ja afrikkalaisen Malawin kanssa.
  • 26. huhtikuutaTšernobylin lähellä Ukrainassa V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyi grafiittitulipalo, joka aiheutti historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 ihmistä kuoli heti, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön.
  • 30. huhtikuuta - Kouvolassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Vappugospel
  • 30. huhtikuuta − Libya karkotti noin sata brittiläistä, espanjalaista ja italialaista diplomaattia kostoksi EEC:n päätökselle rajoittaa libyalaisten diplomaattien toimintaa.

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuuta – Neuvostoliiton risteilyalus Admiral Nahimov törmäsi rahtialus Petr Vaseviin Mustallamerellä ja upposi, 448 ihmistä sai surmansa.
  • 5. syyskuutaPan Amin lento 73, mukanaan 358 ihmistä, kaapattiin Karachin kansainvälisellä lentokentällä.
  • 6. syyskuutaIstanbulissa synagoogan räjähdyksessä kuoli 21 juutalaista ja kaksi terroristia. Tekijäksi ilmoittautui neljä eri arabijärjestöä.
  • 6. syyskuuta − Chilen presidentti Augusto Pinochet yritettiin murhata maan pääkaupungissa Santiagossa. Iskussa sai surmansa viisi Pinochet'n henkivartijaa, mutta Pinochet itse sai vain lieviä vammoja. Hallitus julisti tapauksen vuoksi Santiagon kolmeksi kuukaudeksi piiritystilaan. Pinochet'n valtaannoususta tuli 11. syyskuuta kuluneeksi 13 vuotta.
  • 7. syyskuutaDesmond Tutusta tuli Etelä-Afrikan anglikaanikirkon ensimmäinen musta arkkipiispa.
  • 7. syyskuuta – Urho Kekkosen hautajaisiin Helsingissä osallistui arvovieraita neljästäkymmenestä maasta. Helsingin tuomiokirkossa pidetyn siunauksen toimitti arkkipiispa John Vikström.
  • 10. syyskuutaFinnkino Oy osti Kinosto- ja Savoy-elokuvayhtiöiden koko osakekannan ja enemmistön Adams-filmin osakkeista. Kaupan tuloksena Finnkino sai haltuunsa kolmanneksen koko Suomen elokuvateattereista.
  • 11. syyskuutaNew Yorkin pörssiromahdus: Dow Jones -indeksi laski yhden päivän aikana 86,6 pistettä, mikä oli siihen mennessä suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus.
  • 12. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto paheksui voimakkain sanoin julkisesti kenraalimajuri Pentti Syrjän muistelmateoksen Gruppa Finljandija julkaisemista alkuperäisessä muodossaan. Pääesikunta oli jo aiemmin yrittänyt estää teoksen julkaisun, koska sen oli katsottu sisältävän sellaisia Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyviä tietoja, jotka olisi ollut pidettävä salassa.
  • 16. syyskuuta – Kansanedustaja Kaarina Suonio siirtyi Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan kulttuuri- ja opetustoimi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Seija Karkinen.
  • 19. syyskuutaKokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa äänin 100-43. Välikysymyksen aiheena oli työministeriölle vuoden 1984 budjetissa varatun määrärahan ylitys lähes kuudella miljoonalla markalla ns. Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
  • 25. syyskuuta − Hiihtäjä Juha Mieto vastaanotti hänelle myönnetyn Pierre de Coubertin -kunniamitalin YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon päämajassa Pariisissa. Mitali myönnettiin rehdistä käytöksestä urheilussa ja Mieto oli mitalin ensimmäinen suomalainen saaja.
  • 27. syyskuuta - Metallican basisti, Cliff Burton, menehtyi Euroopan-kiertueella keikkabussin jouduttua ojaan minkä johdosta Burton jäi bussin alle yhtyeen matkustaessa Ruotsista Kööpenhaminaan.
  • 30. syyskuutaIsraelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.
  • 30. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat viralliselle vierailulle Japaniin.

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuosisatamme kronikka, s. 1208-1209. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, Otava 1986, Helsinki, s. 65-66.
  3. Mitä-Missä-Milloin 1987, s. 66.
  4. Vuosisatamme kronikka, s. 1212. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
  5. 1986: US launches air strikes on Libya BBC. Viitattu 15.01.2007.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 69. Helsinki: Otava, 1986.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1987, s. 100.
  8. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1988, Otava 1987, s. 21-22.
  9. Mordechai Vanunu: The Sunday Times articles Times Online. 21.4.2004. Times Newspapers Ltd.. Viitattu 21.3.2009. (englanniksi)
  10. Loss of Yankee SSNB navy.mil. Viitattu 10.11.2008.
  11. Mitä-Missä-Milloin 1988, s. 24.
  12. a b Mitä-Missä-Milloin 1988, s. 26.
  13. Reinin musta marraskuu, Mitä-Missä-Milloin 1988, s. 28-29.
  14. http://www.rferl.org/content/Kazakhs_Rally_To_Mark_1986_Student_Uprising/1906874.html
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1986.