Tellervo Koivisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee presidentti Mauno Koiviston puolisoa ja leskeä ja SDP:n kansanedustajaa Helsingin vaalipiiristä. Tamperelaisesta SDP:n kansanedustajasta katso Tellervo Maria Koivisto.
Tellervo Koivisto
Tellervo Koivisto Helsingin kirjamessuilla 2017
Tellervo Koivisto Helsingin kirjamessuilla 2017
Suomen tasavallan presidentin puoliso
27.1.1982–1.3.1994
Edeltäjä Sylvi Kekkonen
Seuraaja Eeva Ahtisaari
Kansanedustaja
22.1.1972–26.09.1975
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin kaupungin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 2. tammikuuta 1929 (ikä 90)
Punkalaidun
Puoliso Mauno Koivisto (vih. 1952; k. 2017)
Lapset Assi Koivisto
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus ekonomi (1953)

Taimi Tellervo Koivisto (o.s. Kankaanranta; s. 2. tammikuuta 1929 Punkalaidun) on suomalainen ekonomi, entinen kansanedustaja ja tasavallan presidentti Mauno Koiviston leski.

Nuoruus ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tellervo Kankaanranta syntyi Punkalaitumen kunnassa Satakunnassa maanviljelijä Johannes Einari Kankaanrannan (1895–1988) ja emäntä Olga Maria Kallentytär Kankaanrannan (o.s. Saarinen) (1895–1951) tyttärenä.[1]

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Huittisissa toimineesta Lauttakylän yhteiskoulusta vuonna 1949, ja valmistui ekonomiksi Turun kauppakorkeakoulusta 1953.[2] Hän kohtasi tulevan puolisonsa Mauno Koiviston itsenäisyyspäivän aattona 1950 Turussa, kun molemmat olivat menossa ylioppilaskunnan tiloissa järjestettäviin tansseihin, jotka kuitenkin olivat peruutettu, ja päättivät jatkamaan illan viettoa muualle.[3] Tuohon aikaan Koivisto työskenteli Turun satamatyökonttorin hoitajana ja opiskeli sosiologiaa Turun yliopistossa. Parin kihlautuminen tapahtui maaliskuussa 1951.[4] He menivät naimisiin 22. kesäkuuta 1952 Punkalaitumen kirkossa.[5]

Vuonna 1957 syntyi Koivistojen ainoa lapsi, tytär Assi.[6] Samana vuonna perhe muutti Helsinkiin, mistä sosiologian tohtoriksi väitellyt Mauno Koivisto päätyi Helsingin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi, ja pari vuotta myöhemmin toimitusjohtajaksi.[7]

Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja poliitikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauno Koiviston luodessa uraa ensin pankkimaailmassa ja sitten valtakunnanpolitiikassa Tellervo Koivisto ei tyytynyt edustuspuolison rooliin vaan oli itsekin yhteiskunnallisesti aktiivinen.lähde?

1960–1970-luvun taitteessa hän osallistui sukupuolten tasa-arvoa ajaneen Yhdistys 9:n toimintaan. Vuosina 1968–1972 hänellä oli Suomen Kuvalehdessä oma pakinapalsta ”Rouva Koiviston päiväkirja”. Pakinoissaan Koivisto käsitteli humoristisesti elämäänsä pääministerin puolisona sekä esitteli ajatuksiaan naisen asemasta.lähde?

Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa Tellervo Koivisto valittiin kansanedustajaksi SDP:n listalta.[6] Hän luopui kuitenkin eduskuntatyöstä yhden kauden jälkeen. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Koivisto pyrki ja pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon, koska piti vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnallispolitiikassa suurempina.lähde?

Mauno Koiviston osallistuessa presidentinvaaleihin 1982 Tellervo Koivisto oli valitsijamiehenä. Koska useat äänestäjät halusivat varmistaa äänten menevän Mauno Koivistolle, Tellervo oli vaalien ylivoimainen ääniharava.[7] Miehensä noustua tasavallan presidentiksi hän kuitenkin jätti kaikki poliittiset luottamustehtävänsä.[8]

Tasavallan presidentin puolisona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttipari vierailulla Itä-Saksan Dresdenissä vuonna 1987

Tasavallan presidentin puolisona Tellervo Koivisto esiintyi julkisuudessa vain harvakseltaan eikä omaksunut samanlaista seremoniallista ”maan äidin” roolia kuin edeltäjänsä Alli Paasikivi ja Sylvi Kekkonen. Suurimman tarmonsa hän kohdisti sosiaalialan työhön ja hyväntekeväisyyteen.lähde?

1990-luvun lopulla Koivisto oli ensimmäisiä julkisuuden henkilöitä, joka puhui avoimesti masennuksesta ja myöhemmin koulukiusaamisesta.[9][10] Myöhemmin hän on kertonut joutuneensa kouluvuosinaan uskonnonopettajansa Lauri Jokisen ahdistelemaksi.[11]

Koiviston nuoruusvuosiin keskittyvä Anne Mattsonin kirjoittama ja Siltala-kustantamon julkaisema elämäkerta Tellervo Koivisto – elämäkerta ilmestyi tammikuussa 2017.[12] Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta samana vuonna. Heinäkuussa 2017 Koivisto ilmoitti vetäytyvänsä julkisuudesta.[13] Hän kuitenkin osallistui Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän vastaanottoon 6. joulukuuta 2017.[14]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elämän siivellä: Päiväkirjan lehtiä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1970.
  • Päiväkirjan uudet sivut. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16426-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korppi-Tommola, Aura: ”Koivisto, Tellervo (1929–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 282–283. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  • Kuka kukin on 2001. Otava 2001.
  • Mattson, Anne: Tellervo Koivisto – elämäkerta. Helsinki: Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-306-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso-Iivari, Lasse: Kankaanranta Sukututkimuksia Satakunnasta ja vähän Hämeestäkin. Viitattu 17.2.2018.
  2. Tainola, Rita: Rouva Tellervo Koivisto IS-haastattelussa: ”Mieheni kunto on joulun jälkeen heikentynyt” Ilta-Sanomat. 21.1.2017. Viitattu 17.2.2018.
  3. Lehtinen, Nina: ”Hän on kaikkialla ajatuksissani”, tunnusti Mauno Koivisto Tellervosta toiselle naiselle 1950-luvulla — Rakkaus kesti lähes 70 vuotta Aamulehti. 13.5.2017. Viitattu 17.2.2018.
  4. Palmen Tiia, Jokinen Kalle: Kirjeet julki: Näin epävarma Tellervo kirjoitti Mauno Koivistolle - "Olin Sinulle kuitenkin uskoton viime yönä" Iltalehti. 14.1.2017. Viitattu 17.2.2018.
  5. Monesko kesäkuuta oli Mauno ja Tellervo Koiviston hääpäivä? Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 17.2.2018.
  6. a b Tellervo Koivisto Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.3.2015.
  7. a b Soikkanen, Hannu: ”Koivisto, Mauno (1923–2017)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 274–282. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  8. Tellervo Koivisto: ”Karkasin Linnasta omille teilleni” 2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.8.2014.
  9. Masennusta ei enää salata (... rouva Tellervo Koivisto, joka ensimmäisenä astui julkisuuteen kertomaan, että vakavasta masennuksesta parantuminen on mahdollista ja että kyse on asiasta, jota ei tarvitse peitellä...) 2006. Kaleva. Viitattu 12.8.2014.
  10. Tellervo Koivisto Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa Työväen Perinneyhdistys. Viitattu 12.8.2014.
  11. Kinnunen, Pekka: Piiskaava pastori uteli kuukautisista: Kipeä koulumuisto on Tellervo Koiviston elämän raskain kokemus 1.1.2019. Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2019.
  12. Hämäläinen, Unto: Tarina rakkaudesta. Helsingin Sanomat, 14.1.2017, s. C 1–3. Artikkelin verkkoversio.
  13. Jokinen, Juha Veli: Tellervo Koivisto palasi julkisuuteen: "Voin hyvin, mutta olen julkisuudessa vain tämän kerran" Iltalehti. 1.7.2017. Viitattu 1.6.2019.
  14. Presidenttiparit yhteiskuvassa – Tellervo Koivisto nähtiin Linnan juhlissa viiden vuoden tauon jälkeen is.fi. 6.12.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Sylvi Kekkonen
Suomen tasavallan presidentin puoliso
1982–1994
Seuraaja:
Eeva Ahtisaari